*

Oho, hupsista Kaikkee ne saksalaiset kekssii, sano akka ku apinan näki

Palasin Sveitsistä häkeltyneenä

  • Muutos on hyvä. Kuva: M. Lehtipuu
    Muutos on hyvä. Kuva: M. Lehtipuu
  • "Joo-o, meillä Suomessa saa äänestää vain yhtä henkilöä kerran neljässä vuodessa."
    "Joo-o, meillä Suomessa saa äänestää vain yhtä henkilöä kerran neljässä vuodessa."

Suuni on edelleen auki hämmästyksestä viimeviikkoisen Sveitsin matkailun jäljiltä. Käsityskykyyni ei mahdu se, miksi Sveitsin kaltaista järjestelmää ei sovelleta laajemmin Euroopassa. Miksi sitä ei ole vaadittu tai esitetty yleisemmin?

Sveitsi on huikaisevan kaunis maa. Kahden kilometrin korkeudessa korvat menevät lukkoon, mutta sydän muljahtaa rinnassa kauneuden ihastuttamana. Ihmiset ovat ystävällisiä ja varsin tyytyväisiä ja maa on kaikin puolin siisti, avoin ja järkevä.

Sveitsin kauneuden ihasteleminen oli kuitenkin toissijainen juttu. Missiomme oli nähdä Sveitsi mahdollisimman laajasti ja tavata sekä paikallisia ihmisiä että poliitikkoja ja tajuta se järjestelmä, joka on hyvin paljon toisenlainen kuin meidän järjestelmämme.

Sveitsin hallinto ja valta jakautuu yksinkertaistettuna seuraavanlaisesti. Sveitsin liittokokous on kaksikerroksinen: on 200 kansanedustajaa ja 46 edustajaa kantoneista. Nämä edustajat valitaan 4 vuoden välein vaaleissa. Koko vaalijärjestelmä, niin kantonien kuin liittovaltionkin tasoinen, on sen verran monimutkainen mutta mielenkiintoinen kokonaisuus, että se vaatisi oman kirjoituksensa. Ihmiset siis voivat äänestää useita henkilöitä ja jopa useista eri puolueista. Ja monet edustajat hoitavat virkaansa siviilityön ohessa (vapaaehtoinen kansalaisvelvollisuus kuten maanpuolustuksin) ja julkkisehdokkaat tai -edustajat kuten poliittiset broileritkin ovat suunnilleen täysin vieras ilmiö sveitsiläisille.

Sveitsin ”hallitus” eli bundesrat taas on 7 jäseninen ja hallituksen jäsenet valitsevat joka vuosi keskuudestaan ”presidentin”.

Kaiken tämän yllä on kuitenkin Sveitsin äänioikeutettu kansa, jolla on monta eri mahdollisuutta päästä käyttämään ääntään suoraan ja sitovasti. 100 000 nimeä kerännyt kansalaisaloite on yksi väylä, toinen on perustuslain muuttaminen, josta päätetään aina kansanäänestyksellä, kolmas parlamentin äänestyksessä kumottu aloite.

Mielenkiintoista on myöskin kuntien itsemääräämisoikeus. Vierailimme mm. 50 asukkaan kunnassa, joka oli irtautunut ympäröivästä kantonista ja liittynyt kantonin, jonka kanssa ei yhteistä maarajaa ole. Kunnilla on tiettyjä perustuslain määräämiä velvotteita, jotka ne sitten hoitavat kuten haluavat, mutta pointti onkin siinä, että kun kansalaisten valta on niin suuri, ei hallinto voi toimia huonosti.

Sveitsiläisten kanssa jutellessa minulle tuli vähän sellainen fiilis kuin olisi pohjoiskorealaisena tullut Suomeen, siis se vapaus ja demokratian taso on jotain mitä en ole voinut kuvitellakaan olevan olemassa. Se, että äänioikeutemme tarkoittaa sitä, että voimme äänestää yhtä ihmistä neljän vuoden välein, että ehdokkaat voivat vaalien alla luvata yhtä ja toimia täysin päinvastoin tultuaan valituiksi, enemmistöhallituksen kyseenalaistamaton valta ja yleinen kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen olivat sveitsiläisille asioita, joita he eivät edes voineet kuvitellakaan olevan olemassa. Naureskelua ja kummastusta ne lähinnä herättivät.

Itse taas olin hyvin hämmästynyt esimerkiksi siitä, että Sveitsissä kansan valitsemat edustajat eivät jumitu mihinkään oppositio vs. hallitus lokeroihin, vaan asiat ratkaisevat ja edustajat ja puolueet liikkuvat eri ryhmiin asiasta ja kannasta riippuen. Parlamenttitalovierailumme yhteydessä pääsimme esimerkiksi kuuntelemaan istuntosaliin keskustelua lakialoitteesta, jossa vaadittiin 4000 Sveitsin frangin minimipalkkaa. Melko yksimielisesti se puheenvuoroissa tyrmättiin ja oletettavaa on, että aloite äänestetään kumoon parlamentissa, mutta se tarkoittaa sitä, että aloite alistetaan kansanäänestyksille. Sitä on suora demokratia. Ja joissain kantoneissa kansanäänestys suoritetaan käsiäänestyksellä torilla. Homma toimii ja kansa on tyytyväistä.

Ällistyttävää.

Mikä kuitenkin minulle oli koko matkan aikana antoisinta, niin sekä paikalliset että tapaamamme poliitikotkin kertoivat hyvin avoimesti myös niistä järjestelmänsä negatiivisista puolista. Iltaa seurassamme oluttuopposten äärellä viettäneet raksamiehet (jotka googlettivat Muutos 2011 -puolueen ja silti tykkäsivät meistä ;) ) kertoivat joskus kokevansa, että suurten kaupunkien asukkaat pääsevät liikaa dominoimaan asioita. Tapaamamme parlamentaarikot Jürg Grossen ja Kathrin Bertschy (Grünliberale Partei eli vihreät liberaalit) nostivat esiin sen, että joskus kansanäänestyksiä ohjailee liikaa esim. yritykset ja populistiset liikkeet intressiensä mukaisesti. Lisäksi järjestelmän hitaus herätti kritiikkiä, vaikkakin se, että asiat muuttuvat hitaasti, koettiin myöskin positiiviseksi asiaksi varsinkin liikemaailman ja talouden näkökulmasta, kun yritykset eivät joudu tilanteisiin, joihin nyt on Suomessakin joutuneet, kun mm. veropoliittisia linjauksia muutellaan parin vuoden välein.

Näistä hienosäätöä vaativista epäkohdista totesi 71 asukkaan Velleratin kunnassa elelevä ihastuttava vanhempi yrittäjäpappa Hermann Güdel näin:

Jos mersu on rikki, se täytyy korjata, eikä vaihtaa kottikärryyn!

Matkani oli ensimmäinen Sveitsiin. Törmäsin siellä hyvin ahkeraan ja järkevään kansaan, jonka elämän peruspilareita on vapaus ja vastuu ja niistä onkin syntynyt menestys ja vauraus. En ole koskaan tutustunut niin liberaaliin yhteiskuntaan koskaan enkä missään ja toivoisin todella, että keskustelu sveitsiläistyylisestä yhteiskuntarakenteesta heräisi laajemminkin Euroopassa, sillä Sveitsin mallinen perustuslaki saattaisi toimia ihan Euroopan Unioninkin tasolla, jos ja kun kerran tiiviimpään liittovaltioon ollaan menossa. Itsenäiset kantonit eli osavaltiot, ihmistä lähellä olevat kunnat, yhteinäinen Euroopan Unioni ja sitovat kansanäänestykset takaisivat sen, että ihmiset kokisivat voivansa vaikuttaa ihan oikeastikin eikä päätöksiä tehtäisi missään suljetuissa kabineteissa kansalaismielipiteestä välittämättä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

47Suosittele

47 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (186 kommenttia)

Käyttäjän timpuri kuva
Timo Uppala

Sveitsissä hämmästyttää lisäksi se, että pienissäkin kylissä on aina jonkin sorttista teollisuutta ja työllistäjää. Sosiaalidemokraattinen kateellinen tasapäistäjä ei pääse lyttäämään samalla teholla kuin eräässä pohjoismaisessa maassa.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

No niinpä!!!! Mikä siellä on työttömyysprosenttikin? Jotain 3, vaikka työvoimaa ramppaa päivittäin rajojen yli minkä ehtii.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Sveitsin talousrakenne on, paitsi kuttuuri, myös maantiedekysymys. Siellä on toki suuriakin tehtaita, kuten esim. Oerlikonin tuotantolaitokset. Mutta keskeinen sija on perinteellä ja maantieteellä: väestö asuu pienisä yhdyskunnissa laaksoissa, joiden väliset yhteydet ovat hankalia. "Pienteollisuusmalli" on siis ollut enemmänkin pakko kuin valinta.

Mutta itse asiasta, Sveitsin demokratiamallista: Historiallinen tosiasia on, että se on syntynyt lähes samalla mekanismilla kuin Suomenkin kansanvalta - väkisin ja asein. Valtaa ei ole "saatu" eliitiltä, se on otettu. Tilanne ei suinkaan aina ole ollut nykyinen, maassa on ollut sekä ruhtinastavaltaa, teokraattista hirmuhallintoa että valtiollista hajanaisuutta, jopa samanaikaisesti eri systeemejä eri kantoneissa. Sveitsin valaliitto on alkuaan ruhtinaiden perustama, kansanvalta on saavutettu "raudalla ja verellä", Otto von Bismarckia lainatakseni.

Enemmänkin ero on siinä, että Sveitsissä kansa on pitänyt vallan itsellään, suomalaiset ovat luovuttaneet sen melko vapaaehtoisesti ensin parlamentiksi muutetulle entiselle valtiopäivälaitokselle, sitten Euroopan Unionin virkakoneistolle. Myös kantoneja vastaavasta paikallishallinnosta, kunnallisesta itsehallinnosta, on vähin äänin käytännössä luovuttu.

Eikä paluuta kansanvaltaan näytä lähiaikoina tapahtuvan. Urho Kekkosta lainatakseni: valtaa ei anneta, se otetaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #82

Missä vaiheessa Suomessa taas olikaan valta tavallisella kansalla ennen kuin se "luovutettiin" valtiopäivälaitokselle? Kansahan se varmaan huvikseen päätti sotia Puolan, Lützin, Leipzigin ja Narvan mailla...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #89

Kansan valitsema valtiopäivälaitos päätti sotaan lähdöstä tuolloin, ei esim. silloinen kuningas. Ja muutoinkin, luepa viestini uudelleen. Kansan valitsemat valtiopäivät on kansanvaltaa, parlamentin suvereeni valta ei.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo Sveitsille tyypillinen pienteollisuusyritteliäisyys on pitkälti kulttuurikysymys. Suomessakin on huomattavia alueellisia eroja ja Suomessa esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan kohdalla tilanne on samansuuntainen.

Suomen kansan perusasennetta yritteliäisyyteen ja demarimaiseen sosiaaliturvatavoitteluun ei ikävä kyllä pysty noin vain muuttamaan kopioimalla Sveitsin poliittista mallia.

Sveitsi on kaikin puolin taloudenpidon kannalta etulyöntiasemassa, koska siellä on olemassa kaikki elementit tuomaan vaurautta. Se sijaitsee keskellä Eurooppaa, se on pystynyt edelleenkin pitämään itsensä houkuttelevana pankkitalletusalueena, siellä on vahva perheyrittämisperinne ja lisäksi paljon suurteollisuutta kuten kemianteollisuus, hienomekaaninen teollisuus, elintarviketeollisuus, j.n.e.

Juhani Kahela

Oleellsin ero Suomen ja Sveitsin välillä on verotus. Veroprosentti luokkaa max 10. Yrityksesi voit myydä verovapaasti eli yrittmisestä palkitaan eikä rangaista.

Tuttavani muutti töihin Sveitsiin. Meni ilmoittautumaan veronmaksajaksi verotoimistoon. Toivotettiin tervetulleeksi ja sanottiin, että heidän tehtävänsä on huolehtia, että et maksa turhaa etkä liikaa veroja. Milloinkahan Suomessa?

Juhani Kahela

Oleellsin ero Suomen ja Sveitsin välillä on verotus. Veroprosentti luokkaa max 10. Yrityksesi voit myydä verovapaasti eli yrittmisestä palkitaan eikä rangaista.

Tuttavani muutti töihin Sveitsiin. Meni ilmoittautumaan veronmaksajaksi verotoimistoon. Toivotettiin tervetulleeksi ja sanottiin, että heidän tehtävänsä on huolehtia, että et maksa turhaa etkä liikaa veroja. Milloinkahan Suomessa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Täytyy muistaa, että Sveitsi on liittovaltio (Saksan kielessä nimitetään monikossa "die Schweiz"). Jos verrataan EU:hun kuuluvien valtioiden itsemääräämisoikeutta lainsäädännössään Sveitsin liittovaltion kantoneihin suhteessa keskusvaltaan siellä, niin EU:ssa valtiot ovat vapaampia ja itsemääräämisoikeus suurempi. Sevitsissä on parisen kymmentä vuotta sitten ollut kantoneita, jotka olisivat halunneet erota liittovaltiosta, mutta keskusvalta ei sitä sallinut.

Väestömäärältään pienet, mutta maantieteellisesti pienellä alueella keskitetysti asutetut kantonit, voivat helposti soveltaa toriäänestyksiä y.m. Suomessa olisi aika merkityksetöntä tietää kuinka monta ihmistä Pihtiputaan torilla on kätensä nostanut ylös jonkin asian puolesta.

Tuskinpa sveitsiläiset nyt silmät ympyriäisinä ovat Suomen vaalijärjestelmää ihmetelleet, sillä jokaisessa sen naapurivaltiossa on aika samanlainen systeemi. Tosin sveitsiläiset ovat sisäänpäin kääntyneitä ja erittäin konservatiivisia, kun poliittinen järjestelmä aiheuttaa muutoshitauden.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Ensinnäkin, kirjoitinkin juuri, että koska EU:ta viedään kohti liittovaltiota. Siis kohti tiiviimpää ja keskushallinnolle alistetumpaa liittovaltiota.

Toisekseen, miksi ei Pihtiputaan torilla voitaisi äänestää Pihtiputaan ja vaikka Pihtiputaan ympäristön asioista vaikka käsiäänestyksellä? Mitä sen tarvitsisikaan ympäristölle mitään kuulua?

Kolmannekseen, kyllä ne vaan siellä Sveitsissä olivat varsin häkeltyneitä siitä, kuinka Suomessakin ns. demokratiaa toteutetaan. Sisäänpäin kääntyneisyyteen tai konservatiivisuuteen en törmännyt, muutoshitaudesta kyllä mainittiin, kuten kirjoituksessani kerroinkin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kunnalle kuuluvista asioista päätetään Pihtiputaalla kuntavaaleissa. Lienevätkö sveitsiläiset yhtä häkeltyneitä Saksan ja Ranskan kansanvallan sovelluksista, jotka ovat periaatteessa samankaltaiset kuin Suomessa. Baselista pääsee hämmästelemään tuota demokratiavajetta kumpaankin mainitsemaani maahan varttitunnissa.

Jokaisessa liittovaltiossa on osavaltioilla jonkin verran itsenäistä lainsäädäntövaltaa eikä Sveitsi ole siitä poikkeus.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen Vastaus kommenttiin #9

Ei mistään asioista päätetä kuntavaaleissa. Kuntavaaleissa päätetään ainoastaan edustajista, jotka päättävät asioista. Tajuatko eron?

Minä en sille voi yhtään mitään, jos sveitsiläisten silmissä puhdas edustuksellinen demokratia tuntui vieraalta. Ja mitä tulee liittovaltion osavaltioiden itsenäiseen lainsäädäntövaltaan, niin kai sinä nyt käsität sen, miksi vertasin Sveitsiä nimenomaan tiivistyvään Euroopan Unioniin?

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Juha Kuikalle: Die Schweiz on feminiini eikä monikko. Sanotaan esim. "in der Schweiz", missä der on feminiinisen artikkelin datiivimuoto.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pitikö nyt jonkun tuokin oivaltaa ... ;)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #27

Toinen "oivallus" on ihan suomea: presidentinvaaleissa valitaan presidentti, eduskuntavaaleissa eduskunta ja kuntavaaleissa tietysti siis kunta. Kuntavaali tehdään käytännössä muuttamalla kunnasta toiseen.

Sen sijaan valtuustot valitaan KUNNALLISvaaaleissa, vaaleissa, jotka ovat kunnalliset. Aivan vastaavasti Suomessa on tulovero, joka maksetaan tuloista. Mistä siis maksetaan "kuntavero"? Kunnasta? Sellaista veroa ei Suomessa ole! Meillä on KUNNALLISvero.

