*

Oho, hupsista Kaikkee ne saksalaiset kekssii, sano akka ku apinan näki

Kulttuurimarxilaista tiedettä vai yleisön ylireagointia?

Ruotsin muinaistutkimuksen maailmasta on kuulunut viime aikoina kolme kovaa Kääk! -uutista:

 

Kutkuttavin uutinen on toki listan viimeinen, että hautaan pantujen esineiden perusteella arvostetuksi ja menestyneeksi soturiksi arveltu ihminen paljastui naiseksi, jonka lantiolle oli asetettu sotastrategiapeli ja Valhallaan hänen seurakseen lähetettiin kaksi kallisarvoista hevosta. Millainen tarina voikaan tuohon naiseen liittyä, mitä hän on tehnyt saavuttaakseen asemansa ja millaisia joukkoja taisteluihin johtanut? Todella kiehtovaa.

Vähemmän kiehtova, mutta kokonaisuudessaan kiehtova, oli uutinen, jossa ruotsalaistutkija Annika Larssonin kerrottiin tutkittuaan 800-900-lukujen viikinkikankaiden koristeluja löytäneen niistä sanan ”Allah”. Uutinen levisi laajasti varsinkin ympäri läntisen maailman ja ainakin rivien välissä sitä pidettiin todisteena siitä, että islam on kuulunut jopa viikinkien elämään ja monikulttuurisuus on kukoistanut aina. Valitettavasti riemua hieman hillitsi se, että Larssonin tulkinta sai vastaansa argumentteja, joilla melko vakuuttavasti kumottiin väite Allah-kirjailuista. Toisaalta oma mielipiteeni on se, ettei Allah-kuviointi olisi edes mikään erityisen outo juttu, sillä käviväthän viikingit kauppaa myöskin Lähi-idän kansojen kanssa ja tuohonkin aikaan on koristeeksi päätyneet merkit ja symbolit ilman sen kummempia taka-ajatuksia, kunhan on näyttänyt hienolta. Vähän niin kuin se entinen tyttö, jonka hieno kiinalaisista merkeistä koostunut tatuointi paljastuikin tarkoittamaan maatalouslomittajaa.

 

Mutta koska maailmamme tila on nyt mennyt sellaiseksi, ettei millään ole juuri mitään väliä ilman monikulttuurista tai feminististä ulottuvuutta, herätteli ylivilkas mielikuvitukseni kesän muistoista mieleeni uutisen, joka kertoi tuohtuneen ruotsalaisarkeologin kertoneen julkisuuteen kaikkia meitä menneisyyden tutkimuksista ja tarinoista inspiraatiota elämään ammentavia järkyttäneen jutun:

Jo jonkin aikaa on Ruotsissa heitetty pronssi- ja rautakautisia arkeologisia löydöksiä jätemetallin keräykseen.

Näin on jouduttu tekemään siksi, ettei rahaa eikä mahdollisuuksia kaikkien löydösten säilyttämiseen ole eikävät ruotsalaisarkeologit halua esineitä myydä, sillä muinaismuistojen markkinoita ei haluta sillä tavoin tukea.

 

Tuo uutinen herätti paljon keskustelua ja pohdittiin, mielestäni ihan aiheellisestikin, onko syy siinä, että jonkinlaisen ”kulttuurimarxismin” nimissä jopa noin röyhkeillä keinoilla pyritään häivyttämään kansallista historiaa ja identiteettiä. Todellakin ja koko sydämestäni toivon, ettei niin ole, sillä ihmisen pitäisi olla hyvin synkkä ja kyyninen sielultaan, jos moisilla keinoilla omaa agendaansa pyrkisi edistämään. Ja koska haluan uskoa siihen, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä, jätän mielelläni moisen vaihtoehdon kokonaan huomioimatta, vaikka se tyhmäksi minut saattaa tehdäkin.

 

Mutta vilkas mielikuvitukseni olisi valmis tuottamaan ajatuksen siitä, että kankaaseen kirjailtu Allah ja viikinkisotilaan sukupuoli liittyisivät tuohon ensimmäiseen uutiseen suoraan siinä mielessä, että moisilla yksityiskohdilla pyrittäisiin tekemään menneisyydestä kiinnostavampi, yhteiskunnallisiin trendeihin sopivampi, ja se availisi rahahanoja häpeällisissä pohjamudissa rypevän arkeologisen tutkimuksen suuntaan. Luomalla väkivaltaiseksi valkoiseksi heteromieskulttuuriksi mielletystä viikinkien maailmasta monikulttuurinen ja feministinen, ei tarvitsisi löydöksiä kärrätä metallinpuristimeen. Että kaikki nuo uudet skandalöösit olisivat arkeologien nerokas suunnitelma saada lisää rahaa työhönsä eikä taustalla olisi tutkijoiden oman arvomaailman sotkeminen tieteeseen.

 

Vaan sitten kuitenkin. Historian muokkaaminen halutunlaiseksi ei varsinaisesti ole uusi juttu, vaan sitä on tehty niin kauan kuin historiaa on tutkittu. Vähättelyä, huomiotta jättämistä ja jopa historiallisten kohteiden tuhoamista on harrastettu täällä Suomessakin. Voittajat kirjoittavat sivistysmaissakin historiaa, kun ministeriöt poliitikkojen ohjaamina jakavat rahoituksia, tai ovat jakamatta. Meidän historianharrastajien tehtävänä on toimia vahtikoirina ja älähtää silloin, kun selkeitä rikkomuksia ja tarkoituksenhakuisia tulkintoja tulee vastaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Historia on mukavaa, mutta ärsyttävintä on juuri tuollainen veikkaus, omasta päästä vetäminen jne.. Löytää tuollaiset tekstin, niin aletaan väittämään että Islam olisi isokin juttu ollut.. Voihan se olla, mutta todenäköisempää se on juuri niinkuin sanoit! Sattunut kulkemaan kauppa tai ryöstösaaliin mukana.. Ja thats it.. Ei sen kummempaa.. Mutta voidaan mekin olla väärässä.. SO what? Mitä väliä nykyajalle? Tosiaan Feministit ja kulttuuri-ihmiset voivat ottaa sen väittelyyn mukaan jollain ihmeenkaupalla.. :D

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ajauksenahan se on mitä viehättävin, että alkuperäiset Odinin sotilaat olisivat olleet islaminuskoisia. I want to believe...

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson

Allah on arabian kieltä ja tarkoittaa jumalaa (myös kristittyjen jumalaa arabiassa). Islam syrjäytti kristinuskon 1000-luvulle mennessä arabivalloittajien alueilla. Islam ja juutalaisuus levisivät arokansojen piirissä (tunnetuimpia juutalaisia olivat kasaarit). Bolgaarit omaksuivat islamin. Itäviikingit eli varjagit (Ruotsi, mahdollisesti Suomi) olivat sotaisissa ja rauhanomaisissa kontakteissa etupäässä pohjoiseen leviävän kristinuskon kanssa, mutta myös viiveellä myöhemmin leviävän islamin kanssa. Avainkysymys on, miten arabian kieli, useimmin kristittyjen kuin muslimien kieli, vaikkakin islamin pyhä kieli, levisi pohjoismaihin.

Arabeille kieli on tärkeämpi kuin islam, jota arabivalloittajat eivät halunneet levittää arabialaistuvien piiriin, jotka kyllä halusivat kääntyä. Kääntyä saattoi vain adoptoitumalla. Arabivalloituksesta puhutaan sen vuoksi, että arabienkin islam saattoi olla hyvin ohutta. Lähetysuskonto islam oli alkuperäisten arabiheimojen piirissä, kun arabeja taivuteltiin luopumaan kristinuskosta ja juutalaisuudesta.

Viikinkiaika oli vuosina 800—1050. Kun katsotaan tuon ajan Euraasian karttaa, havaitaan, että jo 600—700-luvuilla Arabian nimimaalta lähtöisin arabit olivat valloittaneet Bysantilta alueen, joka tunnetaan Lähi-itänä, kukistaneet Persian, so. nykyisen Iranin, ja Pohjois-Afrikan ja lähes koko Espanjan. Arabien valloittamat alueet olivat voittopuolisesti kristittyjä, esimerkiksi suuret osat arabian nimimaasta, osin Persia ja kokonaan Egypti, Pohjois-Afrikka ja Syyria-Palestiina sekä suureksi osaksi Mesopotamia (Irak) ja Espanja. Ennen 750 arabien keskus oli Damaskoksen Umaijadi-kalifikunta. Tästä eteenpäin Abbasidien Bagdadin kalifikunta.

Arabit valoittivat ne alueet, joissa myöhäisantiikin sivistys oli korkeinta ja kun se käänettiin kalifien toimesta arabiaksi, voitiin se omaksua Länsi-Roomankin alueelle Esdpanjan kautta, kun Länsi-Rooman romahdus oli laskenut länsimaiden sivistystason Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sisvistystasoa alemmaksi.

1000-luvulle mennessä arabien valloittamissa maissa kalifien ja arabisotureiden tunnustama islam saavutti enemmistön kristityistä. Länsi-Eurooppa kuului romahtaneen länsi-Rooman perilliselle frankkivaltakunnalle, joka ulottui etelässä nykyiseen Kataloniaan (ei ehtinyt ollut 80 vuotta enempää arabivallassa), joka oli frankkien puskurialue arabeihin, idässä nykyisen Länsi-Saksan alueelle. Unkarilaiset saapuivat idästä ja tataareiksi nykyisin kutsutut bolgaarit hallitsivat itäisempää Eurooppaa.

Skandinavian kautta ja Suomen rannikkoa myöten kulki viikinkien hallitsema idäntie, jota kautta kristillinen länsi kävi kauppaa Bysantin ja Kiinan kanssa, kun arabit hallitsivat Lähi-itää ja silkkitietä. Arabilastumatta jääneet iranilaiset ja turkkilaiset kansat (esimerkiksi bolgaarit) omaksuivat vähitellen islamin 1000-luvulle mennessä. Arabialaistuminen jäi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueelle. Ukrainan ja Venäjän joille viikingit (ilmeisesti myös ahvenanmaalaiset) perustivat tukikohtiaan, joista kehittyi ruhtinaskunta, joihin levisi kreikkalaisortodoksinen usko Bysantista. Itäslaavivaltioita ruhtinaskunnista tuli, kun varjagi(viikinki)ruhtinas omaksui itäslaavilaisen kulttuurin.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Mikäli nyt muistan oikein, niin tuo kirjonta ja kirjoitus oli "persialaistyyppistä" ehkä samantapaista kuin mattojen tekijöiden nimikirjoitukset myöhemmin. Sana Allah on toki arabiaa, mutta yhteyksistä arabeihin tuskin oli kyse. Tuolla kirjonnalla nyt vain oli menekki.
Viikingithän kävivät kauppaa paitsi kristityllä Konstantinopolin suunnalla, myös kauempana idässä, ehkä Volgaa pitkin Silkkitielle, missä pelaajia oli uskonnon suhteen useita. Sen kai voi päätellä että kirjonnassa ei lukenut "Jahve", mutta kuka tietää mitä nimitystä kasaariylimystö(kään) käytti tuossa monikulttuurisessa ympäristössä.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Täydennän vähän itseäni :P

Ilmeni, että sana "Ali" esiintyi useasti ja aina sanan "Allah" yhteydessä. Tämä viittaa shiialaisuuteen, aivan ilmeisesti. Se kuinka harrasta muutaman viikinkisoturin shiialaisuus on ollut jää arvailtavaksi, mutta aivan ilmeinen yhteys tuossa on, joko niin että joukkioon on lyöttäytynyt väkeä kaukaa kaakon mailta tai siten että kotiin on palannut jämyjä idänkävijöitä nyt musulmaaneina.
Voisi siis sanoa, että Ruotsin islamisaatio alkoi tuhatkunta vuotta sitten.

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson

Varjagit olivat haluttuja sotureita hallitsijoiden henkikaarteihin, joten Kiovassa ja Bysantissa oli omat varjagikaartinsa. Varjageita kävi Bagdadin Abbasidien kalifikunnassa ja länsiviikinkejä Cordoban Umaijadi kalifikunnan (oikestaan emoraatin) palveluksessa. Yksittäisiä viikenkejä on saattanut kääntyä islamiin, mutta se on edellyttänyt asettumista jonkin Arabian niemimaan mekkalaisen tai medinalaisen heimon ja suvun jäseneksi adoptoitumista. Tiedämme viikinkien kääntyneen kristinuskoon ja tuoneen kristinuskoa skandinaviaan. Muslimit eivät suosineet ulkopuolisten, so. ei-arabien, kääntymistä islamiin, vaan jopa pyrkivät asettamaan esteitä sille. Mahdollista on synkretismi: muslimeista voitiin ottaa vaikutteita, vaikkakaan vaikutteiden omaksujia varsinaiset muslimit eivät pitäneet muslimeina.

