Oho, hupsista Kaikkee ne saksalaiset kekssii, sano akka ku apinan näki

Onko työelämästä tullut harvojen ja valittujen etuoikeus?

Oululainen työnvälitysfirma on keksinyt keinon karsia rupusakin työnhakijoistaan. Profilointi kyseisesllä välitysyrityksellä maksaa 300 €. Mielenkiintoista on se, että halukkaita maksajiakin on työnhakijoista löytynyt, joten varmaankin tuollainen tulee vielä yleistymään.

Samaan aikaan Sata-komitean perusturvaosaston työhön osallistunut köyhyystutkija Heikki Hillamo on huolestunut siitä, että hänen mielestään yhä enemmän työelämästä on tullut tietyn yhteiskuntaluokan etuoikeus, johon tavallisella köyhällä ei ole asiaa.
Viime eduskuntavaalien alla Jyrki Katainen otti kovasti kantaa siihen epäkohtaan, ettei monestikaan pienituloisen, esimerkiksi asumistuen piiriin kuuluvan ihmisen kannata ottaa vastaan satunnaista työtä, koska se saattaa paitsi tiputtaa ihmisen tukien piiristä kuukausiksi ja monissa tapauksissa esimerkiksi pienentää ihmisen tuloja radikaalistikin.

Sata-komitealta odotettiin ratkaisua nimenomaan tuohon epäkohtaan. Toivottiin, että esimerkiksi lapsiperhe, jossa on työttömyyttä, voisi jatkossa tehdä esim. osa-aikatyötä tai satunnaisia työkeikkoja ilman, että se heikentäisi perheen tuloja. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, eikä kyseiseen epäkohtaan ole tulossa parannusta.

Heikki Hillamo varoittaa, että palkkatyöstä on tulossa parempiosaisten linnake, johon ei köyhällä ole asiaa. Työnhakijalle maksullinen työnhaku ei ainakaan auta asiaa, itse asiassa se lähinnä palvelee tuonta sosiaaliluokkaisen muurin rakentamista.

Kauppalehden uutisblogissa Miia Savaspuro kirjoittaa nuorisotyöttömyydestä ja siitä, kuinka epätodennäköistä on nuoren opiskelijan löytää itselleen kesätyöpaikka. Hän peilaa tilannetta omaan, vain kymmenen vuoden takaiseen aikaan, jolloin opiskelija pystyi itse valikoimaan itselleen sopivan työpaikan ja jolloin moni saattoi kesätyöpaikastaan saada suoraan pysyvän pestin. Nyt hyvin monet opiskelijanuoret jäävät kesäksi notkumaan toimeentulotukien varaan, työkokemusta ei kerry ja valmistuminen johtanee valitettavan usein korkeakoulututkinnonkin suorittaneille päätymisen kortistoon.

….....

Tilannehan alkaa olla yleisestikin melko katastofaalinen. Työttömiä on tilastokeskuksen viimeisimmän tiedon mukaan 206 000, TE-keskuksen tilastot näyttävät surullisempaa lukua, 301 000 työnhakijaa ja työelämän ulkopuolella oli työikäisistä yli 1,4 miljoonaa ihmistä!!

1,4 miljoonassa työelämän ulkopuolella olevassa työikäisessä ihmisessä on tietenkin opiskelijoita, kotiäitejä ym., mutta todella hurjalta tuo luku vaikuttaa silti. Viime vuonna puhuttiin työvoimakatastrofista, kun vuoteen 2033 saakka työelämästä poistuu 10000- 25000 työikäistä vuodessa. Silloin laskettiin, että heitä paikkaamaan tarvittaisiin vuosittain 140 000 työikäistä maahanmuuttajaa ja vuoteen 2033 yhteensä 1,8 miljoonaa työikäistä maahanmuuttajaa...

Meni vähän tämä kirjoitus asiasta kolmanteen, mutta kun tilastoja sotkeuduin lueskelemaan, niin todella kummalliselta vaikuttaa...
Olenko ainoa, jolle eivät nämä luvut jakeluun mahdu?

Helena

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Oletko ainoa?
No et todellakaan!

DS (nimimerkki)

Juuri toisen ketjun kommenttiosiossa eräs kirjoittaja totesi, että meillähän on nyt työvoimapula!

Sekös se olikin..

Mie (nimimerkki)

Joukossa on myös meitä jotka ovat painaneet hullun lailla töitä mutta ovat tulleet siihen tulokseen että elintaso on melkein sama 50 tunnin työviikon kanssa kuin työttömänä. Kiitos verottajalle.
Lisäksi kun soppaan laitetaan se että mullakin olisi työuraa vielä tehtävänä nykymallin mukaan 30 vuotta mikä "muuttunee hovissa" 40 vuoteen, ei kauheasti nappaa. Mediassa puhutaan kuinka suuret palkat ovat jo nyt - joopa joo.

Jäi tuosta työputkesta sentään jotain käteen - päivittäinen lääkitys.

Haastankin kaikki miettimään mikä oikeasti on tärkeää. Onko avioero ja lapsien kasvamisen skippaaminen kun istut illat puhelinpalavereissa oikeasti sen velkaisen omakotitalon ja oman terveyden arvoinen?

Tapet (nimimerkki)

No seuraava kehitys on tietenkin se, että ihmisten pitää maksaa jotta saa käydä töissä eli työntekijä maksaa työnantajalle palkkaa tästä ilosta.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Oho hupisista, olikin näköjään aiheesta jo blogia kirjoitettu :)

#1.
Kävin Molin sivuilta vaklaamassa, että millä aloilla töitä on. Kyllä se vähän näyttää siltä, että ammattikoulupohjaiset alat ovat niitä, joilta töitä löytyy. Ongelma on tietysti se, että korkeakoulutettuja nuoria on hyvin paljon ja varmasti tosi moni lähtee nyt tässä työllisyystilanteessa vielä jatkokouluttautumaankin, mistä seuraa se, että merkonomien sijaan kaupankassoilla työskentelee kohta tradenomeja ja hotelleja siivoa restonomit :(

Paitsi jos heidän sijaansa on hommia hoitamassa halvempaa työvoimaa, niin mihin tradenomit ja restonomit saadaa töihin? Pikkupomojen virkoja kun ei jokaiselle riitä.
Yksi mielestäni hieman outo homma on sekin, että miksi edelleen koulutetaan ns. paperimiehiä, eli nuoria aloille, jotka ovat kuihtuamassa täysin pois?

#3.
Eikös se vanha viisaus sano, että ei Suomessa työnteolla rikastu? Minä olen monesti ihmetellyt sitä, että kuinka nuorilla perheillä on varaa esim. pk-seudulla maksaa asuntolainoja, kun ihan järkyttävän hintaisia siellä asunnot. Siellähän menee jo toisen aikuisen keskipalkka asumiseen...

#5.
Todella surullista, jos noin on :(

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

"Samaan aikaan Sata-komitean perusturvaosaston työhön osallistunut köyhyystutkija Heikki Hillamo on huolestunut siitä, että hänen mielestään yhä enemmän työelämästä on tullut tietyn yhteiskuntaluokan etuoikeus, johon tavallisella köyhällä ei ole asiaa."

En oikein ymmärrä ymmärrä tuota ajatusta. Minusta etuoikeus olisi nimenomaan se, että ei tarvitse tehdä työtä.

Vanhukset eläkkeelle (nimimerkki)

Julkishallinnossa on puolue-eliitin töitä, joiden pääasiallinen "tuotos" on toimiminen puolueen etäispääte-käsikassarana. Uusi ilmiö on, että näissä mukavissa ns. vaikuttamistehtävissä jatketaan vielä vanhuuseläkeiän täytyttyä. Kannattaisi selvittää, mistä löytyvät ne työn sankarit, jotka nostavat eläkkeellejäämisikää. Yrityssektori antaa potkut hyvissä ajoin vanhuudenhöperöilleen, mutta valtion, kunnan ja vastaavien töissä nämä tuottamattomat höperehtijät jatkavat ja keräävät superkarttumiaan. Kannattaako tästä maksaa verovaroin? Kestääkö kansantalous tällaisen tuhlauksen?

Petsaus (nimimerkki)

Näinhän se ainakin helsingissä menee. esim. Palmia tuntuu palkaavan siivoojiksi vain maahanmuuttajia.

Onhan tämä ns. positiivinen syrjintä kirjattu helsingin kaupungin työllisyysohjelmaan.

Metronkuljettajaksi haki taannoin 1800 henkilöä. 8 paikkaa täytettiin joista 5 maahanmuuttajaa ja 3 suomalaista. Että näin. Maahanmuuttajat nyt vain vaikka pakolla työllistetään, koska halutaan osoitettavan, että he työllistyvät.

Siitä kärsii nyt suomalainen työtön, ja tulevaisuudessa yhä enemmän.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Luvuissasi taitaa olla joitain tulkintavirheitä, tai sitten lähde josta ne olet ottanut on kohtalaisen kummallinen.

Veikkaan että tämä "Viime vuonna puhuttiin työvoimakatastrofista, kun vuoteen 2033 saakka työelämästä poistuu 10000- 25000 työikäistä" tarkoittaa, että vuosittainen työikäisten määrän vähennys on tuo 10.000-25.000 ihmistä. eli poistujat - uudet työelämään astujat. Ja tämä siis vuosittain ei yhteensä 25-vuoden aikana.

Taas kohdan: "Silloin laskettiin, että heitä paikkaamaan tarvittaisiin vuosittain 140 000 työikäistä maahanmuuttajaa ja vuoteen 2033 yhteensä 1,8 miljoonaa työikäistä maahanmuuttajaa…" sisältöön en saa järkeä. Pelkästään noiden vuosittaisten lukujen summaamisella saadaan n. 3-3.5 miljoonaa (riippuen mikä on laskelman nollavuosi)... Oletuksena voisi toki olla, että yritäisimme kiivaasti pitää huoltosuhdelukua samassa kuin tänä päivänä, ja että maahanmuuttajien joukossa olisi kohtalaisen paljon sen verran iäkkäämpää poppoota, että aika iso näistäkin ehtisi jäädä eläkkeelle... Tosin silloinkin luvut tuntuvat liian suurilta edes matemaattiseksi näppäryysharjoitukseksi. Pitäisi nähdä alkuperäiset luvut ja mahdollisesti oletusasetukset jotta tälle voisi löytää mitään perusteita.

Raija (nimimerkki)

Nayttaa olevan paniikki paalla, kun ei enaa tiedeta milla saatais ihmiset verotettua tai ainakin putsattua rahoistaan. Esimerkiksi Suomen verottaja myy ulkomailla-asuville elakelaisille rajoitettua verovelvollisuutta, jolloin verotus pienenisi. Ulkomailla asuva elakelainen maksaa siis Suomeen veronsa, vaikka kavisi vaan kerran vuodessa kylassa entisessa kotimaassaan. Elakeyhtiot kuitenkin kehottavat Suomesta muuttajaa, maahan saavuttua hakemaan rajoitetun verovelvollisen statusta tulevassa asuinmaassaan. Rajana pidetaan kolmea vuotta ja sen jalkeen rajoitetusti verovelvollisuus yleensa myonnetaan.

Olen nyt asunut neljavuotta taalla ja Suomen veroviranomainen ei sita vaan myonna, vaan osoitetietoni on sotkettu perusteellisesti. Nyt kuitenkin minulle tarjotaan mahdollisuutta OSTAA se rajoitus ja maksaa kuulemma 260 euroa.
Ma olen ihan loppu naiden viranomaisten sotkemiseen.

Meni taakin vahan sivuun aiheesta, mutta varmaan jatkossakin tantyyppiseen bisnekseen taytyy varautua. Kysastahan voi tietysti taas EU:n lakimiehelta, miten asia on.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

#10.
Marko, olet oikeassa. Minulta jäi epähuomiossa tekstistä se PER VUOSI pois. Korjaan asian. Kiitos kun huomasit.

MR.Ex-Åbo (nimimerkki)

Marko, se 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa tulee muistaakseni alunperin Jyrki Kataisen lausumasta. Itsestään selvää on että blogin kirjoittaja tarkoitti poistumaa per vuosi. Se, mikä tässä on katastrofaalista on työpaikkojen määrä, loppuvuodesta 500 000 työtöntä? Missä se työvoimapula?

Gagarin (nimimerkki)

#13: "Se, mikä tässä on katastrofaalista on työpaikkojen määrä, loppuvuodesta 500 000 työtöntä? Missä se työvoimapula?"

Tässä ehkä on se sama ilmiö kuin kinastelussa siitä puhutaanko säästä vai ilmastosta. "Ilmasto on lämmennyt vaikka sää on pirun kylmä" - kontra: "työvoimapula uhkaa vaikka työttömyys on kasvussa".
En ota tällä kertaa kantaa siihen uskonko noihin väittämiin tai jompaankumpaan niistä. Halusin vain tuoda mielestäni oivan metaforan esille.

Anna-Leena Nieminen

Ihmettelen että noin moni(kolmasosa) on maksanut tuon 300 e, sillä ihan ilmiselvää huijaustahan huuhaalla tuo on!

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

#7.
No ei se nyt kovinkaan etuoikeutettua ole elää täysin tulevaisuudesta mitään tietämättömänä muutamalla satasella/kk. Kyllä minusta ainakin tuntuu, että on etuoikeus saada olla työlemässä mukana, kuulua työyhteisöön ja saada joka kuukausi palkka tililleen.
Tietysti sitten, jos ihmisestä tuntuu, ettei palkalla elä (eli käteen jää suunnilleen sama, joka jäisi työttömänä) eikä työ ole muutenkaan palkitsevaa, niin ihminen varmasti heposti alkaa miettimään vapaaehtoisesti työttömäksi jäämistä.

#10.
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&new...

Varmaan osaat selittää minulle tuon homman hieman tarkemmin.

#11.
Kuullostaapas melko monimutkaiselta ja erikoiselta touhulta.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Sen verran vielä, että nythän käsittääkseni työttömyyteen vaikuttaa tämä taloustilanne, mutta minua hieman ihmetyttää se, että mikä ala sitten tulisi muka tarjoamaan tulevaisuudessa niitä työpaikkoja niin paljon, että suurtyöttömyys katoaisi? Teollisuus ei ainakaan laajassa määrin tule tulevaisuudessa enää uusia työpaikkoja tarjoamaan.

Hoitoalalla toki töitä on ja sille alalle nyt moni työtönkin kouluttautuu. Vaan entäs sitten 30 vuoden päästä, kun suuret ikäluokat ovat siirtyneet pois tästä maailmasta? Mihinkäs sitten hoitotyöhön koulutetut ihmismassat pannaan töihin? Toisaalta, jos suomalaisista työikäisistä niinkin suuri osa, kuin miltei 2 miljoonaa työikäistä on työelämän ulkopuolella tai työttömänä, niin onko muutamankaan vuoden kuluttua enää varaa valtiolla ylläpitää vanhustenhoitoa tai muutenkaan sosiaali- ja terveysalan palveluja sillä tasolla, jolla ne nyt on?

Minusta tuntuu, että tilanne on todella paha.

Gagarin (nimimerkki)

#17:
Suomen talouden rakenne on tänä päivänä terveemmällä ja monipuolisemmalla pohjalla kuin 90-luvun alun laman aikana. SIlloin katsottiin, että Nokia tuli pelastukseksi ja että nyt ei sellaista ole näköpiirissä. Mutta uskokaa tai älkää, ei se Nokia mikään taikasana koko Suomen taloudelle ollut. Pikkasen petrasi kyllä vauhtia.
Tilanne tuntuu pahalta silloin, kun se sitä on ja sitten, kun taas ollaan nousukiidossa ja aallon harjalla, niin kaikki on unohtunut, kun tuotantokapasiteetit ovat täydessä käytössä. Mitä 30 vuoden kuluttua tehdään nyt hoitoalalle hakeutuvilla on kyllä "sen ajan murhe".
(Jonkun pitää olla optimistikin kaikkien joukossa.)

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

... ja miten tähän kaikkeen mahtuu sitten tämä pakonomainen tarve nostaa eläkeikää?

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

#18.
Puppulausegeneraattorista?

Rogue (nimimerkki)

#17

"Hoitoalalla toki töitä on ja sille alalle nyt moni työtönkin kouluttautuu. Vaan entäs sitten 30 vuoden päästä, kun suuret ikäluokat ovat siirtyneet pois tästä maailmasta? Mihinkäs sitten hoitotyöhön koulutetut ihmismassat pannaan töihin?"

Se, että hoitoalalla on paljon töitä, on tietysti lähinnä negatiivinen asia kansantalouden näkökulmasta. Periaatteessahan jokainen hoitaja on poissa ns. "tuottavasta" työstä ja kuluttaa valtion varoja. Mitä enemmän hoitajia, sitä enemmän myös potilaita, joten työvoimantarpeen kasvu hoitoalalla implikoi ongelmia.

Enkä nyt tarkoita, ettei hoitajan työ oikeasti olisi missään mielessä tuottavaa. Hoitaja tuottaa palvelun, jolle on kysyntää. Ongelmana kansantalouden kannalta tässä tapauksessa on se, että kysyjä ei itse maksa palveluaan ja kysyjien lisäys ilman vastaavaa kasvua muilla sektoreilla tuottaa loven valtion budjettiin. Vrt. metsäteollisuuden kysynnän lisäys...

SB (nimimerkki)

Kun suuret ikäluokat poistuu 1945-50 et kai ole niin höhlä, ettei suomessa muka ole vuosina 1995-00 syntynyt yhtään Lasta? Meillä on omastatakaa väkeä paikkaamaan nuo valheelliset haamutilastot.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

#16
Näyttävät puhuvan tosiaan huoltosuhteen pitämisestä ennallaan ja mitä siihen vaadittaisiin jos ongelma hoidettaisiin täysin maahanmuutolla. Tuo on siis pelkkä matemaattinen malli joka lähtee tämän hetken huoltosuhteesta ja päätyy vuoteen 2020 ja sitten on laskettu, että millä määrällä ihmisiä nollataan huoltosuhteen muutos.
Pohjimmiltaan tuolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, vaan se on pelkkä karkea laskennallinen malli. Huoltosuhteen ylläpitäminen nykyisessä ei taida olla mahdollista tai edes tavoiteltavaa, mutta muutokseen sopeutumien on kyllä välttämätöntä.
Maahanmuutto ei ole kovin hyvä keino huoltosuhteen paikkaamiseen, ei ellei se ennustettu työvoimapula todella tapahdu (silloin siitä toki olisi enemmänkin hyötyä). Itse en siihen ihan usko, sillä yhteiskunnallinen muutos joka tulee rassaamaan niin Suomea kuin kaikkia teollistuneita maita samalla tullee vähentämään työvoiman tarvetta entisestään.
Nyt tehokkaimmat tavat hidastaa huoltosuhteen muutosta on pidentää työuria ja parantaa kotoperäisen väestön työllisyyttä. Maahanmuuttajan hakeminen muualta tänne töihin ei ole kovin tehokasta, sillä silloin jää yhä se suomalainen työtön heikentämään sitä huoltosuhdetta. Puhumattakaan humanitäärisestä maahanmuutosta, mutta se on toinen kuvio.

mastodontti (nimimerkki)

Helena Eronen eduskuntaan, sen verran tasokkaita kirjoituksia jatkuvasti!

Gagarin (nimimerkki)

"20: "Puppulausegeneraattorista?"

No, jos haluat:

"Ei sovi unohtaa, että työttömyys avaa itse kullekin tiedon ja ymmärryksen portin kohti runsain määrin esiintyvää suurpiirteisyyttä sekä rauhattomuutta."

P.S. Sinä ja sinun generaattorisi! :D

Jukka-Pekka Vasara

Tyypillinen lama-ajan ilmiö. Viime lamassahan tarjottiin nuorille naisille työtä mm. topless baareissa jne, saa nähdä mitä nyt viranomaiset keksivät tilastojen siivoamiseksi..

Kohta media täyttyy kokoomuslaisista itkijöistä: kyyllä työötä oon muutta kuun eii oole tekiijöitä nyt uutena palikkana tässä jo wanhassa virressä soi. maahanmuuttajat (käytännössä ne sosiaalituristit) sitä ja tätä ja the Ratkaisu

Mitä nämä lähinnä kokoomuslaisten vaikuttajien hehkuttamat "työt" sitten ovat? Puhelinhäiriköintiä, verkostosontaa ja ovikellojen soittelua provikkapalkalla jolla ansiot pyörivät 0 - 50 e / kk tasolla ja usein miinuksella kun jotain kuluakin syntyy. Helmenä sitten jotain silppuhommaa 1,5 h / viikko.

Mutta kokoomuslaisilla lakimiehillä ja muilla rahamiehillä kuten tukiaisilla, perinnöillä, verovapailla metsätuloilla ja suojatöillä turvonneilla kepulaisilla on kyllä sitten joulu: pakkorealisoinnit joissa huutelee vain toiset kokoomus- tai kepuveljet, ely-kesKuksista lapioitavat "yritys"tuet, turvapaikkaturismibusiness jne. Voi pojat, olisitte vaan pölöt syntyneet rikkaiksi :)

Niin että muista nämä sanat sinä kokoomusta äänestellyt pikkunappula kun kengänkuva kirvelee vielä perseessäsi, kämppä meni vasaran alle pilahinnalla ja sinä luot uutta uraa poraamalla vanhoihin pakastimiin reikiä kierrätyskeskuksessa työmarkkinatuella parin linnahörhön kanssa. Mut hei! Teithän sää vähän aikaa politiikkaa yhdessä menestyjien kanssa!

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

#23.
Vaan minulle on ainakin jäänyt vähän sellainen maku suuhun, että työvoimapulasta ja työperäisestä maahanmuutosta puhutaan mielellään, koska se on oiva keino olla puhumatta todellisesta ongelmasta, siis siitä, että Suomessa työssä käyvä porukka on aika pieni ja pienee ajan kanssa paljonkin. Koska jo lähitulevaisuudessa meillä tulee olemaan suuri eläkeläisten joukko ja sosiaali- ja terveydenhuolto vie paljon rahaa, niin olisiko hyvä (alkuperäiseen aiherykelmään palatakseni) työikäisten pienituloisten tilannetta helpottaa siten, että tehtäisiin just sellaisesta tilapäistyöskentelystäkin kannattavaa, koska sillä tavalla paitsi estettäisiin heidän syrjäytymisensä ja niin heille tulisi myöskin sitä ostovoimaa. Kun tälleen maalaisjärjellä ajateltuna olisi juuri kaikkein tärkeintä, että ihmiset kuluttaisivat ja käyttäisivät palveluita, jolloin mahdollisimman paljon eri palvelualat jne. työllistäisivät ihmisiä ja sitä kautta osaltaan pysyisi tämä maa pystyssä.

#25.
Puppulauseet eivät ole missään niin ihania kuin sinun kirjoittamina ;)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Helena Eronen (kommentti 16): "No ei se nyt kovinkaan etuoikeutettua ole elää täysin tulevaisuudesta mitään tietämättömänä muutamalla satasella/kk. Kyllä minusta ainakin tuntuu, että on etuoikeus saada olla työlemässä mukana, kuulua työyhteisöön ja saada joka kuukausi palkka tililleen."

Riippuu tietysti määritelmistä, mutta itse määritelen oikeuden jonakin sellaisena, jonka toteutumiseen ei tarvitse kajota kenenkään kolmannen osapuolen omaisuuteen. Ihmisten luonnolliset perusoikeudet, oikeus omaan ruumiiseensa, ajatuksiinsa ja työnsä tuloksiin ovat tyypillinen esimerkki, ja näistä voidaan johtaa myös oikeus käydä töissä: jokainen saa itse päättää mille alalle kouluttautuu ja mistä hakee työtä, eikä kukaan saa estää ketään tekemästä työtä.

Oikeudet ovat siis asioita, jotka eivät vaadi muilta mitään, vaan päinvastoin, muiden olisi aktiivisesti toimittava, jotta niitä oikeuksia vähennettäisiin (esimerkiksi estettäisiin jotakuta tekemästä työtä). Täten ne ovat myös hyvin kestäviä arvoja, eivätkä riipu kulloisestakin taloudellisesta tai muustakaan yhteiskunnallisesta tilanteesta. Vaikka Suomesta häviäisivät kaikki rahat ja puolet muustakin omaisuudesta, niin oikeus tehdä työtä voi silti olla olemassa ja koskea kaikkia kansalaisia. (Tosin tässä on huomattava, että oikeus tehdä työtä ei tarkoita sitä, että sitä työtä varmasti kaikille löytyisi. Se tarkoittaa vain, että ketään sellaista, joka on saanut töitä, ei estetä niitä tekemästä.)

Sen sijaan sellaiset "oikeudet", jotka toteutuakseen vaativat käymistä kolmannen osapuolen kukkarolla, ovat minun määritelmäni mukaan etuoikeuksia. Työttömyyskorvaus ja sosiaaliavustus ovat tyypillisiä esimerkkejä tästä. Niitä kyetään ylläpitämään vain niin kauan, kun niille löytyy maksajat. Jos maksajien rahat loppuvat, niin kyseisiä etuoikeuksiakaan ei enää pystytä takaamaan.

Hessu (nimimerkki)

Suuri ongelma tulee siitä, että palvelusektoria kasvatetaan ja tuottavaa työtä on yhä vähemmän. Ei vauraus säily tai lisäänny, jos väestö yhä enenevässä määrin suuntautuu palvelusektorille. Suuntaus johtaa hölmöläistoimintaan, jossa peittoa leikataan yläpäästä ja jatketaan alapäästä. Tai oikeastaan palvelusektorin kasvaminen tuottavan toiminnan lisääntymisen sijaan johtaa vielä pahempaan; kohta ei ole enää sitä peittoakaan, jota leikellä.

Suomi tarvitsee uutta teollisuutta, jos elintasoa halutaan ylläpitää lähelläkään nykyistä tasoa.
Suomessa on myös mahtava luonto ja nyt kun ilmastonmuutoskin on peruttu vihreiden harmiksi, voisimme esitellä maamme kaunista maisemaa eri vuodenaikoina monin eri tavoin muiden maiden turisteille.
Maaseudun yleinen kehittäminen on huomionarvoinen juttu, joka on jäänyt jyrän alle kepunkin keskityttyä enemmän tukiaisten keruuseen ja kaupunkipolitiikkaan.
Pienteollisuuden ja pienten tilojen tukeminen toisi elinvoimaa ja yrittäjyyttä lamaantuneeseen maahan. Monet maatilat ovat yhdistäneet onnistuneesti maatalouden työt ja turismin. Verotusteknisin keinoin tätä suuntausta tulisi tukea entistä voimakkaammin sen sijaan, että nykyinen politiikka keskittyy enemmän kaupunkikeskeiseen suunnitteluun. Suurten yksikköjen sijaan pitäisi tukea enemmän pienempiä yksiköitä niin koulujen, työn kuin yrittämisen ja maatalouden suhteen.
Elintaso saattaa laskea, mutta elämisen laatu paranisi. Vai onko joku sitä mieltä, että kaupunkikulttuurissa eläminen on terveempää ja suositeltavampaa kuin maaseudulla toimiminen?

Suomelle olisi myös hyödyksi, jos maa pidettäisiin mahdollisimman omavaraisena energian (ydinvoima) ja ravinnon (maaseudun kehittäminen) saannin kannalta. Tämä siitä syystää, että EU ei seiso kovin vakaalla pohjalla ja useissa EU-maissa esiintyy kasvavaa tyytymättömyyttä EU:n toimintaan.
Kansallisvaltioiden aika palaa takaisin, enkä usko siihen menevän edes montaa vuotta.
Toivottavasti Suomen päättäjät ovat valmistautuneet EU:n romahtamiseen paremmin kuin nykyiseen lamaan (Katainen totesi ennen talouden syöksyä, että lama vain hipaisee meitä!).

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Hessu, puhut menneestä maailmasta tai mielikuvasi palveluista on virheellinen. Maailman taloudesta jo ehdottomasti valtaosa on palveluissa, ei teollisuustuotannossa ja tämä kehitys tulee jatkumaan. Koko viihdemaailma, netti, sanomalehdet, turismiteollisuus, pankkisektori, yms... kuuluvat valtaosin palveluihin.

Hessu (nimimerkki)

Marko, puhun nimenomaan tulevasta maailmasta. Katsotaan viiden - kymmenen vuoden sektorilla miten tässä käy. Uskon vahvasti tietynlaiseen takapakkiin, jota pidän itse asiassa terveenä kehityksenä kaikenlaisen pupputoiminnan jälkeen.

Talousromahduksen tullessa toden teolla viihdemaailmasta, pankkisektorilta, turismista jne. karsiutuu kaikki turha. Voi olla, että osa näistä toiminnoista kutistuu lähes olemattomiin.
Tuottamattomien palveluiden lisääntyminen on juuri se asia, jota ei tunnu käsitettävän uppoavan länsitalouden romahduksen yhdeksi murenevaksi kivijalaksi. Perinteisen palvelusektorin paisuminen vauhdittaa talouden romahdusta.
Palvelualaan laskettava käsityöläisyys on taas ihan toinen juttu. Se on sekä palvelua että teollista toimintaa, ihan miten vaan. Käsityöläisyys ei häviä koskaan ja sen taitajat ovat tulevaisuuden menestyjiä.
Tietokone ei elätä, mutta itse kudottu villapaita lämmittää ja omasta pellosta niitetty vilja antaa ravintoa kuten maaseudun kotieläimetkin. Metsä tarjoaa ravintoa sienien ja marjojen muodossa jne.

Koko Eurooppa (ja USA) elää todella kovan velan avulla ja käsitykseni mukaan aika massiivinen talousromahdus saavuttaa meidät viiden - kymmenen vuoden sisällä. Voi olla, ettei kulu niinkään pitkää aikaa. Samalla saamme riesaksemme monta muuta ikävää asiaa.
Olen erittäin pessimistinen kehityksen suhteen ja viittaan tulevaisuusajattelussa historiaan. En selitä tässä siitä enempää, mutta lukemalla Euroopan talousliittojen vanhaa historiaa ja yhdistämällä siihen kansainvaelluksia uskontokiistoineen ymmärtää ajatusteni lähtökohdan.

Ymmärrämme nähtävästi hieman eri tavoin tuon turismiin liittyvän työn, se pitää sisällään palvelua, josta voi halutessaan käyttää huomattavan erilaisiakin nimityksiä.
Palveluksi voi kutsua lähes kaikkea työtä, jonka tulokset saatetaan oman perheen ulkopuolisten käyttöön joko myymällä tai lahjoittamalla.

eityötapa (nimimerkki)

Jopa ameerikassa on tultu sellaiseen herätykseen, ettei pelkillä palveluilla ja osake & finassi-puliveivauksilla pitkälti puserreta. Ihmiset tarvitsevat kunnon vanhanaikaista työtä ja kun sitä ei ole, sitä pitää kehittää. Jostakin on tultava se oikea raha kansantalouteen. Muuten eivät pelitä palvelutkaan.
Suomessa ei suosita pienyrittämistä, eikä pikkutöiden tekemistä. Laitapa lafka pystyyn, niin heti ensi viikolla kimppuusi käy sen seitsemäntoista byroksauruksen palvelijaa ja syynääjää, toki vähän alasta riippuen.
Yritäpä tehdä pikkuhommia työttömyyskorvauksen, tms. ohessa. Eipä voi suositella. Ennen vanhaan näin saattoi löytää vakitöitä, nyt saa vain harmeja.
Talouden ikivanhat lait eivät kuitenkaan ole muuttuneet miksikään, vaikka jatkuva muutos onkin nykyisin ainoa pysyvä ilmiö. Jonkin sortin pulikkaa ja härpäkettä on tehtävä ja niitä on myös myytävä. Toisaalta kotimaassa pitää kasvattaa pottua ja lisukkeita, että olisi syömistä. Puitakin pitää kaataa ja sahata laudoiksi. Kämpät pitää myös lämmittää!!!
Suomessa pystyttäisiin hoitamaan tällaiset touhustelut, myös palvelut, ihan omin voimin. Vierailta mailta tarvittaisiin tänne lähinnä eri alojen erikoisosaajia. Eikä nykyisin niin suosittuja nk. "moniosaajia".
Työttömät jätettiin poliitikojen paapatuksista huolimatta heitteille jo edellisessä lamassa ja nyt käy ihan samalla tavalla. Eipä naurata, mutta toisaalta - eihän tämä maailma vielä valmis ole.

Jukka-Pekka Vasara

Ratkaisu talousromahduksen jälkeiseen maailmaan löytyy lähimarkkinoista. Niillä tarkoitan lähinnä perushyödykkeiden ja -palvelujen kauppaa, ei-perushyödykkeiden tuonti kaukomailta on silloin vain harvojen mahdollisuus.

Itse sanoisin valtavirta-ajattelijoita puhtaiksi utopisteiksi: mikään ei pyöri loputtomasti velkarahan varassa eikä varsinkaan perusköyhä Suomi, hassutti kokkelin naamanvääntäjät sitten miten tahansa.

saunatonttu (nimimerkki)

Ay-liikkeen olisi otettava mallia Hammaslääkäriliitosta. Se on kyennyt takaamaan jäsenilleen loistavat työllistymismahdollisuudet, vaikka kansa ottaa hammashygienian tosissaan. Muuta ei ole tarvinnut tehdä kuin pitää huoli, että koululaiset oppivat "tietämään" että hampaat pitää puhdistaa Hammaslääkäriliiton hyväksymillä aineilla. Niissä on aina sitä ihmeellistä "fluoria" eli natriumfluoridia, joka muodostaa vähäksi aikaa hampaan pinnalle suojaavan kalvon, paitsi epätasaisuuksien kohdalla, missä se kasaantuu haurastuttamaan hampaita.

Ei tämä toki Hammasläkäriliiton oma idea ole vaan maailmanlaajuinen vastareaktio sille, että kalsiumfluoridin todettiin aikoinaan vahvistavan hammasluuta ja jopa korjaavan reiän alkuja. Se uhkasi hammaslääkäreiden työllisyyttä, joten vastalääkkeeksi keksittiin lanseerata hampaita pikku hiljaa syövyttävä fluoridi. Lääketeollisuuskin oli tyytyväinen valintaan, koska sitä syntyy runsaasti alumiiniteollisuuden sivutuotteena ja se luokitellaan ongelmajätteeksi. Sitä saa huomattavasti edullisemmin kuin hammasystävällisiä fluorideja. Myöhemmin sitä on pantu juomaveteenkin, koska se tappaa bakteereja ja on hammaslääkäreiden ansiosta kovin terveellisen aineen maineessa, vaikka keskushermostoon joutuessaan se laskee älykkyystasoa ja tekee passiivisemmaksi. Suomen hammaslääkäriliitto on kuitenkin tehnyt kovasti töitä natriumfluoridin hyvän maineen luomiseksi ja ansaitsee siitä täyden tunnustuksen.

Itse käytän Hammaslääkäriliiton suosituksilta välttynyttä Elmexiä, koska perusanarkistiset Sveitsiläiset haluavat käyttää kiillettä vahvistavaa amiinifluoridia vaikka se vähentääkin hammaslääkäreiden töitä, mutta meikäläisiä on harvassa. Hammaslääkäriliiton propaganda on niin tehokasta että harva uskaltaa olla erimieltä, vaikka on puhdas kemiallinen tosi asia ettei natriumfluoridi tee hyvää hampaille.

Gagarin (nimimerkki)

Kyllä palvelut ja niihin rinnastettavat aktiviteetit ovat aivan yhtä lailla tuotantoa kuin teollinenkin tuotanto. Jos globaalissa markkinataloudessa komparatiivisten etujen vuoksi on järkevää keskittää tehdasteollisuus - siis työvoimavaltainen sellainen - muualle maailmaan kuin Suomeen, niin ei sen tarvitse olla mikään katastrofi, niin kauan kuin voimme myös viedä palveluteollisuuden, viihdeteollisuuden, taideteollisuuden, konsultoinnin ja teknologisen know hown tuotteita.
Myös kaikki edellä kuvatut osaamisalueet edellyttävät investointeja. Suuri osa niistä on investointeja koulutukseen ja osaamisen. Toki yhteiskunnan taloudellisen rakenteen murros tuo aina väliaikaisia sopeutumisongelmia, ei niistä mihinkään päästä. Mutta on jo ennenkin huomattu, että sopeutuminen saattaa olla yllättävän nopeaakin. Uskoisin lisäksi, että Suomella tulee jatkossakin olemaan raaka-ainevarantonsa vuoksi osansa globaalissa puuta hyödyntävässä teollisuudessa samoin kuin kaivos- ja mineraalipuolella.

Käyttäjän esaolkoniemi kuva
Esa Olkoniemi

Romuteollisuudesta pitäisi siirtyä kestohyödykkeisiin ja saksata enemmän palvelujen tuottamiseen, sekä ympäristön hoitoon. Halpatyövoimastako suomen pelastus on poliittiselle eliitille.

Rogue (nimimerkki)

#36

"Kyllä palvelut ja niihin rinnastettavat aktiviteetit ovat aivan yhtä lailla tuotantoa kuin teollinenkin tuotanto"

Riippuu mitä merkityksiä sisällytät "tuotantoon". Esim. kosmetologin, tanssinopettajan tai mekaanikon palvelut ovat palveluja, joista ihmiset haluavat vapaaehtoisesti maksaa sen sijaan, että käyttäisivät rahansa johonkin muuhun. Toisaalta sairaanhoitajan tuottaman palvelun maksaa yleensä yhteiskunta eikä asiakas. Ensin mainitut voi tietyssä mielessä rinnastaa tavaroiden tuotantoon, mutta jälkimmäistä ei. Vaikka hoivapalvelujen hinta lasketaan mukaan BKT:n, ei pidä erehtyä kuvittelamaan, että hoivasektorin koon kasvaminen olisi terveellistä kansantalouden kannalta.

eos (nimimerkki)

Oululainen yrityksellä ehkä on varaa karsia hakijoita maksullisella haulla mutta ei pääkaupunkiseudulla ole varaa yrityksillä varaa sellaiseen ainakaan nykyisessä työllisyystilanteessa.
Toisaalta 300 euron kulu kyllä karsii renkaanpotkijat ja osoittaa suurta motivaatiota työnhaussa mutta täytyisi olla aika hyvä posti tarjolla että maksaisin itse työhaastattelusta tuon hinnan.

Anna-Leena Nieminen

@33 eityötapa

"Ihmiset tarvitsevat kunnon vanhanaikaista työtä ja kun sitä ei ole, sitä pitää kehittää. Jostakin on tultava se oikea raha kansantalouteen. Muuten eivät pelitä palvelutkaan.
Suomessa ei suosita pienyrittämistä, eikä pikkutöiden tekemistä. Laitapa lafka pystyyn, niin heti ensi viikolla kimppuusi käy sen seitsemäntoista byroksauruksen palvelijaa ja syynääjää, toki vähän alasta riippuen.
Yritäpä tehdä pikkuhommia työttömyyskorvauksen, tms. ohessa. Eipä voi suositella. Ennen vanhaan näin saattoi löytää vakitöitä, nyt saa vain harmeja."

Juuri tästä on kyse! Kaikkea epäolennaista syynätään hyvinkin tarkkaan mutta ei sitä mitä pitäisi...ja niin, koitapas tehdä pikkuhommia työttömyyskorvauksen ohessa ...

@35 saunatonttu

Mielenkiintoista, et kyllä taida kirjoituksesi perusteella mikään "tonttu" olla tai sitten saunatontut on viisaita... :)

Jouni Snellman (nimimerkki)

Työpaikka on nykyään enemmän asema kuin etuoikeus. Ihmisten välinen yhteistyö ja yrittäminen vähentäisi näiden asemien arvoa, siksi ne tehdään mahdottomiksi. Nykyajan haaveammatti on kansanedustaja tai muu julkkis: ei työvelvoitetta, ei huolta huomisesta eikä alaisia, joista kantaa vastuuta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

saunatonttu (kommentti 35): Mielenkiintoista, kuten Anna-Leena jo tuossa ylempänä sanoikin. En missään tapauksessa kiistä kertomaasi, mutta muutama pieni lisätodiste ei olisi pahitteeksi. Netti on nimittäin pullollaan jos sun vaikka mitä huuhaata ja osa niistä on aivan yhtä hyvin ja asiantuntevan oloisesti kirjoitettua kuin sinun kommenttisi. Onko asiasta siis mitään linkkejä, artikkeleja tms. lähdeviitteitä? Erityisen kiinnostava olisivat hammashuollon tilastotiedot Sveitsistä ja Suomesta. Onko sveitsiläisillä keskimäärin selkeästi paremmassa kunnossa olevat hampaat kuin suomalaisilla?

Raija (nimimerkki)

Mita kertookaan nykyaijan lapsen haaveet tahteydesta. Enaa ei halutakaan olla 'lakasukoneenkuljettajia tai laakarihoitajia'. Kun tavoitteet ovat aivan ylimitoittettuja ja mahdollisuudet Suomessa olemattomia, niin sita tullaan alas korkeelta ja kovaa. Sen jalkeen ei mikatahansa tyo enaa kelpaa.

Olisko moni jaanyt jonnekin lapsuuden haavemaailmaan.

Jorma Nordlin (nimimerkki)

Kansan olisi hyvä tietää, mitkä tahot pistivät hanttiin SATA-komitean uudistuksille.

Vasemmistolle ei käy perusturvan ja ansio-osan välisen korotuskytköksen poistaminen. Tämä olisi voinut luoda poliittista tahtoa perusturvan riittävälle korottamiselle ja siten vähentänyt toimeentulotuen tarvetta.

Sata-komiteassa vesittyi myös ansiotyön ja perusturvan yhteensovittaminen, jolla olisi tavoiteltu, että lyhytaikaisestakin työstä olisi voinut saada rahallsista hyötyä menettämättä perusturvaa. Nyt on ongelmana, että tulot putoavat jos tekee työkeikkoja.

Sata-komitean jäsen Osmo Soininvaara kirjoittaa aiheesta kirjaa.
http://www.soininvaara.fi/category/sata-komitea/

Satuliini (nimimerkki)

Jani Korhonen. Tajuavatkohan libertarismin kannatajat koskaan sitä, että emme ole oikeasti vapaita päättämään elämästämme. Se harha tulee niille jotka sattuvat syntymään suotuisiin olosuhteisiin. Jyrkinkin libertarismin kannattaja jos ajattelisi köyhyyden seurauksia ihmisluonteessa tajuaisi, että on kaikille edullista, että ihmiset eivät joudu elämässään liiallisen epätoivon valtaan. Epätoivoinen ihminen tai ihmisjoukko katkeroituu ja tulee lopulta niin epätoivoiseksi, että alkaa toimia julmasti.

Toimituksen poiminnat