Ja lopuksi, ettei osa lukijoista vedä hernettä nenäänsä: ;>

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #83

Vuonna 1995 voimaan tulleessa laissa puhutaan "kuntavaaleista". Entinen nimitys oli kunnallisvaalit.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #88

Ei puhuta. Kuntalaki mutta kunnallisvaalit. Koko Finlexissä joka kohdassa "kunnallisvaalit".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #92

Kotuksen mukaan molempia voi käyttää yhtä hyvin:
http://www.kotus.fi/?i=529&s=2630

YLE on viime vuosina ottanut tavaksi johdonmukaisesti käyttää nimitystä "kuntavalit".

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #93

Kotuksen alainen Kielilautakunta on menettänyt olemassaolonsa tarkoituksen ja oikeutuksen. Siitä on tullut kielenhuoltotoimijan sijaan kielen käyttöä toteava elin. Ja sellaisen rahoituksellehan ei ole perusteita: kieltä nyt käytetään, niin kuin käytetään, ja jos se on "oikeakielisyyttä",niin sitten kaikki kielenkäyttö on oikeakielisyyttä.

Hyvä esimerkki Kotuksen toiminnan järjettömyydestä tuli, kun kysyin, kumpi on oikein, gluteeni vai gluteiini. Vastaus oli, että gluteeni, perustelu oli, että koska sitä yleisesti käytetään. Todellisuudessa tietysti, koska kyseessä on proteiini, ainoa oikea muoto on gluteiini. Tai sitten pitää johdonmukaisesti ryhtyä kyttämään muotoa proteeni. Kemialliset termit kun ovat äärimmäsien johdonmukaisia: xylitolikin on alkoholi.

YLEn, ja median ylipäätään, suomen kieli on nykyisin ala-arvoista. Siinä yksi syy, miksi katson mm. uutiset mieluummin toisella kotimaisella.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #93

Journalistit noudattavat kielenhuollon kantaa, lainsäätäjä ei. Lait säätää eduskunta, ei Kotus. Väitteesi oli yksinkertaisesti virheellinen: vuuoden 1995 kuntalaissa tai missään muuallakaan Suomen lainsäädännössä ei puhuta kuntavaaleista. Vielä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #112

Oikeastaan tässä menee sinulla vähän väärin päin, vaikka olet ihan oikealla asialla: Nykyisin Kotus noudattaa "tsurnalistien" kantaa, ei päinvastoin.

Kielenhuolto perustettiin nimenomaan lainsäädännön ja tieteen tarpeisiin, vahvistamaan oikeusvaltiota ja tekemään suomesta tieteen käyttöön soveltuvan, systemaattisen ja esitykseltään mahdollisimmman tarkan, yksiselitteisen, kielen. Siksi eduskunta antoi myös SKS:lle toimeksiannon luoda Nykkysuomen sanakirja, jotta tiedettäisiin "mitä suomen sanat tarkoittavat". Pyrkimys oli tehdä lakien tulkinnasta mahdotonta ja luoda oikeusjärjestlemä, jossa laki on kaikille sama, syytteestä, syytetystä ja/tai tuomarista riippumatta. Samalla haluttiin estää tilanne, jossa oikeuslaitos alkaa luoda lakia ja syräyttää eduskunnan. Kaikki tämä on nykyisin menneisyyttä, kansan vaaleissa osoittaman tahdon seurauksena.

Tämä periaate on kielenhuollossa historiaa, ja nykyisin sillä ei enää ole tehtävää, koska sille ei sellaista haluta antaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #114

Jos kielenhuolto noudattaa journalistien huolimatonta kielenkäyttö se on suomenkielen rappiokierre.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #132

En osaa itse tuota selvemmin sanoa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #93

Jari-Pekan oikaisu oli tarpeellinen koska 88. kommentin koko sisältö koski "kuntavaali" sanaa jota väitit olevan laissa.
Ei siis käytetä ko. lakitekstissä. Vaikka Kotus hyväksyy sanaa yleiseen kielenkäyttöön.
Olisit kiitollinen kun joku vaivautuu korjaamaan virheitäsi.
Joskus se voi tuntua saivartelulta, mutta korjaajalla voi olla syynsä kiinnittää asiaan huomiota.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #88

Lainaus ko. laista:

"9 §
‹Kunnallisvaalit›

Valtuuston jäsenet ja varajäsenet (valtuutetut ja varavaltuutetut) valitaan kunnallisvaaleissa vaalivuotta seuraaviksi neljäksi kalenterivuodeksi.

‹Kunnallisvaalit› toimitetaan välittöminä, salaisina ja suhteellisina. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus.

Kunnallisvaalien ja muiden kuin varsinaisten kunnallisvaalien toimittamisesta säädetään kunnallisvaalilaissa (361/72)."

Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365?search[type]=pika&search[pika]=kunnallisvaalit

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #95

Jos tuo Kotuksen hyväksymä ilmaisu häiritseee sinua niin paljon, että siitä pitää satunnaista kommentoijaaa oikaista, niin aloita nyt sitten vaikkapa Hesarista seuraavaksi:

http://www.vaalikone.fi/kunta2012/tulos/

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #97

Mielenkiintoista, että tämä suomen kielen virhe aiheuttaa näin paljon keskustelua, mutta saksan moka meni ikään kuin pikkujuttuna. Siinä näemme parhaiten, mikä on todella tärkeä kieli. :)

Muuten, olen kirjoittanut samasta myös Hesarissa, joten tämä US:n kirjoittelu on jo oikeastaan toistoa. Toisaalta kertoo hyvin, mikä merkitys asiakirjoituksilla Suomessa on: sellaista ei ole. Tärkeää on kirjoittaa, mitä lukija haluaa lukea. Sitenhän media Suomessa toimii.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Minusta on hyvin järkyttävää se, että kuinka toimiva aito demokratia voi olla ja kuinka meille toitotetaan, että ei tuollainen suora demokratia voi toimia.
Mutta käsitykseni mukaan tämä suoran demokratian aate on lähtenyt nyt hiljalleen leviämään Euroopassa. Odotan vaan, mikä on se eka valtio, joka ottaa käyttöönsä Sveitsin mallin perustuslain, sillä se valtio tulee aloittamaan todellisen ja euroopanlaajuisen demokratiareformin.

Käyttäjän PetriF kuva
Petri Flander

Pienenä herätteenä/törkeänä mainoksena: :)
Seuraavaan Suomen sosiaalifoorumiin 26.-27.4.2014 on tulossa vieraita Sveitsistä, tarkoituksena käsitellä perustuloa, suoraa demokratiaa ym. aiheita luennon ja jonkinlaisen workshopin puitteissa. Tulkaa kaikki kuulolle:
http://www.sosiaalifoorumi.fi/

edit: seuraavan foorumin ohjelma on tietty vielä työn alla, joten tästä ei ole vielä omaa tapahtumalinkkiä...

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Sveitsissä toimii demokratia. Ei sosialidemokratia. Ei kansallissosialistinen demokratia.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Niin siis onhan sielläkin demareita. Ja vasemmistovihreitä. Ja kansallishenkisiä konservatiiveja. Ja kristillisdemokraatteja. Ja myöskin vihreitä liberaaleja, jollaisia olisi kiva Suomeenkin saada. Mutta siis kun kyse on siitä, etteivät poliitikot pysty perseilemään, koska se ylin valta on veto-oikeus ja mahdollisuus kumota paskat päätökset, on kansalla.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Niin siis, demokratia on sitä, että kansa saa äänestää asioista, esittää sitten asiaa vihreät, punaiset, siniset taikka blondit. Kansa siis, eikä ryhmäkuriin sitoutuneet jonkin väriset.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #23

Jospa nyt palaisimme realismiin:

Ensiksikin osallistuminen Sveisissä pidettäviin kansanäänestyksiin on selvästi alle Suomen vaalitulosten. Sekö on deokratiaa?

Toiseksi, niin kuin täällä on jo todettu, Sveitsin systeemi johtaa päätöksenteon muutosvastaisuuteen: Suomessa säädetään satoja lakeja vuodessa. Jos kaikki päätettäisiin kansanäänestyksessä, "suoralla demokratialla", niin ihmisillä ei olisi oikeastaan aikaa muuhun kuin äänestelyyn.

Kolmanneksi Suomen kansanvaltaisen oikeusvaltio-olemassaolon kaksi suurta ongelmaa ovat 1) tosiasioiden tunnustamisen puute ja 2) keskittyminen ennemmin poliitikkojen lupauksiin kuin heidän tekoihinsa.

Käyttäjän petrikaivanto1 kuva
Petri Kaivanto Vastaus kommenttiin #85

"Realismisi" ei perustu kyllä mihinkän faktoihin vaan väsyneisiin olkiukkoihin. Kukaan ei ole missään koskaan ikinä milloinkaan esittänyt, että kaikki pitäisi päättää kansanäänestyksillä.

Äänestysinto kansanäänestyksissä vaihtelee tietysti paljon kysymysten mukaan. Tutkimusten mukaan äänestämään menevät pääosin ne, joita asia koskee ja jotka ovat aiheeseen perehtyneet ja muodostaneet kannan. Sveitsissä äänestetään neljä kertaa vuodessa. Ehkä siinä ihmisille jää aikaa johonkin muuhunkin.

Italiassa kansalaisaloite voi johtaa minkä tahansa lain tai asetuksen kumoamiseen (ei siis uuden ehdottamiseen kuten Sveitsissä). Vaadittu äänestysprosentti on 50 % ja se onkin ylittynyt kovin harvoin. Vuonna 2011 asiat olivat kuitenkin niin tärkeitä, että kynnys ylittyi ja lakeja kumottiin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Italian_referendums,_...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #171

"Kukaan ei ole missään koskaan ikinä milloinkaan esittänyt, että kaikki pitäisi päättää kansanäänestyksillä."

Aivan, en myöskään minä. Lue: http://ohohupsis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/155303-p...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä asioita ne vasemmistovihreät ajaa?

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Suomessakin pitäisi siirtyä lähemmäksi Sveitsin tyylistä demokratiaa. Joka pikkuasiassa en kansanäänestystä kannata, mutta ainakin perustuslain muutoksista ja EU:n ja muista kansainvälisistä sopimuksista tulisi aina järjestää sitova kansanäänestys. Mutta tähän eivät poliitikkomme vain suostu. Suomen hallintotyyli taitaa olla peruja Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta. Sen todistaa jo se, että Suomen itsenäisyyden aikana on järjestetty vain kaksi neuvoa-antavaa kansanäänestystä, siis Eduskunnan ei olisi ollut edes tarvetta kunnioittaa kansan tahtoa. Monessa muussa Euroopan maassa on kansanäänestyksiä ollut samalla aikavälillä enemmän, jopa vähän pienemmistäkin asioista.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Jep, vähimmillään perustuslain muutos, kansalaisaloitteet sekä äänestäjille veto-oikeus. Ihan miniminimilläänkin se veto-oikeus olisi suotava.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Perusongelmat:

1) Kuka määrittelee, mikä on "pikkuasia"? Sinäkö?

2) Kansanäänestystä on äärimmäiisen helppoa manipuloida kysymyksenasettelulla. Hyvänä esimerkinä tästä viimekertainen oma kansanäänestyksemme.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Nyt kyllä hieman liioittelet. Olen työni puolesta matkustellut yli 15 vuotta Sveitsiin ja tehnyt heidän kanssaan töitä tiiviisti. Mielestäni ei mitään erikoista, mutta kyllä tietenkin Alpit ovat näkemisen ja kokemisen arvoiset joka alppimaassa.

Sveitsiläiset ihailevat aivan yhtä paljon Suomea ja Suomen luontoa ja rauhallisutta. Ja politiikassa heillä on omat ongelmansa. Ja sveitsiläisten liikemiesmoraali on kuin varjo pohjoismaalaisesta.

Sen sijaan rikkaita ovat, niin kuin ruotslaisetkin, perusrikkaita. Ja molemmat ovat rikastuneet historiallisesti samalla tavalla. Maantiede auttaa.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Jaa-a, liiottelen tai en, mutta mielikuvani perustuu täysin siihen mitä matkan aikana näin, koin, opin ja kuulin. Varmasti monenlaisia näkökulmia on, mm. ne kaljakuppilan rakennusmiehet kertoivat omaa tarinaansa ja joku yhteiskunnallisesti aktiivinen eläinlääkäri omaansa. Siltikään kukaan heistä ei haluaisi vaihtaa sitä omaa järjestelmäänsä, koska he pitävät sitä niin toimivana.

Alexius Manfelt

Pitää nyt kuitenkin muistaa se miten sveitsiläiset ovat tehneet rahansa ja tekevät sen nytkin.

Otetaan esimerkki. Natsien juutalaisilta ryöstämiä taluja kätekeneen henkilön jälkeläinen kävi rahaa tarvitessaan kauppaamassa noita varastettuja tauluja Svetsissä. Ei siellä kukaan elähtänyt, ottivat taulut ja myivät en suurempia tuskia tuntematta. eivät perään huudelleet.

Näin ovat sveitsiläiset moraalisesti ns. herrarotua ja heitä eivät koske samat säännöt kuin muita.

Eikä se heidän demokratiansa niin puhtoista ole kuin Helena koki ja uskoi. Kyllä siinä viedään äänestäjää kuin pässiä narussa teuraalle - useinkin!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kyllä siinä viedään äänestäjää kuin pässiä narussa teuraalle - useinkin!"

Aika hyvin sveitsiläinen teuraskarja kuitenkin näyttää pärjäävän, paljon paremmin kuin suomalaisilla kun talous menee alas kuin lehmänhäntä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Täm on äärimmäisen tärkeä asia huomata. Ei Sveitsi ennen I Maailmansotaa mikään rikas maa ollut. Sveitsin elintaso nojaa pääosin kommunistien Venäjällä ja natsien Saksassa ja vallatuilla alueilla tehtyihin rikoksiin. Näistä sitten muut ovat ottaneet oppia, joten sillä lienee pääosa maailman diktaattorien omasta maastaa ryöväämästä rahasta edelleen. Juuri siksi Sveitsi on viimeiseen saakka yrittänyt pitää kiinni pankkisalaisuudestaan. Ja kun siitä on jouduttu joustamaan, on apuun otettu suijeluvaltio Liechtenstein. Toinen roistojen unelma on ollut Itävalta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #90

Liian tyly ja yksioikoinen näkemys. Pienen väestömäärän maa on maailmankuulu designtuotteistaan, hienomekaniikan tuotteistaan, kosmetiikasta, kemianteollisuudestaan, suklaasta ja makeisista, j.n.e. Lisäksi se on yksi Euroopan suurimmista turistikohteista. Ja kuten jo useasti tässä blogissa mainittu, siellä on erittäin vireä perheomisteinen pienteollisuus.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #94

Realistinen näkemys on pääsääntöisesti aina "tyly".

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff Vastaus kommenttiin #94

Eikä kannata unohtaa että avainsana Sveitsissä on VIENTI, yritysten kasvualusta ja yrittämisen alkumetrien tukeminen on Sveitsin otollisen yrittämisen ja menestymisen salaisuuksia.
Sveitsiläiset eivät todellakaan ole rikastuneet natsien rahoilla vaan yrittäjien voitoilla jotka ovat hyvinvoinnin perusta.
Sveitsissä toimii myös globaali mineraali pörssi ja Sveitsiläiset omistavat paljon kaivoksia joista ne suuret rat tulevat.
Suomessa jotkut kuvittelevat että opettajat ja lääkärit pitävät maan "hyvinvointia ja rikkauksia" yllä, not.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #128

Olet täysin väärässä.

"Eikä kannata unohtaa että avainsana Sveitsissä on VIENTI, yritysten kasvualusta ja yrittämisen alkumetrien tukeminen on Sveitsin otollisen yrittämisen ja menestymisen salaisuuksia."

Mitään teollisuutta ei ole ilman pääomia. Ja ennen I MS:aa maa oli pääomaköyhä. Pääomat tulivat ensin kommunisteilta Venäjältä, sitten natseilta Saksasta. II MS:n jälkeen maa sai pääomia salailevan maineensa ansioista. Avainsana Sveitsissä on sii raha, pankit, ei mikään vienti, niin kuin itsein kerrot:

"Sveitsissä toimii myös globaali mineraali pörssi"

Moiset pörssit eivät "vie" mitään.

"ja Sveitsiläiset omistavat paljon kaivoksia joista ne suuret rat tulevat."

Nyt. Sen sijaan alun perin: ks. yllä.

Kannattaa muistaa myös se kansantalouden rakenteen pysyvä periaate, että

Mitä kehittymättömämpi ja alkeellisempi yhteiskunta, sitä enemmän erilaisia yrittäjiä. Yrittäjien määrä on markkinataloudessa siis kääntäen verrannollinen yhteiskunnan kehitysasteeseen: Suomessa on vähemmän yrittäjiä kuin Ugandassa.

Se nyt vain tosielämässä on näin.

Mutta kun ilmeisesti olet edelleen liian laiska tutustumaan noihin kansantlaouden perusteisiin, en viitsi kanssasi jatkaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #133

"Mitä kehittymättömämpi ja alkeellisempi yhteiskunta, sitä enemmän erilaisia yrittäjiä. Yrittäjien määrä on markkinataloudessa siis kääntäen verrannollinen yhteiskunnan kehitysasteeseen"

Tuon näkemyksen mukaan markkinatalous on saavuttanut kehitysasteensa huipun siinä vaiheessa, kun se siirtyy sosialismiin ja niin muodoin Pohjois-Korea on maaailman kehittynein valtio.

Vakavammin puhuen "kehittyneisyys" tai "alkeellisuus" ovat määrittelemättömiä käsitteitä, joten jos joku haluaa määritellä yritteliäisyyden vähäisyyden kehittyneisyyden kriteeriksi, niin se on arvostuskysymys. Itse en pidä sitä kehittyneisyyden kriteerinä siinä mielessä kuinka miellän käsitteen kehittyneisyys. Esimerkiksi on vaikea ymmärtää kuinka Suomessa Etelä-Pohjanmaa PKT-yrityksineen olisi alikehittyneempi alue kuin vaikkapa Kainuu.

Monopoleihin ja pelkästään suuryhtiöihin perustuva kansantalous on yksilöitä orjuuttavaa työsuhteiden kannalta ja markkinataloudelle ominaista hintakilpailua vääristävää. Sellainen pakottaa kansalaiset samaan muottiin ja samanlaiseen elämänmuotoon. Kyllä Saksa ja Sveitsi kaikkine perheyrityksineen ovat vähintään yhtä kehittyneitä yhteiskuntia kuin Suomi tai Ruotsi, kun kehittyneisyydellä ymmärretään yhteiskunnan arjen toimivuutta ja elintasoa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #143

Viestisi on typeryydessään pohjanoteeraus tässä blogissa, mutta korjataaan nyt kuitenkin ihan vain ajan kuluksi:

"Tuon näkemyksen mukaan markkinatalous on saavuttanut kehitysasteensa huipun siinä vaiheessa, kun se siirtyy sosialismiin ja niin muodoin Pohjois-Korea on maaailman kehittynein valtio."

Sinulta on jäänyt ilmeisesti ymmärtämättä termi "markkinatalous". Vai esitätkö tyhmempää kuin olet?

" haluaa määritellä yritteliäisyyden vähäisyyden kehittyneisyyden kriteeriksi, niin se on arvostuskysymys."

En sanonut, että se on kriteeri. Lue uudestaan.

"Esimerkiksi on vaikea ymmärtää kuinka Suomessa Etelä-Pohjanmaa PKT-yrityksineen olisi alikehittyneempi alue kuin vaikkapa Kainuu."

Jälleen yhtä typerää: Etelä-Pohjanmaa ja Kainuu eivät ole erillisiä kansantalouksia. Uutta sinulle?

"yksilöitä orjuuttavaa työsuhteiden kannalta"

Puhtaasti arvostusongelma. Kaiken avoimen kilpailun päämäärä on "monopoli", hallitseva markkinaasema.

" kehittyneisyydellä ymmärretään yhteiskunnan arjen toimivuutta ja elintasoa."

Kansantaloustieteessä kehittyneisyydellä ei ymmärretä tuota. Arjen toimivuus on kansantaloustieteen kannalta täysin huuhaa-käsite, määrittelemätöntä mutua.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #148

Kirjoitit siis:

"Mitä kehittymättömämpi ja alkeellisempi yhteiskunta, sitä enemmän erilaisia yrittäjiä. Yrittäjien määrä on markkinataloudessa siis kääntäen verrannollinen yhteiskunnan kehitysasteeseen"

Markkinatalous lähenee sosialismia sitä mukaa kuin yritteliäisyys vähenee ja markkinoilla toimivat yhtiöt kasvavat enemmän ja enemmän monopoli- tai oligopoliluonteiseen asemaan. Kun tässä kehityksessä on menty tarpeeksi pitkälle niin ei voida enää puhua markkinataloudesta.

Viitaten yllä siteeraamaani väitteeseesi siitä on helppo tehdä looginen johtopäätös, että pidät yritysten vähäistä lukumäärää kehittyneen yhteiskunnan kriteerinä. Itse asiassa ilmaiset saman asian vain hiukan toisin sanoin.

Jos Etelä-Pohjanmaan ja Kainuun vertaileminen ei käy, vaikkakaan en näe tässä yhteydessä mitään syytä kyseenalaistaa sellaista vertailua mainitsemallasi perusteella, niin esitin myös vertailun Suomen, Ruotsin ja toisaalta Saksan ja Sveitsin välillä. Jos haluat voin listata paljon muitakin vertailuja.

Olen myös eri mieltä siitä, että kaiken kilpailun päämääränä olisi monopoli. PK-yrityksissä kilpailun päämääränä on henkiin jääminen ja toimeentulon turvaaminen. Torimummokin kilpailee hinnoilla, mutta ei haaveile monopolista.

Voitko antaa kansantaloustieteen selkeän ja yksioikoisen määritelmän siitä mitä "kehittyneisyydellä" tarkoitetaan? "Elintaso" ja "arjen toimivuus" ovat varmaan lukijoista suurimman osan mielestä aivan ymmärrettäviä käsitteitä tällaisessa vapaassa keskustelussa kuvaamaaan kehittyneisyystasoa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #151

"Markkinatalous lähenee sosialismia sitä mukaa kuin yritteliäisyys vähenee ja markkinoilla toimivat yhtiöt kasvavat enemmän ja enemmän monopoli- tai oligopoliluonteiseen asemaan. Kun tässä kehityksessä on menty tarpeeksi pitkälle niin ei voida enää puhua markkinataloudesta."

Et taida tietää sosialismista mitään.

"Viitaten yllä siteeraamaani väitteeseesi siitä on helppo tehdä looginen johtopäätös, että pidät yritysten vähäistä lukumäärää kehittyneen yhteiskunnan kriteerinä."

Mitään loogista ei johtopäätöksessäsi ole. Aivan samoin nimittäin toimii jäätelönmyynnin ja metsöpalojen korrellaatio. Kukaan ei kuitenkin esittäne, kuten logiikkasi edellyttäisi, että jäätelönmyynnin lisääntyminen on metsöpalovaaran kriteeri.

"Olen myös eri mieltä siitä, että kaiken kilpailun päämääränä olisi monopoli. PK-yrityksissä kilpailun päämääränä on henkiin jääminen ja toimeentulon turvaaminen. Torimummokin kilpailee hinnoilla, mutta ei haaveile monopolista."

Mistä tiedät torimummon haaveista? Joka tapauksessa, kansantalous ja yritystalous ovat kaksi eri asiaa. Tarkemmin voit lukea antamistani linkeistä.

"Voitko antaa kansantaloustieteen selkeän ja yksioikoisen määritelmän siitä mitä "kehittyneisyydellä" tarkoitetaan?"

Yksi keskeinen kriteeri on rahatlaousjärjestelmän kehittyneisyys.

"Elintaso" ja "arjen toimivuus" ovat varmaan lukijoista suurimman osan mielestä aivan ymmärrettäviä käsitteitä tällaisessa vapaassa keskustelussa kuvaamaaan kehittyneisyystasoa."

Metsästäjä-keräilijäyhteisösä arjen toimivuus lie selvästi suurempi kuin virkamiesorganisoidussa teollisuusvaltiossa; ei ole hallintoa häiritsemässä ruoanhankintaa, ei ole ihmeemmin verotusta, ei tarvitse suuremmin kysellä, mitä tekee tai selitellä tekemisiään jne.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Ei se Pohjois-Korean vertaaminen Suomeen nyt niin kaukaa haettua ole.

Täälläpäin meillä on nimellisiä vapauksia, mutta kaikesta hauskasta ja mielekkäästä, kuten työnteosta ja hauskanpidosta, rangaistaan ankarasti vähintään verotuksellisin keinoin. Umpimieliset typerykset äänestävät vuodesta toiseen toisia typeryksiä valtaan, koska eivät paremmasta tiedä.

Mikään vapauttava muutos ei etene, koska nöyrä kansa haluaa pitää kiinni niistä vähistä murusista, jotka yhteiskunnan kerma -- virkamiehet -- heille suuressa armeliaisuudessaan mielivaltaisesti sallivat.

Ei tässä maassa ole juuri muuta pelastamisen ja säilyttämisen arvoista kuin Suomenlinna ja Kolin kansallispuisto.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Minä mietin, että onkohan suomalaiset vaan yksinkertaisesti saatu niin voimakkaasti henkisesti nujerrettua, että siksi täällä on kauhean pelokas ja auktoriteettiuskoinen kansa. Siis tiedäthän miten käy narsistin puolisolle? Hän alkaa lopulta pitää itseään syyllisenä siihen nöyryytykseen ja huonoon kohteluun, jota osakseen saa. Ja juuri niinhän suomalaisille on käynyt.

Harmin paikka sinänsä, sillä pidän suomalaisia varsin älykkäänä porukkana.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Oikkosen Seppo on paljon minua paremmin kirjoitellut suomalaisten alamaisasenteesta, joten jätän tämän analyysin hänen kirjoitustensa varaan. Mutta oikeassahan sinä olet, kuten tavallista.

Älyähän meillä toki riittää, siitä olen samaa mieltä, eikä toivo vielä ole menetetty. Itse näkisin, että pelastus ja vapaus tulee aikaisintaan siinä vaiheessa, kun uudet sukupolvet pääsevät valtaan.

Se toki pelottaa, että vanhemmilta on jopa saatettu oppia jotain.

Ari Lotvonen Vastaus kommenttiin #18

Jep, mutta se saattaa olla geeneissä... ei auta vaikka ei olisi oppinut.

Tutkimus: Pelot siirtyvät sukupolvelta toiselle geneettisen muistin kautta
http://www.hs.fi/tiede/Tutkimus+Pelot+siirtyv%C3%A...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En tiedä onko kansa täällä pelokas ja auktoriteettiuskovainen, mutta alemmuuskompleksinen kylläkin, mikä heijastuu osittain jopa tästäkin blogista ja sen saamista kommenteista. Tuo alemmuuskompleksisuus on hiukan kansainvälistymisen myötä vähentynyt vuosikymmenten saatossa, mutta se perusvire kyllä tulee pintaan aika äkkiä. Olkoonpa sitten kyse Suomen määrittelemisestä Pohjois-Koreaksi, t.m.s.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Onhan Sveitsissä varmaan hyvät puolensa, mutta kyllä meilläkin olisi ainakin historiallista ylpeyden aihetta. Suomessa toteutettu yleinen äänioikeus 1906, Sveitsissä vielä 1970-luvulla puolet kansasta oli vailla äänioikeutta.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

On äänioikeuksia ja on äänioikeuksia. Virkamiesvaltainen parlamentaarinen demokratia ei ehkä kuitenkaan ole se paras tapa toteuttaa äänioikeutta.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Tuostakin keskusteltiin reissussa. Mielestäni yhtään hyvää (teko)syytä sille, ettei naisilla olisi äänioikeutta ei ole enkä todellakaan suostuisi siihen, että jotkut ukonkutjakkeet minun puolestani asioista päättäisivät. Tosin en myöskään ole kauhean innokas ajatuksesta, että nyt päätöksiä puolestani tekee 124 henkilöä.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Helena,

eikä ole enää mahdollista esim. "suoran presidentin" kautta vaihtaa kutjakkeiden päättäjien tilalle heti kunnolliset - Niinistö olisikin jo muutoin hajottanut nykyisen hallituksen...

Milläs kielellä muutoin vaihtelitte ajatuksianne? - schwyzerdütsch Badenissa BBC:llä toimiessani -68 oli ainakin aivan mahdotonta...

Sveitsiläisethän ovat "parhaimmillaan" ylpikkäitä, kun eivät ole koskaan ruotsalaisten tavoin saaneet kunnolla selkäänsä...

Saksan markan kurssi oli tuolloin 0,95 Smk ja Sveitsin frangin kurssi 1,05 Smk - ja miksikähän pärjäsivät jo viime sodan ajoilta lähtien - no, ei tarvinne kertoa...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #65

Kyllä ne sveitsiläisetkin ovat "selkäänsä saaneet", viimeksi Napoleonilta. Sen jälkeen, kun oli paljastunut, ettei maassa oikeastaan ole mitään, mikä kiinnositaisi ketään, se on jätetty rauhaan. Nykyinen vauraus on, kuten totesin, perua I ja II MS:n ryöstösaaliista, jonka varkaat piilottivat Sveitsin pankkeihiin. Niillä rahoilla sitten luotiin kaiken maailman Sandozit, Nestlet ym.

Sen sijaan Ruotsi on ainoa valtio maailmassa, jota vieraan maan armeija ei ole koskaan onnistunut miehittämään.

Samuli Mikkola Vastaus kommenttiin #103

Sveitsi olisi tosiaan vaikea maa valloittaa eikä siitä olisi sanottavaa hyötyä. Tosin Stalin muistaakseni ehdotti aivan rutiinitoimenpiteenä Sveitsin kautta menemistä sodan loppuvaiheessa länsiliittoutuneille. Puna-armeija olisi tuskin käyttäytynyt sielläkään sen paremmin kuin muuallakaan.

Sitten on tietysti Sveitsin alppitunnelit, jotka räjäyttämällä maa olisi kyennyt tekemään valloittamisen täysin turhaksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #138

Mnjaa, Sveitsin strategisesti merkittävät tunnelit lie kaikki rakennettu II MS:n jälkeen, joten ei siellä sodan aikana kait paljoakaan räjäyteltävää ollut.

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #103

Mikähän olisi hyvä syy miehittää Ruotsi? Ei tule mieleen yhtään. Tarpeen vaatiessa valitsevat hallitsijansakin sen mukaan mikä Napoleonia miellyttää.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #103

Jouko,

päinvastoin – myös Sveitsin ”sotien” osalta. Kuten sanoin, Sveitsi ei ole koskaan saanut k u n n o l l a ”turpiinsa”:

Lyhyt Sveitsin ”sotien” oppimäärä:

Napoléon laajensi vaikutusvaltaansa Sveitsiin ja Saksaan. Ranskan vallankumouksen sotien yhteydessä Sveitsi jäi Ranskan ja Itävallan armeijoiden väliin ja joutui valloitetuksi. Sveitsi oli miehitetty Napoleonin sotien aikana. Sveitsistä oli tehty Helvetian tasavalta 1798. Tämä Ranskan vasallivaltio lakkautettiin muodollisesti 1803.

Kolmannen liittokunnan sota 1805 -07. Englannin kanssa syttyi sota uudelleen 1803, ja kun Napoleon oli tehnyt Hollannin ja Sveitsin itsestään kokonaan riippuvaksi sekä kruunauttanut itsensä Italian kuninkaaksi, tekivät Englanti, Venäjä, Itävalta, Ruotsi ja Napoli liiton Ranskaa vastaan (1805).

Sveitsi toimi luonnollisena bastionina Italian ja Saksan sotanäyttämöiden välillä. Sveitsin teki kyllä osaltaan sotaretken, jokai alkoi syyskuussa 1799. Suvorovin armeija käsitti Sveitsin retken alkaessa noin 21 000 miestä. Kulku kävi pitkin kapeita teitä ja lumisia solia korkealla vuorilla, välillä taisteltiin mm. Saint-Gothardissa ja Pirunsillalla.

Raskas kalusto jouduttiin hylkäämään ja suurin osa hevosista menetettiin eikä miehistön varustus vastannut vuoristo-olosuhteita. Suvorovin joukot kärsivät merkittäviä tappioita ylittäessään Alpit. Retken tappioiksi kirjattiin kaatuneina, vuoristoon menehtyneinä tai haavoittuneina yli 5 000 miestä. Perille selvisi noin 15 000 sotilasta.

Wienin kongressi(1815) palautti Napoleonin häviön jälkeen Sveitsin itsenäisyyden. Se ei ole osallistunut sotiin vuoden 1815 jälkeen. Tuolloin Sveitsi osallistui Napoleonin sotiin Ranskan vasallivaltiona, ja 12 000 sveitsiläistä seurasi Napo¬leonia tuhoon tuomitulle sotaretkelle Venäjälle. Napoleonin tappion jälkeen suurvallat myönsivät Sveitsille itsenäisyyden Wienin kongressissa 1815, ja maa julistautui puolueettomaksi tulevissa konflikteissa. Vuonna 1847 Sveitsi suistui katolisten ja protestanttien väliseen sisällis¬sotaan, joka on ¬toistaiseksi viimeinen ¬aseellinen yhteenotto maan historiassa.

”Maantiede ja historia muovaavat kaikkia maita, mutta sitä ne ovat tehneet Sveitsin suhteen erityisesti. Maan ytimessä on monessa mielessä St. Gotthardin vuoristoreitti, jonka ansiosta Sveitsin historiasta on muodostunut varsin onnekas.

Ja historialla on tärkeä sija sveitsiläisten mielissä. Koulussa opimme jokainen sarjan vuosilukuja: 1291, 1315, 1386, 1481 ja 1515. Miksi tuo vanha historia merkitsee meille noin paljon? Ehkä siksi, että noiden vuosilukujen jälkeen Sveitsin olemassaolo ei enää ollut vaakalaudalla, koska sen naapureilla oli vahva intressi säilyttää tämä puskurivyöhyke niiden välissä. Olemme kyllä taistelleet viimeisten 500 vuoden aikana – mutta enemmän poliittisesta identiteetistämme kuin säilyttääksemme valtiomme.

Paikalliset ihmiset kokoontuivat ensi kerran yhteen Rütliin vuonna 1291 puolustamaan autonomiaansa, jonka monet aiemmat keisarit olivat taanneet. Konflikti johti kuitenkin sotien sarjaan, ja kun sveitsiläisiä ei kyetty niissä lyömään, seurauksena oli ensin erottautuminen ja sitten täydellinen itsenäistyminen Pyhästä saksalais­roomalaisesta keisarikunnasta.

Tämä vähittäinen ja lähes yhtäjaksoinen 700­ vuotinen erottautumisprosessi on jättänyt syvän jäljen sveitsiläisten poliittiseen mieleen. Tuon pitkän periodin aikana maa saattoi kehittää omia instituutioitaan, luoda paikallisen demokraattisen systeemin – ja säilyttää toisaalta myös joitakin keskiaikaisia traditioita näihin päiviin saakka.

Tämä suhteellisen menestykäs historia auttanee ymmärtämään, ettei liittyminen EU:hun mitenkään luontevasti seuraa siitä, mitä olemme historiastamme oppineet. Monien mielestä – oikein tai väärin – EU vaikuttaa uudestisyntyneeltä saksalais­roomalaiselta keisarikunnalta eli siltä samalta, mistä sveitsiläiset ottivat keskiajalta alkaen määrätietoisesti irti.

Sveitsin poliittinen kulttuuri ja instituutiot kehittyivät siis hitaasti, koska me saimme olla rauhassa hyvin pitkään. 700 vuotta sitten Habsburgien dynastia heitettiin ulos maasta, eivätkä he onnistuneet palaamaan. 500 vuoteen maassa ei ollut vieraita joukkoja. Sitten, mutta vain kerran ja lyhyeksi aikaa, tähän tuli Napoleonin myötä poikkeus. Hänen tappionsa jälkeen on seurannut 200 vuotta, tähän päivään saakka, ilman ulkopuolista miehitystä.

Onnekkaalla Sveitsillä on siksi ollut etuoikeus rakentaa omaa poliittista järjestelmäänsä ilman ulkopuolista vaikutusta. Tämä on ottanut aikaa – mutta aikaa, jonka historia on meille järjestänyt. Siksi instituutiomme, ovat kotimaista valmistetta, syvälle juurtuneita ja niillä on suuri legitimiteetti.

Olemme olleet onnekkaita myös toisessa suhteessa. 500 vuoteen meillä ei ole ollut kuningasta, ei prinssiä eikä keisaria, joka olisi voinut väittää Sveitsiä omakseen. Meillä toki on ollut aristokratiamme, kaupungeissa enemmän kuin maaseudulla; meillä on ollut kapinaliikkeitä, ensin talonpoikien, sitten paljon myöhemmin tehdastyöläisten – mutta kukaan yksittäinen hallitsija ei ole kyennyt ottamaan valtaa. Siksi sveitsiläisessä kulttuurissa pidetään mielellään yllä eräänlaisia anarkistisia tendenssejä ja illuusiota, että me voimme aina tehdä, mitä me itse tahdomme.

Jopa Napoleon, muutaman tuskallisen kokemuksen jälkeen, tuli siihen tulokseen, että sveitsiläisiä on liian vaikea hallita [- kuten meitä suomalaisiakin!]. Hän lopulta luopui yrityksestä pakottaa Sveitsi ideoimaansa keskitettyyn hallitsemisjärjestelmään ja antoi kantonien järjestää asiansa ja ihmistensä väliset suhteet heidän omalla tavallaan – kunhan vain sai riittävästi sveitsiläisiä sotilaita sotiansa käymään.

Haluan korostaa tältä pohjalta kehittyneen systeemin kahta piirrettä: kansanäänestyksiä ja ”henkeä” niiden taustalla.” - ylpiä – emmehän me? - emme ainakaan me pohjalais- karjalaiset…

http://www.sveitsi.fi/documents/sveitsi/bucher%20j...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ehdottomasti Sveitsin kaltaiset sitovat kansalaisaloitteet pitäisi saada Suomeenkin ja ihmettelen millä perusteilla jotkut tuota vastustavat. Hyvät puolet voittavat kuitenkin todennäköiset huonot ominaisuudet ja kansahan kaikesta loppupelissä vastaa.

Käyttäjän HeikkiTunkkari kuva
Heikki Tunkkari

Unohtuiko se, että maa on monikulttuurinen: kolme virallista kieltä ja oikeus käyttää retoromaniaa. 23 prosenttia väestöstä on ulkomaalaistaustaisia. On siis erilaisuuden sietokykyä.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Niin miten liittyy mihinkään?

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Kai se vain vihjaa osin Muutos 2011 puolueeseen eli omaan puolueeseesi, jota on ajoittain syytetty ulkomaalaisvastaisuudesta... joskus ns. "kiehunut yli" puolueessa.. ei nyt jaksa aloittaa siihen liittyen, kun ketju käsittelee ihan toista aihetta.

Mitä Sveitsin malliin tulee, niin tiettyyn rajaan saakka ok eli mikä ettei lisää kansalaisäänestyksiä (toimiiko muuten siellä nettiäänestyksenä vai vain "tavallisena"... voisin arvata ettei äänestysprosentti jää huimaksi mikäli äänestyksiä on jatkuvasti).

Jokaista asiaa tai läheskään jokaista on mahdotonta vain äänestyttää... on meinaan päätöksiä niin paljon. Ei taida Sveitsin liittovaltiossakaan joka asiasta olla äänestykset pystyssä?

Mutta ei siinä mitään... suhtaudun avoimesti uusiin/vanhoihin ideoihin kunhan niillä saadaan parempaa jälkeä aikaan nykyiseen verrattuna.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Vielä kerran: Sveitsi on monikielinen liittovaltio. Sitä pitäisi verrata tulevaan Euroopan unioniin eikä Suomeen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #74

Miksi "tulevaan"? EU:han on monikielinen liittovaltio.

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #105

Toistaiseksi EU taitaa kuitenkin olla lähempänä konfederaatiota eli valtioliittoa.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Suomi on tehnyt kaksi suurta virhettä. Antanut naisille yleisen äänioikeuden ja liittynyt EUiin.
Eroselle tosin myöntäisin äänioikeuden hakemuksesta.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

EU pois ja naiset takaisin nyrkin ja hellan väliin.... ja muailma pelastuu :D

Kaikkea sitä vielä tälläkin vuosituhannella....

Hassuja nämä Uuden Suomen keskustelufoorumit.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Tai siltä väliltä. Ja joka vuosihan ne vanhenevat. Että 65 tahi 13-vuotiaita... johan nyt. Alkaa jo pelottaa moiset vaihtoehdot... onneksi on siltä väliltäkin vaihtoehtoja ollut....

Ja kyllä antaisin edelleenkin (jopa) naisille äänioikeuden :D

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Viimeisimmän Idols -äänestyksen jälkeen olen kääntänyt kelkkani. Suomalaisille ei pidä antaa enempää valtaa päättää omista asioistaan kansanäänestyksillä. Päinvastoin ehkä koko äänioikeus pitäisi ottaa pois ja antaa se vain harvoille ja valituille kuten mulle ja Helenalle:-). ;)

Käyttäjän HeikkiTunkkari kuva
Heikki Tunkkari

Et pohdi sitä miksi Sveitststä on tullut niin demokraattinen. Selitys saattaa olla se, että erilaiuuden kanssa on opittu tulemaan toimeen.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Totta kai erilaisuuden kanssa on tultava toimeen. Tai siis korjaan. Erilaisuus on rikkaus, kun se aidosti suvaitaan ja ihmisiä pidetään oikeasti tasa-arvoisina.
Sveitsin järjestelmän kannattaminen vaatii myöskin sen, että hyväksyy sen faktan, että ehkä se omaa mielipidettä vastakkainen mielipide onkin se suositumpi. Minä hyväksyn sen täysin ja mietin, olisivatko suomalaiset yleisemmin ja kansana valmiit sen asian hyväksymään. Miksipä eivät olisi, kun kerran hyväksyvät tämän naurettavan nykyjärjestelmänkin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Sveitsi on ollut kansanvallaltaan samankaltainen jo ammoin ennen kuin mitään erilaista on suurin piirtein edes tiedetty olevan olemassa.

Sveitsiläinen systeemi pohjautuu ennen kaikkea siihen, että vuoristoisella alueella on ollut eristyksissä olevia yhteisöjä vaikeasti saavutettavissa laaksoissa ja ne yhteisöt ovat sitten tietysti tykönään päättäneet omista asioistaan. Siellä ei ole ollut laajojen salomaiden metsästäjiä ja hajallaan olevaa agraaritaloutta. Yhteisöllisyys on tässä avinsana. Suomen perinne ja tilanne on aivan toinen.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

No kieltämättä noin. Mutta enemmän kansanäänestyksiä voisi kyllä saada Suomeen. Kansalaisaloitteet ovat jonkinlainen alku.

Suurempi ongelma nykyjärjestelmässä on puoluekuri, joka tuhoaa järkevätkin ehdokkaat täysin. Kokoomus, persut, vasurit viimeisimpinä... mutta koskee jokaista puoluetta... eivätkä puolueet suosiolla tuosta halua luopua, vaikka olisi kuinka lain hengen vastaista ( ihmistä äänestäneet äänestävät häntä ja hänen mielipidettään/arvostelukykyään, eivätkä sitä mielipidettä joka tulee puoluekurin mukana... tai sitten laittakaa reilusti blokkivaalit ja sitä saa armotta mitä tilaa eikä yksittäisille ehdokkaille ole enää sijaa, koska vain puolueen linjaa äänestetään).

Sitä että joka asiasta äänestettäisiin ei tule koskaan (vaatisi nettiäänestyksen luotettavasti ja paljon muutakin.... Paljon pienemmässä mittakaavassa onnistuu toki).

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen Vastaus kommenttiin #36

Kansalaisaloitteilla ei ole kyllä suoraan sanottuna yhtään mitään virkaa. Ei niissä kansan mielipide pääse kuuluviin.

Puoluekurista olen samaa mieltä, kun taas se, että JOKA asiasta äänestettäisiin ei ole edes tarkoitus. Kun lakeja säädetään vain vähän ja tarpeellisesti, niin silloin äänestyksiä ei ole kuin muutama kerta per vuosi. Ongelmahan on se, että esim. Suomessa niitä uusia lakeja säädellään niin paljon, että kohta on helpompi kertoa, mikä on sallittua kuin mikä on laitonta.

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #40

Sveitsissä koko kansaa käsitteleviä äänestyksiä on harvassa per vuosi, kunta-äänestyksiä sitäkin enemmän mutta äänestysvilkkaus on 30%:n luokkaa - luotetaan kait siihen, että ne, jotka äänestävät, tietävät asioista enemmän.

Sveitsi on varakkaille hyvä paikka - köyhät älkööt vaivautuko, monin paikoin on pystytetty jopa aitoja ja vartiomiehiä asuinalueille. Perustulosta taidettiin äänestää, oliko se summa 2000euron luokkaa - en tiedä, miten meni.

Hyvä kirjoitus kaikenkaikkiaan!

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Yhteisöt yksilöineen tänäänkin Sveitsissä päättävät omista asioistaan. Yhteisöt, ei puolueet yhteisöjen puolesta.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

No kyllähän Suomessakin on ollut hyvin tiivistä yhteisöllisyyttä ennen kuin maaseutua alettiin tappaa ja ihmisiä muutti kaupunkeihin. Itsekin elin hyvin yhteisöllisessä maaseutukylässä lapsuuteni ja siellä oli kyläkokouksia, joissa päätettii varsin avoimesti yhteisistä asioista.

Suoralla demokratiallahan on Suomessa myöskin pitkä perinne, sillä SDP esitti Forssan ohjelmassa 1903 Sveitsin kaltaisen järjestelmän käyttöönottoa. :)
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/520

Ja jo rautakaudella silloiset suomalaiset istuivat käräjiä, joissa päätettiin ihan yhteisesti ja avoimesti kansan asioista. ;)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #39

Onpas teillä tuimaa tekstiä:

"Ainoastaan luokkatietoisuuteen herännyt ja luokkataisteluun järjestynyt köyhälistö voi olla tämän välttämättömänä kehityksen kannattajana. Köyhälistön järjestäminen, sen kohottaminen tajuamaan asemansa ja tehtävänsä, sen tekeminen henkisesti ja aineellisesti taistelukykyiseksi on siis Muutos 2011:sta varsinaisena ohjelmana, jonka toteuttamiseksi se käyttää kaikkia tarkoituksenmukaisia ja kansan luonnollista oikeudentunnetta vastaavia keinoja."

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen Vastaus kommenttiin #43

Ei ole minun tekstiä, joten huono puhua "meistä" ;)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #49

Linkkasit sen kuitenkin esimerkiksi ryhmittymäsi kansalaisaloitteesta. ;)

Käyttäjän petrikaivanto1 kuva
Petri Kaivanto Vastaus kommenttiin #50

Erittäin epärehellisesti kopioitu ja irvailtu. Kyseessähän on SDP:n Forssan ohjelman mukailu. Aloitteen vireillepanija on Jouni Jokela, ei puolue.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/520

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen Vastaus kommenttiin #50

Enpäs linkannut, vaan linkkasin sen, koska tuli puheeksi SDP.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Itse näen, että suomalainen psyyke on vielä rikki, toisella vähemmän, toisella enemmän, kolmannella ei lainkaan, mutta tilastokeskiarvona kuitenkin. Terve vapauden ilo ja huuma on vielä kaukana, venäjän varjo heiluu idästä ja brysselin varjo etelästä. Suomalaiset osaavat vihata pätevästi myös toisiaan. Siksi tätä pohdintaa tarvitaan.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Tuo on ihan älyttömän hienosti kirjoitettu. Noin se vähän on.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Helenalle ja muillekin tiedoksi, että Sveitsin malli on kyllä ollut erään puolueen ohjelmissa ja tavoiteena jo ennen Muutoksen perustamista. Asia löytyy myös tuoreesta EU-vaaliohjelmasta osoitteesta ipu.fi

Tiedoksi myös, että ei Suomen kansalla ole valtaa. Se meni 1.1.1995. Täysin meidän perustuslakia rikkoen ja kansalle oleellisista asioista valehdellen.

Ja EU on kyllä liittovaltio. Nyt siitä tehdään keskusjohtoista yhtenäisvaltiota.

EU ei ole kansan hanke eikä sen ole tarkoitus toimia kansanvaltaisesti. Onhan se nähty muutamissa kansanäänestyksissäkin. EU on myös niin iso yksikkö, että kansanvalta ei voi siellä toimia, vaikka haluttaisiin, ja eihän siellä halutakaan. Nyt sitten on jo menossa EU:n ja USA:n yhdistäminen.

Käyttäjän petrikaivanto1 kuva
Petri Kaivanto Vastaus kommenttiin #47

Maurille ja muillekin tiedoksi, että suora demokratia kuului jo SDP:n Forssan ohjelman tavoitteisiin 1903. Tästä kiusallisesta tosiasiasta kannattaa muistuttaa Suomen vasemmistoa allekirjoittamalla tämä kansalaisaloite:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/520

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård Vastaus kommenttiin #51

Paljon tuosta ohjelmasta on toteutunutkin. Ipu yrittää toteuttaa sitä toteutumatta jääneiltä osin, yrittää palauttaa kansanvallan maahan, mieluimmin aikaisempaa täydellisempänä. SDP ja VAS muitten mukana panevat vastaan.

Käyttäjän RiittaKlemettiLilja kuva
Riitta Klemetti Lilja

Tässä sellainen yksinkertaistettu illustraatio, (sanotaan vaikka karikatyyriksi) siitä miltä Suora Demokratia voisi näyttää Suomessa missä läänit vastaisivat Sveitsin kantoneita:

Lyhyesti

Keskushallituksessa on yhtä monta ministeriä kuin on läänejä. Yhdelläkään läänillä ei ole enempää kuin yksi ministeri hallituksessa. Yhteinen korkein hallintotuomioistuin on olemassa joka valvoo ja tuomitsee mm perustuslaillisissa asioissa. Suorat kansanäänestykset ovat pakollisia kaikissa rakenteellisissa kysymyksissä. Kansanäänestyksiä voidaan myös vaatia kansan taholta allekirjoituksia keräämällä. Kansalla on aloiteoikeudet niin lainsäädännöllisissä/rakenteellisissa kuin muissakin kysymyksissä. Jokaisella läänillä on hallitus (tai suora demokratia) ja oma oikeuslaitos. Jokainen lääni on itsehallinnollinen ja muodostettaessa lisää osa-alueita voi ne toteuttaa vain suoralla kansanäänestyksellä.

Vaalit

Eduskuntavaalit

Joka 4:s vuosi valitaan eduskunta koostuen 101 edustajasta. 4 kertaa vuodessa toimitetaan keskitettyjä kansanäänestyksiä. Paikat jakautuvat siten että määrättyä äänestäjämäärää kohti tulee edustaja, mahdolliset ylimääräiset paikat jaetaan vähäväkisimpien läänien kesken. Henkilövaalit sisältyvät puoluevaaleihin. Ei ole olemassa mitään alarajaa pienpuolueille ja siten pienpuolueillakin on hyvät mahdollisuudet päästä edustajistoon.

Kansanäänestykset

Kansalaiset äänestävät 4 sunnuntaina vuodessa erilaisista lakimuutoksista, uusista koko maata koskevista yhteisiksi ehdotetuista säännöistä ja kansalaisaloitteista.
Läänit voivat käyttää noita tilanteita hyväkseen saadakseen omia kysymyksiäänkin esille. Joka vuosi ottavat kansalaiset kantaa ehkä noin 10-20 kysymykseen samalla kun pidetään yleinen suora kansanäänestys. Kansanäänestys tapahtuu lääneittäin eikä riitä että saadaan vain kansan sovittu enemmistö muutoksen taakse, vaan myös läänien enemmistön on kannatettava sitä. (Jos kansalaisten enemmistö yhdessä läänissä äänestää EI, niin koko läänin katsotaan äänestäneen ei.)

Kansalaisaloitteet ja kansanäänestykset

Lakiehdotus kansalaisaloitteista

Vaaditaan kaikkiaan 50 000 allekirjoitusta kerättyinä 18 kuukauden sisälle että asia saataisiin kansanäänestykseen. Vaatimus kansanäänestyksestä koskien eduskunnan ehdotusta uudeksi/muunnelluksi laiksi, vaatii 20 000 kerättyä allekirjoitusta 3 kk sisällä. Hallitus kertoo mielipiteensä lakiehdotuksesta ennen kansanäänestystä, kuten myös eduskunta.
Kansalaisaloitteet voivat synnyttää uusia ehdotuksia hallitukselta ja eduskunnalta ja siten edistää aloitetta muovaantumaan sekä aloitteen tekijöitä että hallitusta ja eduskuntaa tyydyttäväksi.
Sellaiset vastaehdotukset hallitukselta ja eduskunnalta voivat johtaa siihen että kansalaisaloite vedetään takaisin, muuten asetetaan kansalaisaloite hallituksen ja eduskunnan aloitetta vastaan kansanäänestyksessä (ja tietenkin täysin EI kolmanneksi vaihtoehdoksi).
Jokaisella kansalaisella on kaikilla poliittisilla tasoilla uusien kansalaisaloitteiden ehdotusoikeus. Jotta estettäisiin se että eri "vaikuttajilla" on eriasteiset resurssit ajaa omia kansanäänestyskampanjoitaan, tulee laki asettamaan katon siihen kuinka paljon resursseja saa kampanjaan käyttää.

Kansalaisten oikeus estää ehdotettuja lakeja

Uudet lait jotka äänestetään läpi eduskunnassa voidaan pysäyttää 20 000 allekirjoituksella 3 kuukauden sisälle kerättyinä. Lakiesityksen täytyy silloin mennä kansanäänestykseen. Nämä kansanäänestykset eivät vaadi että myös enemmistö läänejä äänestää kyllä/ei ehdotukselle kuten rakenteellisten lakimuutosten ollessa kysymyksessä. Kansalaisaloitteet stimuloivat demokraattista keskustelua.

Eduskunta

Eduskunnan kaikki väliin jäävät joutoajat toimivat kansanedustajat eri komiteoissa ja valmistelevissa elimissä. Eduskunta valitsee hallituksen jäsenet (1 jokaisesta läänistä) kuten myös korkeimman tuomioistuimen jäsenet.
Kun eduskunta on äänestänyt uuden lakiesityksen puolesta, alkaa 3 kuukauden odotusaika mahdollisen kansanäänestysvaatimuksen vuoksi. Jos sitä ei tule, astuu laki voimaan kolmen kuukauden kuluttua. Kaikki eduskunnan äänestykset ovat salaisia jotta jokainen kansanedustaja pystyisi äänestämään oman vakaumuksensa mukaan ilman puolueensa sanelua.

Hallitus ja presidentti.

Hallitus koostuu 6 ministeristä. Yksikään lääni ei voi saada enempää kuin yhden ministerin hallitukseen. Eduskunta valitsee hallituksen joka 4:s vuosi, mutta ei voi hajoittaa sitä vaalien välillä. Presidentti, joka on samalla pääministeri ja hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen 7 jäsen ministerien lisäksi, valitaan myös kansanäänestyksellä joka toinen vuosi. Presidentin tehtävänä on olla puheenjohtajana hallituksen kokouksissa, ja myös toimia tietyissä edustustehtävissä. Presidentti ei ole mikään varsinainen maan johtaja vaan koko hallitus on ylin johto Suomessa.

Korkein Tuomioistuin

Korkeimpaan tuomioistuimeen valitetaan lääneissä annetuista tuomioista. Tuomioistuimessa on 7 jäsentä ja 7 varajäsentä. Heidät valitsee eduskunta 6 vuoden välein.

Läänit

Läänien poliittiset instituutiot muistuttavat valtion vastaavia. Lääneillä pitää olla mahdollisimman suuri itsenäinen päätösvalta omiin asioihinsa, esimerkiksi luonnonrikkauksien suhteen. Läänit toimivat yhdessä kansalaisten kanssa käyttämällä kansanäänestyksiä. Edustajaehdokkaat nimitetään eri puolueiden ja myös äänestäjäryhmien toimesta. Toimeenpanevan ja administratiivisen hallituksen valitsee kansa tietyksi ajanjaksoksi.

Läänien tietyn summan ylittävät menoerät alistetaan kansanäänestykseen jos tietty määrä kansasta sitä vaatii. (Tätä mahdollisuutta ei ole valtiotasolla.)

Käyttäjän timpuri kuva
Timo Uppala

Edustuksellinen demokratia sucks. Heti valinnan jälkeen alkaa pelaaminen oman uudelleenvalinnan turvaamiseksi ja puolueen vallan vahvistamiseksi sekä tietty taantuminen puoluekurin kuristukseen. Yle-veroakaan ei kukaan uskalla arvostella, jottei vaan joudu Yle-paitsioon eikä sen jälkeen pääse näyttämään naamaansa Ylen ohjelmiin.

Maksetaankohan muuten Sveitsissä suhteessa samansuuruista puoluetukea kuin meillä, vaatimattomat 34 000 000 euroa vuodessa (!!!). Aika rouhea summa näinä synkeinä aikoina.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei makseta, mutta Sveitsissä maksetaan kaksi ja puoli kuukatta äitiyspäivärahaa synnyttämisen jälkeen ja isyyspäivärahaa yksi päivä. Omaa lomaa ei niiden lisäksi voi pitää.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Jotkut suomalaiset ei kannata demokratiaa, samat taitavat pääosin kannattaa liittovaltiota.

Tapio Vehmaskoski

Helena saa niin paljon palautetta, että ei kaikki voi johtua Sveitsistä!

Asiaan mennäkseni koko Keski-Eurooppa on pienyritystoimintaa suosiva. Minun kokemukseni pohjautuu Saksaan, jonka tietenkin kaikki tunnette.

Saksassa on pienpanimoa, pienviinituottajaa, pienperheravintolahotelleja, pienteurastamoja (Gasthaus), jne...jne...

Kun lähtee Saksaan ei tarvitse (pidä) varata ennakkoon hotellia. Lentokentältä otat vuokra-auton ja pysähdyt ensimmäisen taikka toisen hauskannäköisen Gasthausin pihaan. Saat erinomaista palvelua, ruokaa, huoneen ja aamiaisen.

Olen aina ihmetellyt miksi meidän politiikkomme eivät viisastu, kasva, ota opikseen näillä maailmanmatkoilla. Taitavat olla niin juovuksissa etteivät muista mittään?

Miksi meillä pitää olla jos vaikka minkälaista lupaa ja viranomaistarkastusta, jos perustaa pienpanimoa, viinitilaa, Gasthausia jossa voi nauttia oman tilan antimia?

Miksi Argentiinasta ja Chilestä tuotu viini voi olla halvempaa kuin omassa maassa pientilalla lähialueella tuotettu?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kaunis saa paremmin palautetta kuin me rumemmat, mikäli yltää tasollemme.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Ison rahan internationaalipuuhakerho EU ei tule ikinä hyväksymään suoraa kansanvaltaa, ei Brüßelissä eikä provinßeißa. Mikä tarkoittaa myös sitä, että Suomen on erottava EU:sta, jos sen kansalaiset haluavat suoraa valtaa. Sveitsiläiset ovat onnistuneet EU:n painostuksesta huolimatta pysymään itsenäisinä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

EU tarvitsee Sveitsiä sellaisena kuin se on. Siksi sitä ei juuri ole painostettukaan.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Sveitsi hylkäsi kansanäänestyksellä ETA-sopimuksenkin. Eliitti olisi sen halunnut. Sitten Sveitsi neuvotteli itselleen parhaiten sopivan yksityiskohtaisen sopimksen EU:n kanssa. Kansa oli taasen rahaeliittiä viisaampi.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #189

Kyseessähän on asiallisesti ottaen ETA-sopimus, joka on vain muotoiltu monimutkaisemmin.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård Vastaus kommenttiin #190

Ei kuitenkaan ole kaikille sama sapluuna-sopimus. Sveitsin olosuhteet otettu paremmin huomioon; näin sanoo pojalle pojan järki, vaikka enhän ole sopimuksia tutkinut.

Alexius Manfelt

Kertokaas te suoran demokratia kannattajat miten olisi tehtävä.

Ystäväni ja hänen vaimonsa asuvat Inarinjärven pohjoisrannalla. Siis vakutuisesti. Kuinka usein he lähtisivät heilauttamaan kättään kunnan pihalle 34 asteen pakkasessa? Ensiksi moottorikelkalla 10 kilometriä tien varteen ja kesällä pääsee venellä 17 kilomertiä niemiä kierrellen. Tietä tai polkua ei talolle edes ole.

Sitten vielä tulee yli 100 kilomteriä Inariin ja sitten Ivaloon kunnantalon edustalle muutama kymmenen kilometriä.

Eli monastiko hänen pitää lähteä kättään heilauttamaan. Ovat molemmat akateemisesti koulutettuja ja jopa poliittisesti valveutuneita. Toinen taitaa kannataa kokoomusta ja toinen RKP:tä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Konkretisoit hiukan sitä, josta mainitsin kommentissani numero 34.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Several cantons (Aargau, Geneva, Neuchâtel and Zürich) have developed test projects to allow citizens to vote via the Internet [4] or by SMS.

http://en.wikipedia.org/wiki/Voting_in_Switzerland...

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Minä, Manfeld, lähden huonossakin säässä äänestämään. Isäni äänioikeuteni hankki, talvi- ja jatkosodassa huonommissa olosuhteissa.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Sitä oman päätösvallan, kansanvallan palauttamista voi hitusen edistää itsenäisyyden muistopäivänä kl 13 tulemalla Kiasman aukealle Helsingissä pieneen perinteiseen mielenilmaukseen. Sana on vapaa eikä puoluetunnuksiakaan ole ollut tapana heilutella. Tampereella saattaa olla isompikin tapahtuma kl 16. On siinä Tammelan puolella onkos se jokin Tullinaukio tai sinne päin.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Tätä keskustelua paremmasta mallista pitäisi tosissaan käydä. Näen Riittan ehdotuksessa (kommentti 42) hyviä pointteja ja myös heikkouksia. Esim kuudella läänillä ei ole kansalaisten tukea. Ihmiset samaistuvat kuntiin ja maakuntiin, joita on 18. Eduskunta valitsee nykyisin ylimmät lainvalvojat, ja se ei ole hyvä asia. Meillä ei ole perustuslakituomioistuintakaan. Kunhan alkuun saataisiin edes se. Kun saadaan eduskunnan enemmistö EU:sta eroamisen kannalle, niin sitten voidaan maata rukata demokraattisemmaksi. Ei se aikaisemmin onnistu.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

4 kertaa vuodessa. Jos on tyytyväinen, niin mikään pakko ei olisi lähteä heilailemaan yhtään mihinkään.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kai ystävillesi posti kulkee molempiin suuntiin? Suomessa asuva sukulaisenikin on tänä vuonna jo ainakin pariin kertaan äänestänyt ASIOISTA postin välityksellä Sveitsin kansanäänestyksissä. Viimeksi oli kyse mm. tästä palkkaeroasiasta, missä sveitsiläiset äänestivät järkevästi tietäen, että nykyään kansanäänestyksen seurauksena heidän firmojen johtajien palkan päättää viimekädessä yhtiökokous osakeomistusten mukaisesti "demokraattisesti". Suomessahan edelleen yhtiöiden hyvävelihallitukset sumplivat keskenään nämä asiat ristiin.

Alexius Manfelt

NO, tuleehan se posti, jos on tullakseen. Lähin laatikko on kesällä 17 kimetriä veneellä ja talvella 10 kilometriä moottorikelkalla. Ei sitä nyt jokainen päivä lähdetä sitä hakemaan. Posti pitää lähettää kuitenkin Ivalosta, johon tulee automatkaa satasen kilometriä.

Suomi on laajan maa ja astutus harvaa. Ei siellä kättä heilauttamalla voi äänestää. Ja Svetsin malli on syntynyt historian sanelemin ehdoin. Ja tietenkin kun maa on täynnä myyalta ryöstettyä rahaa, niin siistä sataa hyvää ihan tavallisellekin kansalle.

Jos vertaa Suomea ja Sveitsiä, niin ehkä menee pahasti pieleen.

Käyttäjän harmaasusi kuva
Harmaasusi ™
Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Helena Erosen matka Sveitsiin oli varmasti avartava. Jo tekstit täällä ovat antaneet ajattelemisen aihetta.

Voi kun Suomi ja me suomalaiset voisimmekin kopioida ja suoraan soveltaa yhteiskuntaamme tuon Sveitsin mallin. Mekin olisimme silloin niin lähellä paratiisia kuin tässä puutteellisessa maailmassa voi.

Vain yksi asia kaihertaa jossain alitajunnan tienoilla: Miksi tuota Sveitsin mallia ei ole missään muualla olemassa? Niin miksi ei?

Käyttäjän petrikaivanto1 kuva
Petri Kaivanto

"Miksi tuota Sveitsin mallia ei ole missään muualla olemassa?"

Epäilen tavanomaisia epäiltyjä.
http://youtu.be/WEKvgDXbIcE

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

"Ja joissain kantoneissa kansanäänestys suoritetaan käsiäänestyksellä torilla."

Just. Muuten hyviä pointteja, mutta tämä särähti ja pahasti.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

No yllättävää kyllä, se tuntuu olevan ihan toimiva tapa äänestää. Siis missään en törmännyt äänestystapojen tai suoran demokratian kritisointiin. Kritiikki, jota kuuli, kohdistui järjestelmän hietosäätöä vaativiin kohtiin.

Käyttäjän PetSu kuva
Petri Suomi

Kun tuo äänetys tuntuu olevan se ydin, mikä pitäisi sieltä kopioida, niin sen saloihin pitäisi myös todenteolla tutustua ennkuin tuulettaa liikaa.

Nämä meidän sveitsiläiset vieraat kun sanoo, että tuloksen ollessa vaikka kuinka murskaava se kestää vuositolkulla ennekuin tapahtuu mitään ja samalla joku jo kehittää uutta äänestystä, joka kumoaisi voimaan tullessaan vanhemman. Eikä niitä äänestyksiä saa kasaan tosta vaan nettiin adressia rustaamalla.

Näistä ei taatusti kerrottu suomalaisille, kuten eihän meilläkään kerrota sveitsiläisille kaikkea. Kaikkiin kauniisiin paikkoihin viedään ja vakuutetaan, että meillä menee kaikki todella hyvin. Jos nyt kouluunkin mennään tutustumaan, niin ei taatusti mihinkään jossa tiedetään olevan kaikkein karmeimmat tapaukset.
Ei se kauniina kesäpäivänä Saimaalla seilatessa drinkkilasi kädessä tunnu siltä, että ollaan EU:n pohjois ja itärjalla pimeessä kuin helve... peräkammarissa.
Politikassa kerrotaan vain mikä on kuorrutettu versio. Ei sitä mikä on totuus ja miten sen joku kokee.
Sveitsiläisille voi tosin vapaasti kertoa tuloeroista. Ne vaan toteaa, että ethän sinä tiedä mitään todellisista tuloeroista. Kadunlakaisija se on Sveitsissä se joka joutuu sitä tekemään, että edes ruokaa saisi. Ohi kulkee sitten maailman kalleimmalla erikoisautolla päiväkään töitä tehnyt pojannulikka ostamaan itselleen kengät, jotka ovat kalliimmat, kuin se kadunlakaisija ansaitsee eläessään. Se kun ei tälle merkitse yhtään mitään. Hän voi käydä tilaamasa uudet seuraavana päivänä ja vielä kalliimmat, kun eivät sattuneet hiusten tai kännykän väriin sävy sävyyn.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen Vastaus kommenttiin #116

Siis mikä siinä äänestämisessä on niin hankalaa ja sellaista, mitä en nyt ymmärrä? Kyse on siitä, että haluavatko ihmiset päästä vaikuttamaan asioihinsa ja nähdä vähän vaivaa sen eteen VAI haluaako ihmiset sokeina luottaa siihen, että kyllä ne vaaleilla valitut tyypit tekevät hyviä ja oikeita päätöksiä?

"Kadunlakaisija se on Sveitsissä se joka joutuu sitä tekemään, että edes ruokaa saisi. Ohi kulkee sitten maailman kalleimmalla erikoisautolla päiväkään töitä tehnyt pojannulikka ostamaan itselleen kengät, jotka ovat kalliimmat, kuin se kadunlakaisija ansaitsee eläessään. Se kun ei tälle merkitse yhtään mitään. Hän voi käydä tilaamasa uudet seuraavana päivänä ja vielä kalliimmat, kun eivät sattuneet hiusten tai kännykän väriin sävy sävyyn."

Tuo nyt on taas sellaista suomalaiskaunaista ajattelua, että ei saa olla rikkaita ihmisiä, koska rikkaat ihmiset ovat pahasta ja se, että joku on rikas, on pois pienituloiselta ihmiseltä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Epäileväisenä esittäisin sveitsiläisille ensimmäiseksi kysymyksen siitä, eikö kansa ole aina konservatiivista, ja eikö varsinaisia uudistuksia ole mahdotonta saada aikaan muuten kuin manipuloimalla kansaa.

Käsittääkseni homma toimii Sveitsissä siksi, että se on vauras maa (historialliset syytkin ovat selvillä...) ja siksi konservatiivinen politiikka ei ole katastrofi, kun se ei vaadi nopeita ja rohkeita muutoksia. Esim Sveitsin naisten äänioikeus taisi olla viimeinen Euroopassa (1971). Naisten asema yleisesti ottaen on lasten- ja kodinhoitajan hommaa miesten takoessa rahaa, jota maassa riittää. Tiedän myös että suuressa osassa Sveitsiä lentokoneen laskeutuessa kapteeni kuuluttaa: "laskeudumme Sveitsiin, kiinnittäkää turvavyöt ja siirtäkää kellonne sata vuotta taaksepäin" ;)

Tällä en sano, että Suomen järjestelmä olisi Sveitsiä toimivampi, mutta väitteeni on silti se, että suora kansalaisdemokratia toimii vain taloudellisesti turvatuissa oloissa ja konservatiivisessa hengessä. Vaurauden horjuessa hallintomallikin horjuu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuossa oli paljon asiaa. Itsekin ajattelin kirjoittaa jotain siihen suuntaan, että Sveitsissä on muihin maihin verrattuna niin vähän ongelmia, että siellä ei tarvitse debatoida kovin "suurista asioista". (Kuvainnollisesti sanoen: kunhan nyt nikkaroivat niitä käkikellojaan.)

Totta puhuen konservatiivisuus johtuu alunperin juuri liittovaltion topografiasta, jossa toisistaan vuosisatoja erillään elelleet pienyhteisöt ovat aina päättäneet lähidemokratialla asioistaan ilman, että olisivat juurikaan saaneet vaikutteita ulkomaailmasta.

Perinteisesti yhteisistä asioista päättäjiä ja äänestäjiä ovat olleet aikuiset miehet - perheenelättäjät. Keskustellessani sveitsiläisten kanssa siellä esiintyy edelleenkin joskus sellaista näkemysta, että ei ole kovin oleellista, että naiset saavat äänestää, koska mieshän kuitenkin sanelee miten äänestetään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tuossa oli paljon asiaa. Itsekin ajattelin kirjoittaa jotain siihen suuntaan, että Sveitsissä on muihin maihin verrattuna niin vähän ongelmia,"

Tämähän johtuu juuri siitä että kansa on saanut vaikuttaa politiikkaan eikä kähmintäjärjestelmiä, kuten Suomessa ole syntynyt. Samoin valehtelijat saisivat pikaisen lähdön Suomessakin jos kansalla olisi oikeuksia ja valtaa kuten Sveitsissä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #80

Makkonen.
Jossain määrin sikäläinen demokratia on ehkä vaikuttanut varallisuuteen, mutta vain vähän. Viittasin aiemmassa kommentissani natsien juutalaisilta "evakuoimiin" varoihin, jotka sujautettiin Sveitsiin "turvaan" ja jäivät sille tielleen. Ja lisäksi sotien jälkeiseen pankkitoimintaan. Sveitsiläinen pankkitilihän oli (ja on edelleen) käsitteenä synonyymi rahanpesulle.

Sveitsin talous on näillä rakennettu ja turvattu.

Käyttäjän PetSu kuva
Petri Suomi Vastaus kommenttiin #80

Vai ei ole kähmintäjärjestelmää? Se alkaa siitä, kun ilmoittaudut asukkaksi vuokrattuasi tai ostaessasi talon, niin pankkitiliä avatessa kysytään, että paljonko siirrät tilille rahaa. Jos vataus miellyttää pankissa, eli rahaa on tarpeeksi, niin pankista ohjataan verotoimistoon. Riittävä summa tilillä ja voit unohtaa veronmaksun. Muut maksaa sitten senkin edestä, joilla ei ole riittävästi paalua tilillä. Lähinnä maahnamuuttajat joilla teetetään ne työt, jotka ei kansalaisille korvauksen pienuudesta johtuen kelpaa.

Sveitsissä on paljon opittavaakin, ei siinä mitään, mutta vauras maa ja kovat arvot.

Se on sveitsiläisten käsitys demokratiasta. Bodenseen rannat täynnä mitä komeempia lukaaleja ja suunnilleen kaikki F 1 kuljettajat on kirjoilla siellä, kun autourheilu on kielletty Sveitsissä. Mikä on kielletty, niin eihän sellaista ammattiakaan voi olla ja näinollen siitä ei voi verottaa, kuin välillisesti ostaessa jotakin. Tietty myös kuljettajien muhkeat pankkitilit auttaa pitämään tuollaiset ikiaikaiset lait ja määräykset voimassa. Kukaan ei uskalla kyseenalaistaa, koska tekisi samalla poliittisen itsemurhan.

Pankkitoiminta on yhä se mikä tuottaa. Pankkien toimielimet myös määrää marssijärjestyksen. Niillä on hilloa pankeissaan jemmassa niin käsittämätön määrä, että ei mitään rajaa. Osa sellaistakin rahaa, joiden omistajaa ei pystytä tavoittamaan, vaikka on yritetty ja tileihin ei ole koskettu 60-70 vuoteen.
Eikä sitä Rolexiakaan enää ole tehty Sveitsissä vuosiin. Vain ne erikoismallit tehdään yhä itse:)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #86

Lähinnä ihmettelen että näinkin moni täällä ei arvosta demokratiaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #102

Niin, jopa enemmistö! Kyllä sille pitäisi demokraattisten voimien taholta näyttää kaapin paikka.

Käyttäjän PetSu kuva
Petri Suomi Vastaus kommenttiin #102

Sveitsiläinen demokratia olisi toteutettu kaikissa maissa, jos olisi historian saatossa saaneet saman aseman ja yhtä paljon rahaa pankkeihin.

Voisi kysyä aivan noi yleisesti. Nimetkää yksikin svetsiläinen tuote, jonka jokainen tuntee ja jota kaikkia haluaa kuin Applen IPhonea?

Eihän niillä ole laivanrakennusteollisuuttakaan, ei metalliakaan, elintarviketeollisuuttakin vain vähän, kun maasto on kovin rinteessä. Suklaata ja käkikelloja.

Mutta, ennekaikkea vauraus on pankkijärjestelmän aikaansaama. Siksi Sveitsiä ei valoitettu edes II-maailmansodan aikana.Pitihän jossain olla paikka mihin jemmata rahat kummallakin puolin. Hyvin kelpasi.

Se on sveitsiläinen demokratia ja sinällään ei ole syytä perustaa veroparatiisia Suomeen. Eikös se ole pikkuisen ollut toiseen suuntaan, että semmoisia yritetään meidänkin verosuunnittelijoilta joukkueella kieltää. Myös muustoslaiset ja perususoalaiset ovat samaa mieltä. Onhan siellä kiejoilla muutama suomalainenkin isorikas, jonka veroja on kärtetty tomerasti Suomeen. Se on sitä suomalaista demokratiaa.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

"...mutta väitteeni on silti se, että suora kansalaisdemokratia toimii vain taloudellisesti turvatuissa oloissa ja konservatiivisessa hengessä. Vaurauden horjuessa hallintomallikin horjuu."

No miten se on nyt sitten niin negatiivista, jos on taloudellisesti turvatut olot? Eikö siihen tulisi pyrkiä? Ja mitä pahaa on konservatiivisessa järjestelmässä silloin kun kansa on siihen tyytyväinen ja homma pyörii?

Pentti Järvi

Tuo oli paha vastakysymys Anderssonille (vas) :)

Käyttäjän PetSu kuva
Petri Suomi

Niin, että se rikkaiden paratiisi, jonne hommataan siirtotyöntekijät paskaduuneihin?

Ei siellä sveitsiläiset palveljoina ole näillä yltiöpäisen rikkailla, joita Suomessa ei ole yhtä ainutta.

Ja miksi ne yltiöpäisen rikkaat siellä ovat? Kun saa halvalla asua ja mielettömästä omaisuudesta ei mene veroa SF:kään, kun on frangeja pankissa.

Sillä perusteellako Muutos 2011 aikoo Suomea rakentaa? Entä PS?

Minusta se pitäisi olla niin, että kaikilla olisi hilloa leivänkin päällä tekee sitten mitä duunia vaan. Nythän tuo ei toteudu edes Suomessa, vaikka täällä ei todella varakkaita olekaan.

Kun valtion rahakirstunvartijalta kysyttiin paljonko hänen mielestään kaupan kassa saa kuukaudessa palkkaa Helsingissä? Hän vastasi 3500€. Tuollaista palkkaa ei kaupan kassa edes Sveitsissä.

Jotenkin viimeksi käydessä ihmetytti se ikkunan näky kaupungin torille. Jengi jonotti autoon, jossa jaettiin puhtaita uusia huumeruiskuja. Siksi niitä ei tarvinnut juuri pelätä koirankaan tassuihin menevän.

Kovassa maassa moni on pudonnut oravanpyörästä piikkimatolle.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Eronen.
Ei vauraudessa mitään negatiivista ole, ellei siihen liity asioita, jotka ovat esim. luoneet Sveitsin varallisuuden (ks. ylempi kommenttini). Totesin vain että edes Suomi ei ole niin varakas, että niin konservatiiveiksi voitaisiin heittäytyä.

Jos Suomessa ryhdyttäisiin samanlaisiin toimiin kuin Sveitsissä aikanaan, voisimme antaa pankkien toimia mafian rahanpesulaitoksina ja voisimme myös käydä kähveltämässä maailman sotatantereilta sopivaa omaisuutta käyttämällä sikäläisten heikkoa tilannetta härskisti hyväksemme. Sen jälkeen voisimme täällä kaivella napanöyhtäämme ja röyhtäillä kotisohvalla mielin määrin (jota jo nyt harrastetaan) ja olla olematta missään tekemisissä ulkomaailman kanssa.

Koskaan ei voida heittäytyä niin konservatiivisiksi, että mitään muutoksia ei tarvittaisi.

PS. Mr. Järvelle vastaan että en ole (vas). Jos pitää Suomen poliittisella kartalla johonkin sijoittua, olen kai lähinnä (its).

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Sveitsi on kaunis, mutta jumalattoman tylsä. Jos karata haluaa, jopa Bryssel on parempi paikka ; )

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tylsyys on usein merkki siitä, ettei ole akuutteja ongelmia ratkottavana. Sodan etulinjassa harvoin kukaan valittaa tylsyydestä.

Mutta sveitsiläiset eivät oikeastaan ole vieraanvaraisia. Tietysti järjestetyt vierailut hoidetaan esimerkillisesti, kuten tämä Helenankin delegaation keissi, mutta spontaania vieraanvaraisuutta siellä esiintyy harvoin. Eikä se ole pelkästään myytti, että he ovat rahoistaan hyvin saitoja. (Stereotypiat kuvaavat joskus hyvin poikkeamaa keskimääräisyydestä ...)

Antti Jokinen

Väittäisin vastaan omien kokemuksieni pohjalta. 90-luvun alussa opiskelin ja asuin Sveitsissä 3 vuotta. Sveitsiläiset ovat erittäin mukavaa ja vieraanvaraista väkeä, varsinkin suomalaisia kohtaan, huomasin. Suomi kyllä menee tylsyydessä 10 kertaa ohi Sveitsin ja kauneudessa jää 100 kertaa taakse. Vaurasta ja kaunista on, välillä voi oikein rahan tuoksun haistaa. Sveitsiläiset ovat ylpeitä maastaan ja heillä on siihen myös aihetta. Välillä olenkin harmitellut, että ikinä lähdin sieltä pois.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #146

Riippuu mitä vieraanvaraisuudella tarkoitetaan.

Konservatiivisina ihmisinä Sveitsissä kyläillään toisissa perheissä sovitun aikataulun mukaan ja sitten isännät pitävät tunnollisesti seuraa vieraille ja tarjoavat sopivaksi katsomansa määrän talon antimia vieraista ja kyläilyn luonteesta riippuen. Sveitsiläiselle perheelle koti on linna ja isäntä siellä kuningas. Sinne ei mennä spontaanisti ovikelloa soittaen.

Ei tarvitse kuin mennä rajan toiselle puolelle Italiaan, niin kaikki on toisin. Voit astua köyhän ukon vuoristomajaan ja hän tarjoaa sinulle kaiken mikä kotoa löytyy ja parhaassa tapauksessa lähtee ostamaan vielä lisää vaikka olisit satunnainen ohikulkija.

Itse asiassa tästä kulttuurierosta minulle huomauttivat ensimmäiseksi juuri eräät sveitsiläiset, jotka tapasin Pohjois-Italiassa. He kysyivät ensin, että "ovatko suomalaiset vieraanvaraisia" ja kun ihmettelin kysymystä vastakysymyksellä "ovatko sveitsiläiset vieraanvaraisia", he sanoivat, että "ei missään tapauksessa, varsinkaaan kun Italiaan vertaa".

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #183

Tuo pitää paikkansa, paitsi ettei tarvitse mennä rajan yli kun Sveitsissä on oma pikku-Italiansa, Ticinon kanttoni, joka on likipitäen jo Italian sisällä. :)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #184

Niin, kyllä sielläkin syödään raviolia, juodaan cappuccinoa ja puhutaan italiaa, mutta kulttuuriero on edelleen havaittavissa. Italian ja Sveitsin rajalla sijaitsee Chiasson kaupunki, josta puolet on Italiassa (Ponte Chiasso) ja puolet Sveitsissä.

Italian puolella kaduilla ajelee vespojen ja motskareiden jatkuva virta äänenvaimentamattomine pakoputkineen tupruttaen mustaa savua ja tööttäillen äänekkäästi rohkeita jalankulkijoita, jotka ovat uskaltaneet yrittää ylittää katua ns. "suojatiien" kohdalta, kun taas Sveitsin puolella kaupunkia puudeliaan taluttava rouva timanttikaulakoruineen odottaa kiltisti suojatien edessä kunnes jalankulkuvalo alkaa piipittää vihreätä ja E-sarjan Mersu pysähtyy tunnollisesti päästämään hänet kadun yli.

Italiaa kyllä puhutaan.

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #185

Taas puhut totta :) Luganon lähellä sijaitseva Cademario on ainut joka on tullut jotenkin tutuksi. Itse Luganoa kutsutaan Sveitsin Monte Carloksi. Muistaakseni Kimi Räikkönen asuu sen liepeillä jossain, kaverinsa Sebastian Vettel kait myös.

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #183

Kyllä ne Swiss on aika konservatiivisiä ja siksipä mietin pitkään lähettääkkö siskolle Helenan kirjaa Miss Absurdistan joululahjaksi vai ei.

Käyttäjän PetSu kuva
Petri Suomi

Ehdotan muuttoa Sveitsiin vakituiseksi asukkaksi. Kyllä sinne pääsee vaikka ei mikään Ikean omistaja olekaan. Asuuhan siellä minunkin sukuani jo kolmannessa polvessa + tutuiksi tulleita alkuperäisasukkaita.
Se nyt ei, maisemia lukuunottamatta, ole aivan noin ihanaa ja mahtavaa Strömsö. Päätöksenteon byrokratia ja hajanaisuus on aivan käsittämätön ja se kestää vuosia vaikka jengi olisi eristyksissä sortuneen sillan vuoksi jossain solassa.

Vaatisi yhden kirjan verran tekstiä, kirjoittaa mikä siellä mättää ja mikä on hyvin. Se on hyvin vanhoillinen maa ja siellä ei muuteta käytäntöjä pelkästään poliittisten intohimojen seurauksena. Maahanmuutto koetaan myös ongelmaksi ja se sveitsiläinen täsmällisyys on täysi myytti, jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Nehän puhuu neljää eri virallista kieltäkin ja englantiakin vielä päälle sujuvasti. Myös suurempien kaupunkien huumeongelma on kasvanut. Samoin maahanmuuttokriittisyys. Myös geld eli raha on se joka merkitsee kaikkea ja kaikessa. Se on kovien arvojen maa, vaikka presidentillä ei ole linnaa, vaan hänet lähinnä määrätään virkaan, koska siitä saatava korvaus on useimmille pelkkä rasite ja presidentti asuu omassa asunnossaan omilla tuloillaan ja häneltä ei kysytä edes mielipidettä mihinkään.

Ihan vaan siksi tunnen olot jokseenkin hyvin, kun täällä Riksussa on nytkin pihassa yksi Sveitsin rekisterissä oleva auto. Eli, meillä on Sveitsin kansalaisiakin kyläilemässä ja kaksi Suomesta sinne muuttanutta.

Ei se mikään mahdoton maa ole, mutta myytit ja turha tuuletus knnattaa jättää väliin. Ei siellä ulkomalaisille kaikki avaudu vuodessa eikä kahdessakaan.

Anne Pylkkönen

Ei kai blogisti kai ajanutkaan takaa mitään sellaista että venäläisiä kun emme ole, ja ruotsalaisiksi emme tule, niin muutetaas Suomi sitten Switzerlandiaksi. Pointti oli kai suora demokratia?

Kansanvalta on jäänyt pahasti brysselin tuleen makaamaan, ja Helenalta hyvä avaus miettiä ihan konkreettisesti mihin suuntaan vois sitä yrittää kehittää - jos nyt tuosta eurokriisin paskahalvauksesta joskus edes sen verran selvitään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei kai kellään mitään sitä vastaaan ole, että demokratian luonnetta muutetaan entistä toimivammaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Mutta Muutos 2011 liikkeellä on hiukan epärealistinen lähtökohta verrata Suomea ja Sveitsiä yhden suhde yhteen siten, että tänne voitaisiin sinällään kopioida sikäläinen systeemi, jolla on aivan omat ominaisensa historialliset perinteet ja jota käyetään maantieteellisesti pienessä liittovaltiossa aivan erilaisssa puitteissa.

Sveitsissä ei esmerkiksi ole tarpeen harjoittaa varsinaista kehitysaluepolitiikkaa tai hallinnon siltä pohjalta lähtevää hajasijoittamista eikä siellä tarvitse satsata valtion taholta infrastruktuurin kehittämiseen harvaan asutuille haja-alueille, j.n.e. Kaikki nämä eroavaisuudet Suomeen verrattuna tekevät sveitsinmallisen suoran demokratian Suomessa ongelmalliseksi ja nimenomaan haja-asutusalueita potentiaalisesti sortavaksi.

Anne Pylkkönen Vastaus kommenttiin #104

Sinänsä varteenotettava pointti, joka herättää sen jatkokysymyksen että mitkä olisivat sveitsinmallisen kansallisen suoran demokratian haitat kehitysaluepolitiikalle ja haja-asutusalueiden huomioonottamiselle verrattuna nykyiseen viralliseen linjaan, joka tähtää tiiviimpään EU-integratioon - suorastaan pääsyyn "EU:n ns. kovaan ytimeen"?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #110

Kun valtaosa äänestäjistä elelee n.s. "ruuhkasuomessa" (mikä on käsitteenä kyllä aika paradoksaalinen) ja kun valtaosa äänestäjistä ajattelee vain omaa etuaan, niin valtakunnallisia päätöksiä koskevisssa kysymyksissä pääkaupunkisuomi ja sen liepeillä olevat alueet helposti jyräisivät päätökset omien näkäkohtiensa mukaisiksi.

Edustuksellisessa demokratiassa sen sijaan valtaan pääsevät edes keskimäärin jollain tavoin valveutuneemmat ja kokonaisvaltaisemman näkemyksen omaavat voimat, joiden voidaan olettaa tekevän edes jossain määrin tasapainoisempia ratkaisuja koskien mm. sitä peräänkuulutettua "koko Suomen asuttuna pitämistä".

Paikalliset asukkaat linjalla Tornio - Enontekiö saattaisivat kyllä omissa kunnissaan äänestää sen puolesta, että kyseisten paikkakuntien välistä valtatietä levennettäisiin ja parannettaisiin, mutta jos he tarvitsisivat siihen rahaa valtion budjetista, niin enemmistöltä suomalaisia ei sellaiseen kannatusta heruisi. Esimerkiksi tämänkaltaisissa asioissa Sveitsin tilanne on toinen, kun pienen vaikeakulkuisen alueen toimiva tieverkko mielletään kaikkien kansalaisten piirissä omaksi eduksi.

Hallituksen mahdollisuus järjestää neuvoa antavia kansanäänestyksiä suurissa asioissa Suomessa on kannatettava asiaintila ja niissä harvoissa asioissa, joissa sitä on tehty, se on ollut toimiva ratkaisu. Jos sen sijaan kansalaisaloitteen pohjalta tehdyt ehdotukset automaattisesti alistettaisiin sitoviin kansanäänestyksiin, niin sitten olisi suotavaa, että kansalaissaloitteen allekirjoitusten minimimäärää korotettaisiin ainakin 100.000 allekirjoittaneeseen ja sitovuus olisi sidottu tiettyyn äänestysprosenttiin, esimerkiksi 50%, t.m.s.

Jollain tavoin tuota "suoraa demokratiaa" voisi siis edelleen kehittää Suomessa, mutta en näe sitä huutavaan tärkeänä ja kiireellisimpänä asiana.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen Vastaus kommenttiin #115

"Edustuksellisessa demokratiassa sen sijaan valtaan pääsevät edes keskimäärin jollain tavoin valveutuneemmat ja kokonaisvaltaisemman näkemyksen omaavat voimat"

:D
http://s3.amazonaws.com/rapgenius/filepicker%2FTpE...

Muistan kun joskus aikoinaan sinunkin kanssa kinattiin kansanedustajien palkoista, joiden marmatin olevan liian korkeat ja sie sanoit, että pitäisi nostaa, että oikeasti älykkäät ihmiset viitsisivät kyseiseen työhön lähteä. Olen muuttanut kantaani ja olen samaa mieltä. Siis joku 7000 euron palkkahan on iso vaikkapa sairaanhoitajalle tai turhajulkkikselle tai broilerille, mutta menestyvälle ihmiselle ei ole. Niinpä mielestäni edustajien määrä tulisi puolittaa ja palkka nostaa 14 000 euroon, mutta kansanedustajaehdokkailla pitäisi olla joku tasokoe, joka heidän pitäisi suorittaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #118

Hyvä, että pystyt tarkistamaan kantojasi!

Ohessa on muuten mielenkiintoinen uutinen Zürichin yliopiston tekemän tutkimuksen perusteella tehdystä rankkeerauksesta maiden demokratian tason suhteen.

http://www.swissinfo.ch/eng/politics/Swiss_not_as_...

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #118

Mun mielestä politiikalla (lue politiikassa toimivien) ei pitäisi rikastua. Se on luottamustoimi.

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #115

Ilmeisesti valtavirrasta poiketen minä olen sitä mieltä, että Suomessa parasta haja-asutusalueen tukea olisi hyvä tiestö ja liikkumisesta rankaisun vähentäminen. Ei minulla suuria perusteluja asiaan ole sen lisäksi kuin haluan uskoa ihmisten aktiivisuuteen, jos annetaan mahdollisuus.

Ruuhkasuomen asujana toki tuntuu Tornio-Enontekiö tie aika kaukaiselle ajatukselle.

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #164

Espanjalla on ollut tosi hyvät EU-neuvottelijat ja tukea tieston kohentamiseen ja uusien teiden rakentamiseen on saatu rutkasti. Suomella ei ilmeisesti ole ollut samoja intressejä asiaan.

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #166

Täällä ei vaan ole heti alkuun lähdetty siitä, että kun "ilmaista" rahaa on jaossa, niin haavi alle, kirjanpidon voi tehdä myöhemmin. Parempi näyttää kehnoa taloudellista tasoa, niin muiden on sponsoroitava köyhää.

Onhan noita, Kreetalla takavuosina oli pätkä laadukasta tietä EU-kylteillä ja sitten taas kehnompaa vanhempaa tietä. Saikohan se käyttämätön Espanjan lentokenttä EU-tukia? Mitä enemmän saadaan lypsettyä vaikka järjettömiä asioita tekemällä, sitä parempi.

Maksumiehinä tässä hommassa on Saksa, Ranska, Britit ja Italia. Ruotsikin on lapioinut EU:lle keskimäärin miljardin verran vuositasolla pidemmän aikaa. Ilmeisesti tämän hetken tehokkain lypsykone on Puola: 11 miljardia EU-tukia vuonna 2011.
http://www.eu-oplysningen.dk/euo_en/spsv/all/79/

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen Vastaus kommenttiin #104

No en minä ole mitään Sveitsiä tänne kopioimassa ja olen esittänyt eritasoisia suoran demokratian malleja.

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #119

Kunhan nyt saisi ne ensimmäiset sitovat kansanäänestykset, ensin eurosta, sitten Natosta.

Käyttäjän PetSu kuva
Petri Suomi Vastaus kommenttiin #119

Suoraa demokratiiaa siinä on vain nimeksi. Jokainen lainmuutosehdotus pitää hyväksyttää ensin jollain direktoraatilla, jota en osaa edes suomentaa ja siihen pitää kerätä hyväksynnän jälkeen vaadittu nimimäärä vaikkapa 50 000 riippuen kanttoonista 30 päivässä, joten kiirettä pitää. Ja se koskee vain sitä yhtä kanttoonia, joita on yhteensä 26 tai jotain. Jos joku meneekin läpi yhdessä kanttoonissa pitää sitten vakuuttaa kansakunta eli näiden kaikkien kanttonnien edustustosta valitut 2 x 26 samasta asiasta. Siellä on aivan turah pullistella yhdessä kanttonissa, vaikka ne ovatkin erittäin itsenäisiä jokainen. Suuria eroavisuuksia ei sallita. Jos sellaisia ilmestyy, niin tuo 200 konklaavi voi määrätä uudet vaalit kanttooniin. Hetkeen ei ole kukaan yrittänyt. 20 vuotta sitten yrittivät yksin jotain tullisopimusta saada aikaan erikseen ja se kiellettiin.

Jos nyt ajattleisi Suomeen alueet, niin jako menisi Jyväskylän alapuolelta. Seuraava osavaltio Kehä III ja sitten ne kaksi edustahaa päättämään muutamalta alueelta. Voisi olla mielenkiintoista miten suomalaiset saisi sopimaan tuon kuten Sveitsissä. Zyrich on yksin kantoni ja kaupunki 2 jäsentä ylimpänä. Pienimmässä kantonissa on 16000 asukasta ja niilläkin on 2 jäsentä. Onhan siellä sitten joku konkalaavi, jossa on sattumalta 200 jäsentä, mutta se ei päätä mistään yksin. nämä kantooniedustajat päättää ja niitä saa sitten yrittää ampua alas nimienkeruulla tai jos 8 knttoonia päättää yhdessä, että äänestetään laki nurin. Vaan taas 18 muuta on vastassa ja eikun alusta.

Niin ja 8 miljoonaisesta väestöstä on siirtotyöläisiä 25%, joten laskekaa siitä.
Valtionkirkkoa ei ole, mutta katolisten jälkeen eniten on islamilaisia. 5%:n paikkeilla koko väestöstä.

Eniten kaiketi portugalilaisia, koska niitä kuulemma näkee eniten niissä hommissa mihin sveitsiläiset ei ryhdy. Palveluammateissa on melkein 80% koko työikäisestä porukasta. Keksipalkka on todella suuri, joka johtuu siitä, että jengissä on paljon pankin korkeapalkkaisia ihmisiä.

Eikun lisää puolueita Suomeen ja joku itsevaltias torppaamaan kaikki ideat millä tuulella sattuu olemaan. Silleen meillä hoidetaan asiat nytkin. Ei täällä kukaan rikastu, ei tarvitse pelätä. On sitten kuka tahasa hallituksessa. Kaikki menee kuitenkin päin seiniä, kun pitää sopia kaikenlaisten hörhöjen ja haihatelijoiden kanssa asioista (joita on kuulemma Sveitsissäkin). Kaikki asiat pitää kieroilla esiin ja kiristämällä saada voimaan. (Myös Sveitsissä) Näennäiseltä se vaikuttamiseen perustuva demokratiakin kuulostaa. Ompi muuten yksi Euroopan eniten aseistautunut maa Sveitsi. 18-40 vuotiailla miehillä on kaikilla noin teoriassa rynnäkkökivääri kotona. Saivat lain läpi, että niihin ei saa panoksia kuin harvassa tapauksessa. ihan tossa 2000 luvun alkupuoliskolla. Kännipäissään ammuskelivat ja niitä pöllittiin rikollisille.

Kuulin juuri saarnan, joka perustuu >30 vuoden kokemukseen ja osassa kantoneita ollaan niin täynnä niitä nimilistoja, että kukaan ei enää korvaansa lotkauta nille, kun kerran on edustajat sitävarten päättämässä.

Kertoili serkkuni Sveitsistä.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård Vastaus kommenttiin #104

Kyllä siellä on jo kauan sitten harjoitettu korkeuskäyrien mukaista kehitysaluepolitiikkaa. Vuoristokylissäkin on haluttu valojen palavan. Tosin en minä ihan tämän päivän tilannetta tunne.

Oleellisinta minusta on, että Sveitsissä kansa saa päättää "eduskunnan" tekemistä tärkeistä päätöksistä jälkikäteen. Se on kansanvaltaa, jota Ipukin mm. EU-vaaliohjelmassaan kannattaa Sveitsin nimen mainiten. Ja liittyyhän tähän myös aloitemahdollisuus, jonka alkio saatiin Suomeenkin.

Antti Jokinen

Minä olen Sveitsissä 3 vuotta elämästäni asunut. Ja en millään tavoin voi allekirjoittaa ajatuksiasi Sveitsistä. Tämä oli siis Petri Suomelle.

Pentti Järvi

Siskoni, joka on asunut siellä vuodesta -63, ei myöskään allekirjoita kaikkea, mitä Petri suustaan/näppäimistöltään suoltaa. Toisenlainen ääni olisi kellossa, jos Helena olis sosdemari tai edes kokkari.

Käyttäjän PetSu kuva
Petri Suomi Vastaus kommenttiin #152

Sorry boys. Kirjoitin aivan alkuperäisien (2 kpl.) sveitsiläisten ja yhden kansalaisen(1) sanelun mukaan.
Saattoihan tuossa olla, että se toinen kantoonin Ylähuoneen edustaja on vaikka persu:)

Antti Jokinen Vastaus kommenttiin #156

No just joo, oikein kolme Sveitsissä asuvaa on sinulle kertonut noin, ja nyt kaikki sveitsiläiset sitten tuota mieltä. Ainakin minun sveitsiläistuttavani (puhun nyt ihan sveitsin sveitsiläisistä)on kanssasi ihan eri mieltä, mutta eivät he tietenkään puhu kaikkien puolesta. Kerroin vain omakohtaisen kokemukseni, kun nyt kerran olen siellä asunut ja vieläkin melko tiuhat siteet sinne tuttavien ja ystävien kautta.

Käyttäjän PetSu kuva
Petri Suomi Vastaus kommenttiin #152

Älä nyt yritä syöttää minulle kaapua. Oman olet valinnut ja pysy siinä. Minulla ei ole eikä koskaan tule poliittista jäsenkirjaa/kiveen lyötyä asennetta/ eikä muuta sontaa.

http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194697590909/art...