Ali, Muhammedin tyttären Fatiman mies ja Profeetan vävy, oli neljäs oikeaan johdettu kalifi, joka murhattiin. Shia oli, kuten sana kääntyykin suomeksi, puolue, siis Alin ja tämän poikien jne. oikeutta kalifinarvoon ajanut poliittinen suunta aluksi, vasta myöhemmin islamin toinen uskonnollinen pääsuunta, kun syntyi käsitys uskonnollisen substanssin periytymisestä juuri Muhammedin tyttären ja Alin kautta varsinaisten poikien puuttuessa. Vikingit eivät kuuluneet kirjan kansoihin tai eivät olleet näihin rainnastuvia, paitsi jos olivat kääntyneet kristinuskoon. Muodollisesti moni viikinki esiintyi kristittynä tästä saavutettavien etujen vuoksi. Kirjan kansojen edustajia oli kalifien palveluksessa.

Oikeaan johdettujen kalifien tavoin muslimihallitsijat pyrkivät myös uskonnollisiksi auktoriteeteiksi, mitä sunnalainen kirjanoppineisto vastusti painottaen kalifien olemista vain Profeetan sijainen poliittisena johtajana, ei uskonnollisena. Perinteentuntijat halusivat uskonnollisen auktoriteetin itselleen. Kalifien uskonnollinen johtajuus merkitsi ei-muslimien etua, koska arabikalifit suosivat heitä. Seldzukit ja muut turkkilaisvallanpitäjät myötäilivät enemmän perinteentuntijoita sallien uskonnollisen auktoriteettin jäävän jälkimmäisille.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Sanat "kulttuuri" ja "marxismi" kuulostavat kumpikin erikseen joidenkin nörttiälykköjen käsittämättömältä harrastukselta, joten yhteen laitettuna "kulttuurimarxismi" on varmastikin jotain aivan sietämätöntä. Ei aavistustakaan mitä mahtaa tarkoittaa, mutta kuten edellä sanottu, niin varmaankin jotain v*tun inhottavaa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ihan hyvää pohdintaa. Tosin tuskin kannattaa kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä.

Suurin miinus tuosta kulttuurimarksilainen käsitteestä. Voisiko joku viisaampi kertoa, mistä tunnen kulttuurimarksilaisen, kun sellainen vastaan tulee? Termi tuntuu olevan erityisesti Parkkolan suosiossa mutta tuntuu se kelpaavan muutamalle muullekin perussuomalaisten fanille.

JK. Muistan 50-luvulta kommarin, joka totesi Sputnikin lentoa katsoessaan, että Jumalaa ja amerikkalaisten tekokuuta kukaan ei ole nähnyt. Olisikohan siinä ollut kulttuurimarksisti.

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen

Henkilö joka totesi ettei ollut nähnyt Jumalaa oli Juri Gagarin. Hän oli se ensimmäinen "avaruuslentäjä".

Mitä tulee termiin "kulttuurimarxilainen" niin ei tuo ainakaan minua loukkaa. Jos joku tamperelainen hörhö tuota innokkaasti käyttää, niin käyttäköön. Lukisi edes joskus Marxia, niin tietäisi mitä vastustaa. Samaa toivoisin myös ketjun aloittajalta.

Timo Anderssonin kirjoitus oli mielenkiintoinen ja kertoi, että hän on perehtynyt asiaan. Tästä kiitos!

Käyttäjän htoyri kuva
Hannu Töyri

Kulttuurimarksilaisuus on ns. Frankfurtin koulukunnan kehittämä vallankumouksellinen toimintatapa.
Kulttuurimarxismismi on radikaali vasemmistoliberaali ideologia, jonka pyrkii yhteiskunnalliseen hegemoniaan, varsinaisen vaaleissa saavutetun poliittisen vallan sijaan. Sen nähdään pitävän yllä valtaa yliopistoissa, lehdistössä ja kulttuurielämässä ja pyrkivän muuttamaan käsityksiä ydinperheestä, sukupuolirooleista, nationalismista ja ihmisroduista kontrolloimalla valtamediaa ja pitämällä yllä kulttuurihegemoniaa. Merkitystaistelu on myös Suomessa ollut vasemmiston tähtäimessä, josta ehkä neekeri-sanan merkityksen muutos on eräs esimerkki.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset