Oho, hupsista Kaikkee ne saksalaiset kekssii, sano akka ku apinan näki

Sunnuntaipohdiskelua: Laki vs. Moraali

Viime aikoina ihmisiä on puhuttanut kovastikin se, kumpaa tulee ensisijaisesti seurata, henkilökohtaista moraalia vaiko lakia. Keskustelu sai alkunsa Päivi Räsäsen kesäisestä kommentista, jonka mukaan ihmisen tulee joskus seurata enemmin moraaliaan kuin lakia. Mm. tapaus Sini Saarela on tätä keskustelua pitänyt yllä ja ilmeisesti enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että lakia on noudatettava, vaikka se omatunto ja maalaisjärki muuta sanoisivat.

Itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että tietyissä tilanteissa on ennemmin kuunneltava itseään ja sitä, minkä kokee oikeaksi kuin sitä, mitä laki sanoo. Toki tämä ajatus sisältää monta muttaa ja eettistä dilemmaa, mutta niin se vaan menee.

Tätä asiaa olen ihan teoreettisella tasolla pohdiskellut siksikin, että olen vaaleissa ehdokkaana. Vaikka mitä muuta väitettäisiin, kulkee poliitikkojen käsien läpi paljon sellaisia asiakirjoja, jotka on määrätty salaisiksi tai joita muuten ei saa levitellä ympäriinsä. Myöskin esimerkiksi eduskunnan henkilöstöä sitoo vaitiolovelvollisuus. Kansanedustajilla on rajaton tiedonsaantioikeus, mutta ihan mitä tahansa ei saa kertoa kansalaisille.

Euroopan Unionissa sen sijaan tehty useampikin avoimuuden nimeen vannova julkilausuma ja sopimus. Hallinnon läpinäkyvyyttä ja päätöksenteon avoimuutta korostetaan ainakin näennäisesti, mutta siltikin EU-kytköksissä olevat instituutiot nauttiivat täydellisestä salassapitosuojasta.

Tästä syntyykin sitten moraalinen pohdiskelu. Työskennellessäni eduskunnassa sain lukea monia sellaisia mm. juuri europolitiikkaan liittyviä asiakirjoja, joihin oli rätkästy leima ”vaiteliaisuusmääräys”. Mitä jos olisin käyttänyt niiden tarjoamaa infoa esim. blogikirjoittelussa ja rikkonut siten lakia ja sääntöjä? Olisiko se ollut moraalisesti väärin?

Entä jos kuvitellaan tilanne, että olisin kuskannut sieltä kotiini lausuntoja ja muistioita, joissa oli vaiteliaisuutta vaativa leima, ja toisin niitä julki tai käyttäisin niiden tarjoamaa informaatiota jossain toisessa yhteydessä, olisinko rikollinen, koska kokisin vastoin lakia ja sääntöjä, että suomalaisten kuuluu saada tietää?

Näitä asioita pohdiskelen, koska itse uskon hallinnon avoimuuden olevan demokratian tae. Puolustuspolitiikka on ainoa päätöksenteon osa-alue, jossa sallin tietyntasoisen salailun silloin kun salailulla on ratkaiseva merkitys strategisessa mielessä.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Siis jos kansanedustaja julkaisisi jotain vaiteliaisuusmääräyksen alaista, hän rikkoisi perustuslakia:

50 §

Eduskunnan toiminnan julkisuus

Eduskunnan täysistunnot ovat julkisia, jollei eduskunta jonkin asian osalta erityisen painavasta syystä toisin päätä. Eduskunta julkaisee valtiopäiväasiakirjat sen mukaan kuin eduskunnan työjärjestyksessä tarkemmin säädetään.

Valiokunnan kokoukset eivät ole julkisia. Valiokunta voi kuitenkin määrätä kokouksensa julkiseksi siltä osin kuin valiokunta hankkii tietoja asian käsittelyä varten. Valiokunnan pöytäkirjat ja niihin liittyvät muut asiakirjat ovat julkisia, jollei välttämättömien syiden vuoksi eduskunnan työjärjestyksessä toisin säädetä tai valiokunta jonkin asian osalta toisin päätä.

Valiokunnan jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta katsoo välttämättömästä syystä asian erityisesti vaativan. Käsiteltäessä Suomen kansainvälisiä suhteita tai Euroopan unionin asioita valiokunnan jäsenten on kuitenkin noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota ulkoasiainvaliokunta tai suuri valiokunta valtioneuvostoa kuultuaan on katsonut asian laadun vaativan.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Aina voi ryhtyä Snowdeniksi. Tietyissä tilanteissa politiikkojen pitäisi toimia whistleblowereina tai tiedon julkistajina. Varsinkin kyseessä ollessa perustuslain, ihmisoikeussopimuksien tai vastaavien osalta kyseenalaisia papereita, jotka luultavasti johtavat päätöksen tekoon.

Onhan noita asioita tuotu julki. Tietyltä osin kulkee aika hiuksen ohut raja hyväksytyn ja väärin käytöksen välillä.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Niin, tuossa onkin just kyse siitä, mikä on moraalisesti oikein, mutta perustuslain vastaista.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Ei aina ole kyse perustuslain vastaisuudesta. Sehän pitäisi todeta tuomioistuimessa. On jopa mahdollista että se olisi perustuslain mukaista.

Ainahan asioita vuodetaan julkisuuteen, tai osittain kritisoidaan salaisiakin asioita.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Koetko, että kaikki lait ovat yhtä tärkeitä noudattaa vai onko osa niistä tärkeämpiä kuin toiset? Voiko tärkeyden luokitella vain seuraamusasteikon perusteella? Onko rikoksella aiheutetun vahingon kohteella merkitystä? Ovatko kaikki moraaliset säännöt yhtä tiukkoja vai onko niissä joskus joustovaraa vaikka valkoisen valheen verran? Onko valtion käskyä vastaan rikkominen pahempaa kuin oman jumalansa antamien käskyjen rikkominen? Onko noista kumpikaan ihan totta vaiko pelkästään ihmisjoukkojen hallitsemiseksi keksittyjä juttuja? Onhan siinä ihmisillä mietittävää omissa arvoissaan. Uskoisin, ettei oikeita vastauksia ole.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Yleisellä tasolla mietin esim. tilannetta, jossa minun olisi rikottava lakia pelastaakseni lähimmäiseni.
Tässä tapauksessa mietin sitä, voiko perustuslakia rikkoa, jos tuo julkisuuteen jotain tärkeää tietoa esim. kansalle.

Siinä olet varmasti oikeassa, ettei näihin ole oikeita vastauksia.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

kui miusta tuntuu, että tämmönen keskiverto lakia kunniottava kusee pikkujoulujen jälkihumuissa aika surutta porttikongiin.

Mie ite en kuse kenenkään ulko-oveen, en tottavie kuse vaikka tarpeet ne on itselläkin,
siks olenkin joutunut virkavallan kanssa tekemisiin kustuani ajoradan reunassa olevaan kaivoon.

Toimituksen poiminnat