Antti Jokinen Vastaus kommenttiin #158

Petri Suomi, mitä tahdot viestittää tuolla Aamulehden uutislinkillä?

Käyttäjän PetSu kuva
Petri Suomi Vastaus kommenttiin #172

Se vain osoittaa sen, että sveitsiläiset ovat hyvin suvaitsevaisia erilaisia ilmiöitä kohtaan. Saksassahan natsisymbolin käyttäjä esim. puserossaan kuskataan poliisilaitokselle ja se lain mukaan erittäin raskas rikos. Johtunee Saksan menneisyydestä.

Sveitsissä on varaa antaa kaikkien liikkeiden kukoistaa, mutta se myös aiheuttaa hajaannusta. Nuo Sveitsin kansalaiset ihmettelee päätöksenteossa oikeastaan vain yhtä asiaa. Miksi kaikesta on tehty niin monikerroksista ja hankalaa. Toisaalta äänestetään siitä kuka pääsee ja mihin päättäjäksi. Miksi he valitaan, kun he eivät voi päättää noin teoriassa yhtään mistään. Nämä tahot sitten tuo erilaisia lakeja ja ehdotuksia äänestettäväksi kantoonissa ja taas pitää antaa suostumuksensa tai olla vastaan. Samoissa vaaleissa kysellää moneen säädäntöelimeen äänestäjän valitsemaa henkilöä. Ehdokas voi olla ehdolla moneen eri tehtävään yhtäaikaa ja lopulta hän kysyy mitä mieltä minun pitäisi olla asiasta kuin asiasta. Se aiheuttaa sekavuutta ja moni ei osallistu, koska päätöksen konkretian välissä on liian monta vuotta ja liian monta äänestystä.
Tuo malli on ikäänkuin se äärimmäinen ruotsalainen keskustelukerho, jossa kukaan ei oikeastaan ole mistään vastuussa. On aivan sama ketä äänestät, kun kaikki menee kuitenkin samalla tavoin, eli kuten ennenkin. Sveitsiläiset ovat ylpeitä omasta systeemistään ja toisaalta tottuneet siihen. Puoluettomuudestaan he ovat erityisen ylpeitä. Ihmettelevät tätä suomalaista poliittista ilmapiiriä samalla. He todellakin luulivat telkkarista kyselytuntia katsoessaan, että tuleeko tuosta melskaamisesta mitään. Vaikka osa ei ymmärrä samnaakaan mitä siiinä puhuttiin, niin äänensävystä päättelivät ja epäilevät, että kapinoiko nuo ja miten ne saa mitään päätöksiä aikaan oleessaan noin riitaisia.

Jun tästä sotkusta on selvitty ja saatu ei ja kyllä päätöksillä eteenpäinvietävät lait, niin se kantonien yhteiselin määrittleekin, että lakia ei voi da sellaisenaan jättää toteuttamatta tai viedä eteenpäin, koska se on liittovaltion jonkin pykäkän kanssa ristiriidassa. Lakeja ja määräyksiä 1200 luvulta on yhä voimassa, vaikka 1990-luvulla tehtiin suuri remontti, mutta se todellakaan poistanut kaikkia vanhoja määräyksiä. Joku tuossa heitti vitsi hilpeenä eilen, että saatiinhan maanpuolustusvelvollisten kotiaseista kovat pois.

Antti Jokinen Vastaus kommenttiin #178

Annat, jollain tavoin kuvan, että Sveitsi olisi jollain tapaa takaperoinen yhteikunta. Minusta Sveitsi on moderni hyvinvointivaltio missä kaikki toimii mutta myös perinteistä pidetään kiinni. Eri alueilla on omat erityispiirteensä. Saksanpuolinen Sveitsi on hyvin saksalainen, ranskanpuoli hyvin ranskalainen ja italian puoli hyvin italialainen. Mutta joka puolella homma toimii. Esim. Sveitsin junaverkko on ihan oma lukunsa. Junalla pääsee lähes jokaiselle "postilaatikolle". Töitä on ja palkat hyvät. Ja kyllä noita vanhoja lakeja on muuallakin vielä voimassa, esim. Englannissa vaikka kuinka paljon, ovat kuitenkin menettäneet käytännön merkityksen.

Niinkuin, jo sanoin en, tunnista omaa Sveitsiäni sinun Sveitsistä.

Käyttäjän PetSu kuva
Petri Suomi

Minä olen asunut elämäsäni yli 40 vuotta yhteensä eri maissa ja Espanjassakin yli 10 v. Se ei tehnyt asinatuntijaa minusta millään tavalla, kuten Pentistä ja sinusta, sillä en oikeastaan ollut kovin kiiinnostunut sielläkään politiikasta.

Tuo on vain sanelua, mutta ei se mitään. Elämä jatkuu ja väliäkös sillä, vaikka jokin asia onkin väärin.

Ainahan sen voi osoittaa mikä on väärin. Se tuo lisää uskottavuuttaa Pentin ja sinun moitteisiin.

Olen yhtenä silmänä ja odotan. Laitan sitten tuon sveitsiläisen poliitikon kirjoittamaan vastineen, mutta käännöstyö on hiukka hankalaa. Se saksa on jotain aivan omituista murretta. Saatte kuitenkin aidon tekstin ja kokeneen politiikon mielipiteen asiasta halutessa. Sopiiko?

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #157

Amigo Petri. Tuskinpa vain sveitsiläiset ystäväsi ovat ihan noin pessimistisesti ja negatiivisesti puhuneet oman maansa hallintojärjestelmistä.

bai tö vei: sveitsiläinen kirjoittaa ihan yhtä hyvää saksaa kuin itse sakemannit.

Käyttäjän PetSu kuva
Petri Suomi Vastaus kommenttiin #161

Ei kirjoita eikä puhu. Tämän vetäisin Vikistä. Kun niien saksasta ei sua selvee, mutta. Lue tää.

___________________________________________

Kantonilla tarkoitetaan hallintoaluetta tai osavaltioita. Suomessa se on tunnetuin Sveitsiä koskevana ilmaisuna.

Jokaisella Sveitsin 26 kantonilla on oma perustuslakinsa ja omat lainsäädäntö- ja toimeenpano- ja tuomioelimensä. Kaikissa kantoneissa on yksikamarinen parlamentti, jonka nimi vaihtelee kantoneittain.

Kaikki se, mikä ei valaliiton perustuslain mukaan kuulu valaliiton toimivallan alaisuuteen, kuuluu kantonin tasolla päätettäviin asioihin. Näitä ovat esimerkiksi valtiollinen järjestäytyminen, osin terveydenhoito, poliisilaitos, verotus ja koululaitos. Liittovaltion ja kantonin kompetenssit ovat osittain ristiriidassa keskenään, mikä aiheuttaa sekaannuksia. Kantonit voivat jakaa päätösvaltaa sisäisesti eri tavoin edelleen alemmille hallinnon tasoille.

Kahta kantonia (Glarus ja Appenzell Innerrhoden) lukuun ottamatta asioista päätetään kansanäänestyksillä. Näissä kantoneissa asioista päätetään ulkona järjestettävissä kansalaiskokouksissa.

----------------------------------

Ne puhuu saksaa, josta ei Pentti eikä Petri saa selvää, koska ne ovat kännissä ja minä en. Aivan karmeeta kieltä, jonka voit tarkistaa selaamalla nettiä.
Mikä ihmeen pätemisen tarve minulla olisi, koska tämä Ylähuoneen henkilökin on vain vuoden hommissa. Se voisi olla meille todella hyvä juttu.

Vain vuosi tai kaksi, niin kukaan ei luule olevansa maailman valtias, kuten nyt oppostitiossa ja hallituksessa. Hallinto on vain duuni. Se vaikuttaa koko hemmetin urakehitykseen miten sen hoidat. Hyvä veli/sisko järjestelmää ei synny, koska puolueita ei periaatteessa ole kuin kaksi. Valitun pesti on lyhyt.

Pentti, tätäkö haluat Suomeen. Ihanteesi olisi jo eläkkeellä Sveitsin mallia noudattaessa:)

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff

Mitä nopeammin saamme kansalaiset ymmärtämään että tämä peli ei voi jatkua ja saadaan perustuslakimuutos jossa viimeinen sana kuuluu kansalle sen parempi, kaikki suuret asiat voidaan helposti muuttaa kansalaisten edun mukaisiksi, mitä muuta tarvitaan, mitä nopeammin sen parempi.
Tosin haittapuolena rakenteellinen korruptio ja lahjonta sekä "hyväveli" asiat vaikeutuvat.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Siis mikä "peli" ei voi jatkua?
Kuka on se "kansa", jolle viimeinen sana kuuluu?
Mikä on "kansalaisten etu", kun kansan keskuudessa on aivan aidosti intressiristiriitoja?

Samuli Mikkola

Peli = hallituksen salaliitto kansaa vastaa, monikulttuuri, maahanmuutto, EU ja kaksikielisyys.

Kansa = Persut ja pienemmät vastaavat puolueet

Kansalaisten etu = VIHER HIPIT EI HYPI SILMILE. HETERO MIES LIHAN SYÖJÄ.

Käyttäjän PetSu kuva
Petri Suomi Vastaus kommenttiin #140

Kansa = Persut ja pienemmät vastaavat puolueet = 17% kannatuksellako aijot vallankumouksen tehä?

Älä nyt, ideahan blogissa on aivan hyvä ja tässä nyt mietitään miksi Sveitsin malli soppisi tai ei sovi Suomeen. Eihän tässä muusta kysymys ole.

Jotain tarttis tehä, sen myöntää jokainen, mutta ei ole oikeen semmoista juttua mikä olisi toteutettavissa. Ei kellään. Ei edes lihaa syövillä heteromiehillä.

Onks sekin jo puoluerekisterissä?

Samuli Mikkola

"Mielenkiintoista on myöskin kuntien itsemääräämisoikeus. Vierailimme mm. 50 asukkaan kunnassa, joka oli irtautunut ympäröivästä kantonista ja liittynyt kantonin, jonka kanssa ei yhteistä maarajaa ole. Kunnilla on tiettyjä perustuslain määräämiä velvotteita, jotka ne sitten hoitavat kuten haluavat, mutta pointti onkin siinä, että kun kansalaisten valta on niin suuri, ei hallinto voi toimia huonosti."

Suomessa Barösundin kylä Inkoon kunnassa harkitsi jossain vaiheessa eroa ja liittymistä toiseen kuntaan. En muista mihin kyläläisten suuttumus perustui tai järjestettiinkö lopullista äänestystä, mutta ilmeisesti ero olisi kuitenkin kansanäänestyksellä ollut täysin mahdollinen.

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff

Peli = suurten puolueiden sulle mulle peli, poliittiset virkanimitykset, valtion yhtiöiden kähmintä, poliittinen pelaaminen ilman että varsiaisesti kansalaisten enemmistön tahtoa noudatetaan (paljon eri esimerkkejä)

Kansa=Perustuslain 2 pykälän mukaan valta kuuluu kansalle, mutta sen kähminnän jälkeen päätökset ovat jotain aivan muuta kuin kansa tahtoo. Kansa on siis Suomen kansan enemmistö.

Kansalaisten etu= kansalaisten enemmistön tahto ja maalaisjärkeen (ei poliittiseen peliin) perustuva päätöksien suunta.
4 000 000 kansalaisella on joka tilanteessa parempi tieto omasta parhaastaan kuin esimerkiksi Brysselissä, eli päätöksen teko on tuotava lähelle kansalaista.
Pakkoruotsi, kieltolait, nykyinen huumepolitiikka, jätevesiasetus jne lista on pitkä ja kaikki olisi muutamalla sitovalla kansanäänestyksellä hoidodda, kuten Sveitsissä, kolme kuukautta ja sitova päätös on LAKI.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuinka arvelisit esimerkiksi nykyisen huumepolitiikan muuttuvan sitovan kansanäänestyksen tuloksena? Ainakaan tehdyt galluptutkimukset eivät juuri osoita kansan enemmistön tahtoa vapauttavampaan suuntaan. N.s. "pakkoruotsin" kohdalla oli työ ja tuska saada vaaditut 50.000 nimeä kansalaisaloitteeseen kuudessa kuukaudessa. Se vaati todella suuren loppurutistuksen.

On vaikea välttää näkemystä, että Muutos 2011 on syntynyt tiettyä aatemaailmaa edustavan ryhmän projektina ja tuo ryhmä koostuu ihmisistä, jotka ovat virheellisesti tulleet keskenään keskustellessaan (esim. hommaforumilla) vakuuttuneiksi siitä, että tietyissä heille tärkeissä kysymyksissä kansan enemmistö olisi vastaan nykyisiä lakeja, vaikka niin ei todellisuudessa olisikaan asian laita.

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff

Noh, huumepolitiikka vaatii ymmärtämystä ja perehtymistä sekä muualla tehtyjen ratkaisujen analysointia.

Kerosen Jiri kiteyttää aika osuvasti "Suomen nykyinen huumausainepolitiikka on niin typerää, että oksat pois, mutta onneksi meillä on Euroopan unionin sisältä paljon parempiakin, empiirisesti toimiviksi todistettuja huumausainepolitiikan malleja. Parempiakin vaihtoehtoja on. Dekriminalisoimalla huumeet ja laillistamalla kannabis Suomi säästää ja tienaa miljoonia verovaroissa, vähentää huumeiden aiheuttamia haittoja, luo Suomeen uutta työllisyyttä sekä teollisuutta ja yleisesti ottaen onnistuu kaikilla tavoilla paremmin kuin Suomen nykyinen huumepolitiikka, joka perustuu lähinnä pään hakkaamiseen puuhun, kunnes puu antaa periksi.

"Portugalissa huumeiden käyttö ja hallussapito dekriminalisoitiin vuonna 2001. Dekriminalisoinnissa huumeiden käyttäjät alettiin nähdä ennemmin ihmisinä, jotka kaipaavat apua kuin rikollisina. Dekriminalisointi perustui sen myöntämiselle, että maailma ei ole huumevapaa, minkä vuoksi huumeiden aiheuttamat vahingot yhteiskunnalle tulee minimoida sen sijaan, että itse asian olemassaolo yritetään kieltää. Raporttien ja tutkimuksien mukaan dekriminalisointi vähensi huumeiden aiheuttamia haittoja yhteiskunnalle. Huumeriippuvaisten määrä laski 50%, huumeiden käyttäjien määrä laski ja huumeista johtuvien sukupuolitautitartuntojen ja yliannostusten määrä romahti. Dekriminalisointi siis toimi."

"

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #153

Saattaa olla, että tuo pitää paikkansa, mutta en ole niinkään varma, että koko kansaa olisi mahdollista saada siitä nopeammiin vakuuttuneeksi kuin asiantuntijoita, joita eduskunnan valiokunta kuuntelee ennen lakiesityksen sorvaamista lopulliseen muotoonsa.

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff Vastaus kommenttiin #154

Virhe on siinä että "asiantuntijat" ei tunne asioita, eikä ole asiaan perehtyneitä, muuten olisimme eri tiellä.

Pentti Järvi

Itsekin hämmästelin tuota vapaa kielivalinta-aloitteen nimienkeruun nihkeyttä - johtuisiko siitä, että väärät ihmiset asialla...

Kansanäänestyksessä asia hoituisi helposti.

Käyttäjän ppauto kuva
Janne Pirinen

Keljuuhan se on aina olla jostain maasta jossain jäljessä. Mut onneks vanhusten hyvinvoinnissa ollaan Tanskaa edellä.
http://yle.fi/uutiset/suomi_jaljessa_vanhusten_hyv...

Pentti Järvi

Keihäänheitossa Suomen 3-miehinen joukkue hakkaa Muun Maailman mennen tullen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Yritä siirtyä tälle vuosisadalle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mielenkiintoinen tuo YLE:n tapa uutisoida:

"Suomi on muihin pohjoismaihin verrattuna selvästi jälkijunassa vanhusten hyvinvoinnissa.

Melkein kaikki pohjoismaat olivat Tanskaa lukuun ottamatta Suomen edellä tänään julkaistavassa ikäihmisten hyvinvointia mittaavassa vertailussa. Suomi päätyi vertailussa sijalle 15."

Ensin sanotaan, että "muihin pohjoismaihin verrattuna selvästi jälkijunassa", ja sitten todetaan, että "melkein kaikki pohjoismaat olivat Tanskaa lukuunottamatta Suomen edellä".

Ensinnäkin eivät MELKEIN vaan KAIKKI pohjoismaat olivat Tanskaa LUKUUNOTTAMATTA edellä. Ja toiseksi, kun on olemassa vain viisi pohjoismaata, niin jonkun hienon pohjoismaanhan se neljäskin sija pitää ottaa haltuunsa. Amatöörimaista ja huitaisevaa journalismia.

Käyttäjän anttiknuuttila kuva
Antti Knuuttila

Piti poistaa tää kommentti mutta ei näköjään käy moinen laatuun.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset