Oho, hupsista Kaikkee ne saksalaiset kekssii, sano akka ku apinan näki

Äänioikeus kansalle!

  • Äänioikeus kansalle!

Tiesittekö, että edustuksellisessa demokratiassa äänestysikäiset ihmiset luovuttavat äänioikeutensa jollekin toiselle. Äänioikeus tarkoittaa sitä, että pääsee äänestämään jostain asiasta, eikä edustuksellinen demokratia tarkoita äänioikeutta vaan vaali- ja osallistumisoikeutta eli jokaisella täysi-ikäisellä suomalaisella on oikeus osallistua vaaleihin, joissa valitaan ne, jotka äänioikeutta voivat käyttää.

Kaikkihan me tiedämme, kuinka eduskunta toimii. Puolueen ohjelma, ryhmäkuri ja eri ryhmien ja taustavaikuttajien edut ovat äänioikeutetuille kansanedustajille merkittävimpiä päätöksentekoon ja kantaan vaikuttavia asioita, ja se vaaleissa valintansa tehnyt pudasjärveläismummo tai turkulainen pk-yrittäjä saa harvoin valinnalleen vastiketta, sillä hyvin harvassa ovat ne poliitikot, jotka lupauksistaan kiinni pitävät. Näinpä ollen voisi tyhmempikin kyseenalaistaa edustuksellisen demokratian toimivuuden ja kansanvallan toteutumisen.

Yksinkertainen esimerkki: 

Ennen viime eduskuntavaaleja nykyisistä kansanedustajista 136 vastusti eurotukipaketteja ja vain 56 nykyistä kansanedustajaa kannatti niitä (Ylen vaalikone). Eurokriisi oli yksi merkittävimpiä aiheita viime eduskuntavaalien alla ja niinpä iso enemmistö läpimenneistä kansanedustajista edustikin ennen valituksitulemistaan tukipakettivastaista linjaa.

Kuinka tämä sitten on näkynyt päätöksenteossa? Kelkat kääntyivät ja miljardeja euroja on jaettu tukina, takauksina ja sitoomuksina ympäri Euroopan. Kansan tahto ei ole voinut toteutua, koska puoluekuri ja muut syyt vaiensivat merkittävän kriittisen osan ja kansanedustajat käyttivät äänivaltaansa muita kuin äänestäjiään palvellen.

Onko siis suomalaisilla äänioikeus? Onko se, että sinulla on teoreettinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, kenelle annat äänioikeuden, äänioikeutta?

 

Mielestäni merkittävää onkin muistaa se, että Suomen perustuslaissa todetaan näin:

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Toteuttaako valtiopäiville kokoontunut eduskunta esimerkiksi eurokriisin hoidossa kansan tahtoa eli onko valtiovalta Suomen kansan käsissä, kuten perustuslaki määrää? No eiköhän se ole selvää, että ei toteuta eikä ole.

 

Jälleen pieni esimerkki, nyt kysymyksen muodossa:

Koska puoluekuri ja enemmistöhallitus, niin mikä mahtaa olla se prosenttiosuus äänestävästä suomalaisesta kansasta, jonka tahdon ja toiveen mukaista politiikkaa eduskunnassa toteutetaan?

Luulen, että 20% on aika optimistinen arvio.

 

Suomessa on 200 äänioikeutettua ja 4,3 miljoonaa vaalioikeutettua ihmistä. Jos demokratian perusajatuksia ovat kansanvalta, kansan tahdon toteutuminen ja enemmistösääntö, niin kertokaa minulle, kuinka nykyisenlainen edustuksellinen demokratia puoluepoliittisine peleineen, suhteellisine vaalitapoineen ja ammattipoliitikkoineen toteuttaa sitä demokratiaa? 

Mielestäni nyt olisikin aika purkaa harvainvaltaa tukeva järjestelmä ja antaa äänioikeus kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille, siis silleen ihan oikeasti ja sitovasti. 

 

Ps. Palatakseni vielä perustuslakiin, siellä todetaan myös näin: ”Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.”

Perustuslain hengessä haluankin tukea ihan yli aate- ja puoluerajojen ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisessa ja tästä syystä olenkin lauantaina klo 12-14 Kontulan ostarilla keräämässä kannatuskortteja Jouko Pihon kanssa Suomen Laillisuuspuolueelle. Saa tulla moikkaamaan ja juttelemaan myöskin suorasta demokratiasta. :)  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (55 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Viime päivinä moni kommentoija on ilmeisen vilpittömästi ihmetellyt, miten joku voi kutsua "suoraa demokratiaa" kannattavaa liikettä äärioikeistolaiseksi. Ihmettely pelottaa enemmän kuin liikkeet.

Toisaalta: karavaani kulkee. Parlamentaarinen, edustuksellinen, demokratia on uudehko keksintö ja käy maailmalla yhä suositummaksi. Tilastollinen tosiasia.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Mitähän jos meillä olisi 200 puoluetta ja jokaisella 1 kansanedustaja eduskunnassa?

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Demokratia on suuri illusio, sen nimissä perustellaan, ajetaan ja tehdään mitä ihmeellisempiä asioita. Luomakunnassa ei ole mitään demokratiaa vaan evoluution taistelu, vahvemman oikeus. Ihminen on yksi eläin muiden joukossa.
Tavallinen ihminen ei kaipaa "demokratiaa" vaan oikeudenmukaista ja hyvää elämää.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Muistaakseni noin 7% kuuluu poliittisiin puolueihin. Teoreettisesti noilla 7% on mahdollisuus vaikuttaa siihen ketkä puolueissa valtaa käyttävät ja päätöksiä sekä linjauksia tekevät.

Eli kyse ei ole edes 20%. Ja muistaa pitää, että tämä 7% on myös osallisena monella tavoin edustuksellisessa "demokratiassa", joten pieneksi menee pyy maailmanlopun edellä.

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

Vuonna 2011 alkaneella vaalikaudella eduskunta on tähän mennessä käsitellyt 6 474 asiakokonaisuutta. Olisiko ne kaikki pitänyt ratkaista suoralla kansanäänestyksellä? Jos ei, Eronenko olisi päättänyt, mitkä asiat tuodaan kansanäänestykseen, mitkä ei?

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Tai Piho...no, leikki leikkinä. Kuiteski hyvä kysymys!

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

????

Kannattamani idea on se, että kansalaisaloitteen kautta ihmiset pääsisivät käyttämään suoraan ja sitovasti äänioikeuttaan tärkeiksi kokemistaan asioista tai käyttämään veto-oikeutta tilanteessa, jossa eduskunnan päätös ei sovi kansan näkemyksen kanssa yksiin.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

Miten ratkaistaan, mitkä asiat kansa kokee niin tärkeiksi, että ne päätyvät kansanäänestykseen? Miten selvitetään kansan näkemys?

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #38

Ainakin Sveitsissä se selvitetään kansalaisloitteilla. Oliko se 50.000 allekirjoitusta, en nyt muista. Siellä kuitenkin jopa k-äänestys YK:n jäsenyystä meni tiukaksi, kanttoonit 12-10. Genevessä odotetusti jaa-äänet voittivat selvästi :)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #39

Täytyy myöntää, etten ole tarkkaan perehtynyt Sveitsin lakiin kansanäänestyksistä, mutta en ymmärrä kuinka kansanäänestyksiä voitaisiin järjestää muista kuin erittäin selkeistä, merkittävistä ja yksinkertaisista asioista, joissa voi olla puolesta tai vastaan. Sellaisista asioista, jotka välittömästi koskettavat koko kansaa.

Jos ajatellaan kuinka pitkään ja seikkaperäisesti lakiesityksiä käsitellään eduskunnan valiokunnissa ja kuinka paljon asiantuntijoita kuunnellaan, jotta varmistuttaisiin lakien juridisesta loogisuudesta, niiden perustuslaillisesta laillisuudesta ja kaikista muista lain seuraamuksista, niin kovin valveutunut ja akateeminen tulisi koko kansan olla, jotta se pystyisi joka asiaan kantaa ottamaan suoraan ja validisti. Kuka sitten ne kansanäänestyksiin menevät lait juridisesti oikeaoppisesti muotoilisi, ja niin edelleen.

Jouni Haimi Vastaus kommenttiin #38

Ja kuka ohjaa kansan käsitystä?kansakoitse

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

Onkohan ne 6747 asiaa vaikuttanut kenenkään eläämään helpottavasti.

Veikkaan että jos tullaisesta melkein 7000 asian näpertelystä jätetään turhakkeet pois niin jäljellee jää kai 20?

Ei se määrä vaan laatu!

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

No 5. Tutustumismatka Sveitsiin voisi olla antoisampi mitä Kiinaan ja Malesiaan. Jostain syystä kaukomaat edustajille tutumpia kuin lähitienoot.

Pentti Järvi

Takinkääntäjät joutuvat todennäköisesti vastuuseen seuraavissa vaaleissa.

"Tampereen yliopiston tiedotusopin emeritusprofessori Pertti Suhonen on tutkinut yleistä mielipidettä ja demokratiaa yli 40 vuotta. Vaikka kansanäänestys tuntuu puhtaaseen edustuksellisuuteen tottuneessa Suomessa varsin radikaalilta keinolta, Suhonen ei tyrmää ajatusta, vaan näkee kansanäänestyksissä mahdollisuuden kehittää demokratiaa.

- Kansanäänestyksiä demokratian yhtenä välineenä olisi mahdollista ja hyväkin lisätä. Kansahan joutuu omassa elämässään kantamaan suurten päätösten seuraukset, kun kansanedustajille seuraukset ovat lähinnä poliittisia, Suhonen toteaa. - Kannatan neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Lopullinen päätösvalta voisi jäädä eduskunnalle.

Suhonen huomauttaa, ettei eduskunnan enemmistö rohkenisi poiketa kansalaisten selvän enemmistön mielipiteestä kuin poikkeuksellisissa tilanteissa, ja sekin voisi kostautua seuraavissa vaaleissa.

- Jos kansanäänestys ei osoita selvää enemmistökantaa, yleistä mielipidettä, vaan äänet jakautuvat melko tasaisesti, on luontevaa antaa edustajille vapaus äänestää oman tai taustaryhmänsä mielipiteen mukaisesti. Tietysti voisi säätää jonkin määräenemmistön, jonka ylittyessä kansanäänestyksen tulos olisi sitova, Suhonen pohtii."

http://www.tiede.fi/artikkeli/1170/enta_jos_maan_a...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Sveitsissähän on toki naisillakin ollut äänioikeus jo 1970-luvulta lähtien. Takapajuisempiakin maita on.

Jani Kuusela Vastaus kommenttiin #26

Totta. Samalla Sveitsistä tuli kuitenkin maailmanlaajuisesti ensimmäinen valtio, jonka miehet ovat äänestäneet naisille äänioikeuden. Sveitsi on yksi vauraimmista ja kilpailukykyisimmistä maista. Se ei ole osallistunut sotiin. Pärjännyt ilman Euroopan unionin jäsenyyttä.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Meillä on 200 edustajaa eduskunnassa, joista 197 edustaa puolueita ja 2+1 edustavat kansaa.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen
Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Leskiselle: Yrttiaho, Mustajärvi ja Hirvisaarikin tänään äänestävät itsenäisesti.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen Vastaus kommenttiin #15

Voi se joskus mennä niinkin, että ovat erimieltä keskenään, vai voiko?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros Vastaus kommenttiin #17

Voi hyvinkin, kun äänestävät itsenäisesti.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen Vastaus kommenttiin #18

No kumpihan siinä tilanteessa sitten edustaisi kansaa?

Käyttäjän RiittaKlemettiLilja kuva
Riitta Klemetti Lilja Vastaus kommenttiin #25

Kaikki kolme edustavat kansaa (itseään äänestäneitä) siten että jokainen heistä pitää kiinni ja äänestää siten kuin ennen vaaleja lupasivat.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #40

Se on hyvä homma, että äänestävät siten miten ennen vaaleja lupasivat.

Mutta tietääkö äänestäjät mikä on näiden edustajien linja koko neljän vuoden ajan (tarkoitan nyt edustuskautta).

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Homma on vähän monimutkaisempi.

Ensiksikin, vaaleissa ei voi ennakoida kaikkia käänteitä, mitä tulee tapahtumaan. Toiseksi, edustajat perehtyvät käsiteltäviin asioihin edustusaikanaan tarkemmin kuin tekivät sitä ennen ja kansasta suuri osa luottaa siihen että edustajat myös perehtyvät niihin. Hämmästyttävän usein asioihin perehtyminen muuttaa kannan päinvastaiseksi - kansan kauhuksi. Mutta kansalainen, jonka äänestämä edustaja on saamansa tiedon vuoksi muuttanut kantansa, harvoin hyväksyy kannanmuutosta, saati sitten ottaa itse asioista selvää, kuten on edellyttänyt edustajiltaan. Miksi? Ei kai äänestäjä edustajaansa äänestä vain mekaaniseksi napinpainajaksi vaan ottamaan selvää asioista ja toimimaan tietojensa mukaan?

Ryhmäkuri johtuu siitä, että äänestäjä voisi luottaa siihen, minkä puolesta äänestää. Ei kai sitä toimeenpantaisi jos se olisi aivan typerä juttu.

Se, toimiiko tämä ja kuinka hyvin, onkin sitten eri juttu.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

"vaaleissa ei voi ennakoida kaikkia käänteitä, mitä tulee tapahtumaan."

- Totta, mutta jos eduskuntavaalien alla ei nähty eurokriisin seurauksia edes muutamaa kuukautta kauemmaksi, herää epäilykseni edustuksellista demokratiaa kohtaan entistäkin voimakkaammaksi.

"Mutta kansalainen, jonka äänestämä edustaja on saamansa tiedon vuoksi muuttanut kantansa, harvoin hyväksyy kannanmuutosta, saati sitten ottaa itse asioista selvää, kuten on edellyttänyt edustajiltaan."

- Seurasin eduskunnasta käsin esim. evm:n läpirunnomista ja jo pelkästään se kumoaa sen harhakäsityksen, että edustajat mukamas jotenkin erityisesti paneutuisivat tuollaisiin asioihin.

"Ryhmäkuri johtuu siitä, että äänestäjä voisi luottaa siihen, minkä puolesta äänestää."

- Ryhmäkuri taitaa kuules olla jopa perustuslain vastainen.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Ratkaisu demokratiavajeeseen voisi olla nykyistä suurempi itsemääräämisoikeus lukuisista asioita, joita nyt säädellään lailla ja asetuksilla. Yksilön tulisi ottaa suurempi vastuu itsestä ja läheisistä.
Voitaisiin samalla purkaa pöhöttyneitä rakenteita ja päättäjät voisivat keskittyä oleellisiin asioihin, joilla on merkitystä yhteiskunnan kehitykselle nyt ja tulevaisuudessa.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

H.E,>Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle....

oooooooo

....... mutta valta kuuluu talouselämälle.
---

Todellinen äänestäminen tapahtuu kauppojen ja yritysten kassoilla. Kuitti joka kaupanteosta syntyy on mielenilmaisu sille, että tätä lisää, tästä minä tykkään. EU takaa meille täydellisen äänestämisen vapauden.
Kaikki kaupankäynnin esteet poistetaan, jopa se että ostajalla ei ole rahaa, Saat lainan.
Mainonta johtaa meidät juoksemaan oikeiden asioiden perässä. Pankit kuristavat kurkusta että emme hengitä liian syvään ja ehdi ajatella.

"Kenen kassia kannat"

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen
Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Suoran demokratian puolestahan on puhuttu myös Vihreissä. Eli nyt, kun on kuultu asia sekä "äärioikeistolaisilta sekä äärivasemmistolaisilta" niin ei pitäisi enää pelätä leimautumistakaan kannattaessaan tätä kerrassaan briljantia hanketta. Oikeastaan on käsittämätöntä, että "demokraattisten valtioiden" kestää niin kauan kehittyä demokraattisiksi.

http://www.vihrealanka.fi/uutiset/suora-demokratia...

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Joel hyvä, ei valtio voi kehittyä - ihmiset kylläkin, onko demokratia se mitä ihmiset haluavat? - epäilempä. Ihmiset ja vain haluavat hyvän ja oikeudenmukaisen elämän

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

No itse toivon koko sydämestäni, että suoraa demokratiaa voitaisiin lobata läpi ihan yli puoluerajojen kampanjoimalla ja se asia olisi ihmisille niin tärkeä, että ennakkoluulot ja muut jäisi sivuun. :)

Jani Kuusela

Ei äärioikeistoa eikä äärivasemmistoa vaan Ääridemokratiaa! Hyvä Helena, kun pidät liekkiä yllä! Pisteet Lieksaan:-).

Jani Kuusela

Kansanedustajat ovat eräänlaisia edunvalvojia. Edunvalvoja on holhousviranomaisen määräämä henkilö, joka edustaa vajaavaltaista niissä asioissa, joissa hän ei ole itse alaikäisyytensä tai muun, yleensä terveydellisen syyn vuoksi oikeustoimikelpoinen.

Edustuksellinen demokratia on tarkoitettu kansalle, joka edelleen tarvitsee holhousta. Kansakunta, kuten sveitsiläiset, joka kasvanut "täysi-ikäiseksi", ei tarvitse edunvalvojia vaan he pystyvät kypsällä tavalla ratkaisemaan suurimmat asiat suorissa kansanäänestyksissä ja kantamaan vastuun päätöksistään. Ei enää varavanhempia (edustajat), joita syyttää niin kuin pieni lapsi syyttää vanhempiaan.

Suomen kansalaiset ovat vielä "vajukkeja" ja alaikäisiä, joiden enemmistölle vastuun ottaminen yhteisistä päätöksistä on pelottava ajatus. Edustuksellisen demokratian kannatajat haluavat pysyä holhouksen alla.

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia
Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

"Edustuksellinen demokratia on tarkoitettu kansalle, joka edelleen tarvitsee holhousta." Mielenkiintoinen näkökanta - ei kansa tarvitse holhousta, mutta ne pidetään siinä kertomalla, että kerran 4 vuodessa voit äänestää ----> demokratia toteutuu näin politiikkojen mielestä :((

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ryhmäkurille tulee käymään kuten lottoarvonnalle. Laittomaksi lukutaidon kehittyessä nykyisellään havaitaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suora demokrtia vei Suomen mm. EU:n jäseneksi. Monet niistä, jotka nyt "suoraa demokratiaa" ajavat, eivät tuota jäsenyyttä kovin auvoisena kuitenkaan pidä.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Itse asiassa kyseessä oli neuvoa-antava kansanäänestys. Se, mitä mieltä suoraa demokratiaa kannattavat jostain asiasta on, ei ole merkityksellistä, koska voi olla, ettei heidän mielipiteensä ole enemmistön mielipide.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Jäsenyytemme EUssa olisi peräti toisenlainen, mikäli edustuksellinen demokratia ei olisi meitä vienyt euroon ja eurooppalaisten pankkien takaajaksi.

Samuli Mikkola

On aika pelkistetty malli jos kansanedustajan vaikutus päätöksentekoon projisoidaan vain lopulliseen äänestykseen eduskunnassa. Tietysti hän ajaa omaa kantaansa ryhmän sisällä, mutta äänestää siellä voittaneen kannan mukaan. Soini on toistaiseksi ollut se, joka antaa lehdistössä yksinvaltaisen määräyksen olla laajentamatta homojen oikeuksia.

Valiokuntatyöskentely on sitten tietysti oma lukunsa. Mielestäni suurin ongelma äänestäjän vallassa Suomessa on kuitenkin se, ettei äänestäjä juurikaan voi vaikuttaa hallituksen kokoonpanoon. Minusta meillä tulisikin Ruotsin malliin ryhmittyä vaihtoehtoisiin hallitusblokkeihin jo ennen vaaleja, jolloin olisi selkeät vaihtoehdot mistä äänestää. Nyt seuraavan hallituksen todellinen suunta ja linja päätetään vasta vaalien jälkeen, mikä sitten todella johtaa kompromisseihin, joista äänestäjä ei ennakkoon voi tietää.

Pentti Järvi

Sammoo mieltä Samulin kanssa, vaikka nythän Suomessa on vain persut +2+1 vs. muut erittäin monessa asiassa, joista Ruotsissa ei ole erimielisyyksiä.

Samuli Mikkola

Jos jatkaa vielä ideaa Helenan alustukseen perustuen niin juuri europolitiikka on nyt sellainen aihe, jonka ympärille Suomessa nämä blokit voitaisiin kasata ennemmin kuin perinteinen oikeisto-vasemmisto(+vihreät). Muuten seuraavissakin vaaleissa käy siten, että ainoastaan suurimman yksittäisen puolueen eurokanta ratkaisee tuli voitto miten pienellä marginaalilla tahansa ja silti se edustaisi vain hyvin pientä osaa äänestäjistä.

Jari Teräväinen

Yksi asia mikä kanssa voitas tehdä, että kansanedustajien kaudet rajattais kahteen kauteen, senjälkeen pitäs olla vaikkapa ojankaivuuhommissa seuraavan vuoden vähintään, jotta muistus niilleki mitä se työnteko on ?:)

Käyttäjän SimonWahlroos1 kuva
Simon Wahlroos

Jos ja kun julkisen hallinnon tehtävä on (ainakin teoriassa) tätä nykyä päättää verorahoista ja niiden käytöstä, niin; Miksei tehtävää voisi antaa suoralla demokratialla kansalle siten että jokainen tekee veroilmoituksen, jossa määrittelee mille julkisille kuluerille haluaa verorahansa kohdennettavan? Lisäksi pitäisi äänestää myös verojen suuruusluokasta sekä niiden kohdentumisesta.

Nythän suurimpia veromaksajia ovat maaseuduilla asuvat työssäkäyvät autoilevat juopot, jotka vetävät röökiä, syövät lihaa ja maksavat asuntolainojaan energiaverojaan sekä heidän perintöveroja maksavat jälkeläiset. Vähiten veroja maksavat kaupungeissa asuvat fattan asiakkaat ja heistä eritoten maahanmuuttajat, joilla ei ole samoja kulueriä ja henkilökohtaisia vastuita kuin kantasuomalaisilla.

Tietysti veroilmoitusäänestyksessä poliisi ja maanpuolustus olisivat kaikille pakollisia veroeriä. Muista sitten lopuista menoeristä päättäisimme itse niihin kuhunkin käytettävän budjetin sekä sen osuuden verorahoista. Tämä suoran demokratian veroilmoitusäänestys olisi helppo toteuttaa internetin välityksellä pankkitunnuksia käyttäen tai paperimuotoisena kerran vuodessa palautettavana lipukkeena, joita veroviranomaiset voisivat käsitellä.

Käyttäjän SimonWahlroos1 kuva
Simon Wahlroos

Kun kuitenkaan käytännössä ei noin voida toimia, niin se tarkoittaa viranomaisten toimeenpanemaa fasismia, jossa verottaja pyrkii rahoittamaan korporaatioiden tappioita eritoten työtä tekevien veronmaksajien pussista keksien yhä enemmän veroja rahoittaakseen vastuuttoman tappiollisen toimintansa. Saudi-Arabiassakin on asiat tässä suhteessa paremmin kun he eivät edes tunne veron tai työn käsitettä.

Käytäntö on myös osoittanut ettei Suomen valtion budjettia pyöritellä vain verorahoilla, vaan velanotolla kansainvälisiltä rahakapitalisteilta, jotka voivat painaa mielin määrin lähes arvotonta rahaansa, joka ei vastaa yhteiskunnan reaaliomaisuutta. Tästä syystä lumedemokratiamme panttaa kansallisomaisuutemme ulkomaalaisille pankkiireille ja myyvät ne pilkkahintaan maksaakseen valtion velkoja, joihin veronmaksajien suostumus voitaisiin vahvistaa vain verodemokratialla/talousdemokratialla.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Puoluekuri on yksi Tärkeimmistä asioista äänestäjän kannalta. Silloin äänestäjä tietää, mitä hänen ehdokkaansa/edustajansa kannattaa.

Meillä on konsensus-politiikka. Joissain toisissa asioissa puolueet tekevät myönnytyksiä, että saavat toisia asioita periksi. Ikävää on se, että joskus on petetty äänestäjät, esim. viime vaaleissa jotkut puolueet lupasivat että eivät ole tukipakettejen kannalla.

Suora kansanäänestys olisi joissakin asioissa hyvä, mutta en usko sen toimivan kaikessa. Siinäkin voittaa se, joka tehokkaimmin lobbaa oman mielipiteensä. Mainoslauseet voittavat. :/

Enkä oikein usko, että ihmiset jaksavat olla aina niin kiinnostuneita. Kansalaisaloite-sivuiltakin kiinnostuksen puutteen huomaa. Taitaa olla niin, että Suomessa äänestävät ne, jotka kotona on siihen opetettu.

Pentti Järvi

Kaikkein räikeimpänä esimerkkinä takinkäännöistä/puoluekurista mainitsen vain vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen joukkoineen.

Farssihallitukseen menivät taatusti vastoin äänestäjiensa tahtoa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Joo, Vasemmistoliitto tosiaan mainosti vastustavansa tukipaketteja. Menivätkö hallitukseen saadakseen jotain muita ajamiaan asioita periksi?

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

No et sitten lukenut itse kirjoitusta. Edellisten eduskuntavaalien alla selkeä enemistö vaaleissa valituista kansanedustajista kannatti esim. tukipaketteja. Puoluekurilla heidät on alistettu äänestämään puolueen linjan tai hallituksen linjan mukaisesti. Kuinka tähän kuvioon sopii tuo väittämäsi: "Puoluekuri on yksi Tärkeimmistä asioista äänestäjän kannalta. Silloin äänestäjä tietää, mitä hänen ehdokkaansa/edustajansa kannattaa."

Toisaalta, puoluekurihan on perustuslain vastainen, joten sen hyväksyminen vaatisi itse asiassa varmaankin perustuslain muuttamista.

Kansalaisaloiteinnostuksen läsähtäminen johtuu nähdäkseni siitä, että nehän eivät oikeastaan vaikuta mihinkään.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

En niin seurannut yksittäisten edustajien mielipiteitä.

Muistan vaan, kun telkkarissa oli puolueiden puheenjohtajia, ja ainakin SDP ja Vasemmistoliitto vastusti tukipaketteja, kun sitten taas silloin Keskusta ja Kokoomus oli tukipakettejen kannalla.

Kova kohu tietenkin nousi siitä, kun vaalien jälkeen hallitusta muodostettaessa kaksi Vasemmistoliiton edustajaa äänesti nykyistä hallituskokoonpanoa vastaan. Sen ymmärränkin, koska puolue antoi äänestäjille toisenlaisen lupauksen.

Mutta muuten on monta asiaa, missä puolueen linja on yhtenäinen, ja vaaleissa ääni ei mene pelkästään ehdokkaalle vaan myös ehdokkaan edustamalle puolueelle, joten puolueen arvoilla on merkitystä.

Vaikka kansalaisaloite ei suoraan vaikuta mihinkään. Periaatteessa 50 000 ääntä "tarkoittaa" 2-3:a kansanedustajaa. Niin ainakin sillä voi lisätä keskustelua. Ei voi ajatella, että joka asiasta voidaan tehdä suora äänestys, jonka tulos heti vaikuttaa. Kansalaisaloitteiden seuraaminen osoittaa kiinnostusta. Jos meillä olisi kansanäänestyksiä joka viikko, niin en usko että ihmisiä jaksaisi kiinnostaa.

Tietenkin siis on monta asiaa, josta voi tehdä suoran kansanäänestyksen.

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #51

"Vuosien 1891—2010 aikana on käynnistetty 378 kansalaisaloitetta, ja niistä on järjestetty 174 kansanäänestystä. Vaikka toistaiseksi vain 18 aloitetta on lopulta hyväksytty kansanäänestyksessä, on aloitemenettelyllä ollut tärkeä rooli uusien asioiden tuomisessa päätöksenteon ja poliittisen keskustelun kohteeksi. Toisaalta kansalaisaloitetta on kritisoitu siitä, että se voi kohdistua ainoastaan perustuslain säännöksiin."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansalaisaloite#Sveitsi

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #52

Meillä onneks ei tarvitse aloitteen kohdistua perustuslakiin. https://www.kansalaisaloite.fi/fi

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Tarkentava kysymys: Kannattiko enemmisto edustajista tukipaketteje vai vastustiko?

Toimituksen poiminnat