Kyllösen ehdotus ja tekopyhät typerykset

Vasemmiston presidenttiehdokas Merja Kyllösen ajatusten Tonava läikehti kai hieman yli äyräiden, kun hän avasi kampanjansa ehdotuksella, joka on jokaiselle normaalijärkiselle itsesuojeluvaistoa aktivoiva. Kyllönen nimittäin esitti, että kuten rakkaassa ja ystävällismielisessä europarlamentissakin niin myös Suomen eduskunnassa olisi hyvä ottaa käyttöön kova keino, jolla ohjailla poliitikkojen puheita ja antaa rankaisu aivan vääristä sanavalinnoista ottamalla palkasta tietty siivu pois tai vakavimmissa tapauksissa jopa estää rumia puhuvaa poliitikkoa suorittamasta demokraattista luottamustointaan.

 

Ajatuksenahan tuo olisi ihan toimiva tilanteessa, jossa jengi ei olisi niin vi*un idiootteja. Vaan kun rasismiksi ja epätasa-arvoiseksi puheeksi nykyään leimataan vähän kaikki sellainen puhe, joka ei satu omaa maailmankuvaa miellyttämään, ja kaikenlaiset erilaiset näkökannat koetaan uhkaavina ja niihin niin kovin mielellään vastattaisiin kieltämällä ja estämällä, niin eihän tuossa tuollaisessa ehdotuksessa ole minkään tasoista järjen hivenen murustakaan. 

 

Viime aikoina on kovasti pöhisty seksuaalisesta ahdistelusta ja keskustelu eskaloitui monellakin tasolla ihan asiallisesta ja järkevästä kokemusten jakamisesta yhteiskunnalliseksi taivasteluksi, jossa syyllisiksi on osoitettu kollektiivisesti kaikki. Jos et ole syyllistynyt epäasialliseen käytökseen, olet ainakin vähätellyt jonkun toisen kokemaa ahdistelua. Ahdistelu ja sen vähättely ovat kyllä tosi paskamaista käytöstä ja inhottavia kokemuksia, mutta ajallemme on tyypillistä, että niistä asioista mouhotetaan, joista voivat Twitterin tiedostavat ikiteinit uhriutua.

Mieleeni kuitenkin juolahti tapaus vuosien takaa. Jussi Halla-aho oli tullut satunnaisen ohikulkijan (miesoletettu) suorasukaisen seksuaalisen ahdistelun uhriksi. Halla-aho kirjoitti tapauksesta vähän rumasti, mutta ei sen rumemmin kuin mitä me naiset ahdistelevista miesoletetuista kirjoitamme tai puhumme. Luonnollisesti Halla-ahon kirjoituksesta nousi kuitenkin julkisuudessa poru ja kiukku. Halla-aho osallistui mm. Ruben Stillerin vetämään Pressiklubi-ohjelmaan, jossa keskustelemassa oli Halla-ahon ja Stillerin lisäksi aina yhtä iloinen ja sympaattinen Saska Saarikoski sekä Leif Salmén, toimittaja, joka on myöskin palkittu runoilija ja valitettavasti, vaan ei mitenkään yllättävästi, kommari.

Ohjelmassa Halla-aho kertoi kokemuksestaan, kun hänelle oli tuntematon henkilö tullut tyrkyttämään suuseksiä ja Leif Salmén kommentoi siihen näin:

”Tuliko hän vai näitkö unta, että hän tuli?”

 

Voisitteko kuvitella, että yhdellekään naiselle, joka kertoisi joutuneensa miehen ahdistelemaksi, sanottaisiin mitään tuollaista Ylen ohjelmassa? Tai jos joku sanoisi jotain tuollaista, hänen uransa olisi sillä sekunnilla ohi. Se olisi loukkaavaa, naisvihamielistä ja alistavaa puhetta, jollaista ei tasa-arvoisessa Suomessa kenenkään kuulu suvaita. Paitsi siis jos on itseään aika hurjasti muita parempana pitävä sivistyneistöön vilkkaalla mielikuvituksella luettavissa oleva ns. älymystöläinen, niin sitten toki voit sanoa noin, jos sen sanoo hei kato jollekin natsille, jotka eivät edes varsinaisesti mitään ihmisiä oo, niinku. 

 

Tuosta on nyt jo aikaa useita vuosia ja toivottavasti myöskin Leif Salmén on hieman päivittänyt asenteitaan nykyaikaan, mutta tuoreempi esimerkki löytyy ihan lähimenneisyydestä. Muutama viikko takaperin Jussi Halla-aho joutui tilanteeseen, jossa oli hyvin lähellä poliittisen väkivallan astuminen 2010-luvun yhteiskunnalliseen keskustelukulttuuriin. Vaikka tapaukselle oli silminnäkijöitä ja tapauksesta kerrottu tarina vahvistettiin, leimattiin Halla-aho valehtelijaksi, moni oli sitä mieltä, että itse on tilanteensa mielipiteillään ja käytöksellään aiheuttanut ja koko juttu lakaistiin maton alle. 

 

Samat henkilöt, jotka keuhkoavat tasa-arvosta, vihapuheesta ja väkivallan uhasta vaikenevat ja vähättelevät kaikkea tuota, jos teot kohdistuvat henkilöihin, joista eivät pidä. Uskallan jopa väittää, että näiden höyrypäiden myötätunto olisi tekijän puolella, jos joku raiskaisi Laura Huhtasaaren, koska mitäs läks ja sitä paitsi se on ihan tyhmä natsi. Halla-ahoa turpiin vetävälle myönnettäisiin varmaan joku kansankomisaarien neuvoston ylin fasisminvastaisen siviilirohkeuden mitali.

 

Olen antanut itseni ymmärtää, että viimeisin, jo hieman kuluneeksi rankutettu, trenditermi on kognitiivinen dissonanssi. Ei ole vaikea ymmärtää, miksi siitä on tullut niin suosittu ilmaisu kuvaamaan tiedostavien hidalgojen täydellisen ristiriitaista suhtautumista ympäröivään maailmaan ja toisiin ihmisiin. Ja koska tuollainen ajattelu on valtavirtaa niin monella eri tasolla yhteiskuntamme ylärakenteissakin, saa kaikenlaisten kyllösten älyttömät ehdotukset siitä, että kansanedustajia voitaisiin lain ulkopuolella rankaista epäkorrekteista puheista, aikaan melkoisen päänsäryn ja verenpaineen romahduksen.

 

Siispä kiitos ei kyllösläiselle Suomelle.  Ja opetelkaa te ihmiset ihan oikeasti ja aidosti kunnioittamaan toisia ihmisiä, myöskin niitä erilaisia. 

ohohupsis
Sitoutumaton Ulkomaat

Tosi wanahoja mummoja ja A.F. Airoa fanittava ämmänriähkänä Suomen Kurjalan itkuvirsikunnahilta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu