Oho, hupsista Kaikkee ne saksalaiset kekssii, sano akka ku apinan näki

Kulutamme liikaa/ meitä on liikaa

Ei ole uusi uutinen se, että me elämme yli luonnonvarojen, mutta nyt iski Worldwatch-instituutti taas laskelmia pöytään.
Jos jokainen eläisi kuin eurooppalainen, riittäisivät maailman resurssit 2,1 miljardille ihmiselle. Jos kaikki eläisivät kuin yhdysvaltalainen, voisi maapallolla elää vain 1,4 miljardia ihmistä. Nykyisellä asukasluvulla voisi maapallomme tarjota tasaisesti jaettuna jokaiselle thaimaalaisen elintason.

Maapallolla on asukkaita 6,8 miljardia, eivätkä kaikki voi elää niin kuin me elämme. Tosin, suurin osa maapallon asukkaista asuukin muualla kuin aluella, jossa voi olla pakkasta 36 astetta, joten tuskin edes tarvetta harrastamallemme kulutukselle on. Me pakkasten keskellä elävät ihmiset tarvitsemme aivan eri tavalla lämmitystä, sähköä, vaatteita ja muuta kuin jossain päiväntasaajalla elelevät.

Joka tapauksessa Worldwatch-instituutti peräänkuuluttaa vastuullista kuluttamista ja kokonaisten yhteiskunnallisten rakenteiden globaalia uudelleentarkastelua. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua maapallolla pitäisi YK:n laskelmien mukaan olla 9 miljardia asukasta ja kaikille meille olisi pystyttävä takaamaan edes jonkinlainen elintaso.

Mielestäni, vaikka en nyt minkään järjettömän kerskakuluttamisen kannattaja olekaan, kuitenkin näissä raporteissa ja pohdinnoissa lähdetään aina liikkeelle siitä, että ihmiskunnan on vain sopeuduttava väestönkasvuun, vaikka olisi varmasti hyvä miettiä sitäkin, että voitaisiinko sitä väestönkasvua rajoittaa.
Luontohan yrittää rajoittaa ihmistenkin lisääntymistä, joku voisi nähdä mm. lapsettomuuden, vanhuuden, kulkutautien ja vaikkapa kuivuuden olevan luonnon keino rajoittaa väestönkasvua. Kuitenkin moraalisista syistä me pyrimme auttamaan sairaita ja köyhiä, pitkää elinikää pidetään lahjana ja lapsettomia autetaan saamaan lapsia. Syntyvyyttä voitaisiin rajoittaa ainakin ns. ei toivottujen raskauksien kohdalla, mutta kulttuurillisista ja moraalillisista syistä ei niin tehdä, tai jos tehdään, niin aina löytyy joku saarnamies, joka torpedoi moiset hankkeet.

Koska siis väestönkasvua ei voida, tai ei edes oikeastaan pyritä, rajoittamaan, haetaan ratkaisua kulutuksen hillitsemisestä, aivan erityisesti länsimaisten ihmisten kulutusta haluttaisiin rajoittaa. Mielestäni kuitenkin tähän liittyy jonkinlainen dilemma, koska ilman vauraita länsimaita ei kukaan huolehtisi kolmannen maailman köyhistä ja sairaista.

En itse asiassa oikein ymmärrä, että mikä on länsimaisten ihmisten syyllistämisen pointti. Jos lakkaisimme ostamasta, kuluttamasta, matkustelemasta jne., niin miten se vaikuttaisi teollisuuden tai matkailun kautta vaurautta saaviin valtioihin esimerkiksi Aasiassa?
Ja jos kuvitellaan, että vaikkapa suomalaisella Pera Perusjampalla menee kuukaudessa 500€ sellaisiin asioihin, jotka eivät ihan välttämättömiä ole hengissä säilymisen kannalta, niin mitäs hän sitten tekisi sillä 500€, jota ei periaatteessa enää tarvitsisi?

Vai olisiko niin, että globaalin vastuun nimissä tuo 500€ tulisi kuluttaa siihen, että eläisi globaalisti kestävämmin, vaikkapa hankkimalla oman tuulivoimalan osamaksulla tontilleen? Tai pitäisikö se raha lahjoittaa pois afrikkalaisten rokotusohjelmaa varten?
Tai sitten sitä 500€ ei enää olisi. Jos vaikkapa suomalaiset luopuisivat ylellisyystuotteista ja joutavasta kuluttamisesta, niin miten se vaikuttaisi kotimaiseen työllisyyteen? Pysyisivätkö parturikampaajat hengissä, jos kaikki laittaisivat hiuksensa kotona? Moniko kylpylähotelli menisi nurin, jos asiakkaat lakkaisivat niissä käymästä? Tulisiko Seppälästä kirpputori ja Anttilasta realisointiliike? Kukaan ei tarvitsisi ylimääräistä rahaa ja jokaiselle maksettaisiin 400€ kuukaudessa kansalaispalkkaa ja sillä sipuli?

Tokihan tämä sitten tarkoittaisi myöskin sitä, ettei länsimailla olisi enää varaa auttaa kehitysmaitten ihmisiä, mutta kait se länsimaisten ihmisten kuluttamisen loppuminen jollain kummallisella logiikalla pelastaisi kaikki afrikkalaiset kaikelta pahalta. Tai sitten pelastaisi maapallon, kun siellä, missä ei voida ihmisistä itse huolehtia, kuoltaisiin pois.

Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä mieltä tästä kuluttamisen rajoittamisesta ovat esimerkiksi kiinalaiset ja intialaiset, jotka pyrkivät kohti länsimaista elintasoa. Heillä on varmasti kokemusta siitä, kuinka eletään ”kestävästi kuluttaen” ja siitä elintasosta he nyt eroon kovasti haluavat.

- Helena

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Jari S (nimimerkki)

Minusta kulutus pitäisi suhteuttaa kunkin maan kykyyn elättää itse itseään.
Eli suomalaisten ei tarvitse karsia kulutustaan silloin kun pystymme itse elättämään itseämme ja pystymme pitämään kulutuksen ja luonnon hyvinvoinnin tasapainossa. Sama pätee muihinkin maihin.

Tosin tällä hetkisen kulutuksen tasossa emme kykene siihen koska valtiomme velkaantuu huolestuttavaa vauhtia, joten kulutustamme on karsittava.

Itse kannatan pakolaisten vastaanoton lopettamista, YK:stä eroamista, kehitysavun vähentämistä, valtion tukien vähentämistä kansalaisjärjestöille,valtion palkkalistoilla olevien palkanalennusta 10 prosentilla, sekä eläkkeiden alentamista kaikilta joiden eläke on yli 1000 euroa kuussa.

Koska kaikki tämä rahoitetaan velkarahalla. Emme varmasti halua kreikan kohtaloa.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Kiinassa todettiin Mao Zedongista päästyttyä, että Kiinassa on (aina) ollut ongelmana liikaväestö, joten rauhan säilyttäminen edellyttää jarruttamista. 1978 kait yhden lapsen järjestelmä alkoi. Sen tuloksena on 300 000 000 - 400 000 000 kiinalaista jäänyt syntymättä eikä maan väkiluku ole kuin vain 1 400 000 000.

Olisi tietenkin järkevää asuttaa Siperia noin 300 000 000 - 400 000 000 kiinalaisella ja saada autio maa käyntiin, mutta maailmajärjestys perustuu epäoikeudenmukaiselle vakaudelle.

En ole varma, että Venäjä, EU tai USA olisivat valmiita sallimaan yhtään paljon vahvempaa Kiinaa tai hyödynnetympää Siperiaa.

Kulutustasoa voidaan nostaa, kunhan siirrytään yhden lapsen järjestelmään. Tämä tarkoittaisi sitä, että jokainen nainen hankkisi lapsen vain ensimmäisen miehensä kanssa. Oikeastaan maailman tuhoutuminen on naisten vastuulla.

Jari-Petri Heino (nimimerkki)

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/maailma-o...

Eilen alkoi 380 000 ihmiselämää. 150 000 elämää päättyi. Kuvan ihomaalaus on bodypaintingin Suomen mestari Miika Kemppaisen käsialaa. Kuva Piia Arnould

Tein 19.2.2010 ilmestyvään Suomen Kuvalehteen artikkelin maailman väestönkasvusta. Aihe on Suomessa melko vaiettu, sillä sen vaikutukset eivät täällä juuri näy. Jossain arkihorisonttimme takana ihmiskunta kuitenkin kasvaa 200000:n ihmisen päivätahtia.

”Katsopa maita, joista olemme eniten huolissamme: Afganistania, Sudania, Somaliaa ja Jemeniä”, kehotti minua Worldwatch-instituutin ohjelmajohtaja Robert Engelman puhelinhaastattelussa. ”Mikä yhdistää näitä maita, paitsi köyhyys? Katso niiden jyrkkää väestönkasvua. Niiden epäjärjestys on ymmärrettävää. Luulisin, että mikä tahansa maa, Suomikin, olisi vaikeuksissa 2-3 prosentin väestönkasvun kanssa.”

”Saisinpa luennoida Yhdysvaltain tiedustelupalvelulle tästä”, Engelman lisäsi. ”Mutta syy-yhteydet ovat mutkikkaita ja vaikeita todistaa.”

YK:n ennusteen mukaan väki lisääntyy vuoteen 2050 asti, nykyisestä 6,8 miljardista yli yhdeksään miljardiin, ja alkaa sitten hitaasti laskea.

Siis vielä neljäkymmentä vuotta maapallon hupenevien resurssien jakamista yhä useamman kesken. Maan ekologinen kantokyky on jo nyt monin paikoin ylitetty moninkertaisesti.

Ja toisaalta vain neljäkymmentä vuotta: tänään syntyvä suomalaisvauva on silloin vasta keski-ikäinen. Hän on ehtinyt nähdä, missä määrin synkeät ennusteet ekosysteemin rappeutumisesta, vesisodista ja pakolaisaalloista toteutuvat. Jotenkin väestönkasvu hänenkin elämäänsä mullistaa.

Suurin osa väestönkasvusta tapahtuu kehitysmaissa. Afrikan väkiluvun on ennustettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan kehittyneet maat koettavat globaalin oikeudenmukaisuuden tähden tuupata köyhiä maita kehittymään. Mutta näiden yhä kasvava lapsimäärä näyttää lykkäävän kehittymistä yhä kauemmas.

”Maailma on täynnä oikein hyviä ihmisiä”, kirjoitti brittiläinen väestötieteilijä, professori John Guillebaud minulle sähköpostitse.

”He tekevät tärkeää työtä: vähentävät köyhyyttä, ruokkivat nälkäisiä, vähentävät päästöjä, suojelevat ympäristöä, edistävät veden puhtautta ja niin edelleen. Nämä pyrkimykset ovat jaloja ja kannatettavia. Mutta kun tiedämme, että väestö kasvaa ja kaikkialla haluaa vaurastua, olisi katsottava totuutta silmiin: jos emme tee väestönkasvulle jotain, on kuin vain järjestelisimme Titanicin kansituoleja.”

Mitä siis tehdä, ja miten tehdä se oikeudenmukaisesti? Yhden tai kahden lapsen politiikka koko maailmaan? Maille tai alueille niiden ekologista kantokykyä vastaavat väestörajoitukset?

”Valitettavasti tilanne on nyt se”, haastattelemani Väestöliiton erikoistutkija Minna Säävälä korosti, ”että suurin osa maailman väestönkasvusta on hedelmää aikaisemmilta vuosikymmeniltä, jolloin asiaan ei ole kunnolla puututtu.

Lisääntymisikäisten naisten osuus väestöstä on nyt niin suuri, että vaikka he hankkisivat vain yhden lapsen, väestö lisääntyy edelleen. Keinot ovat vähäisempiä kuin kuvitellaan. Se, mitä voidaan tehdä, on poistaa maailmasta ei-toivotut raskaudet. Silloin kasvu pysyisi aisoissa paremmin.”

Väestöasiantuntijoiden viesti onkin aika arkinen: kaikki maailman tytöt kouluun, ehkäisyneuvonta ja -välineet helposti kaikkien ulottuville, odottajien, synnyttäjien ja pikkulasten terveydenhuolto kuntoon. Naisen itsemääräämisoikeuden ja sananvallan vahvistuessa syntyvyys pienenee ilman pakkokeinojakin.

Pakkokeinoja - lapsirajoitusta - pidetään ihmisoikeuksien kannalta arveluttavana. Kiinassa se on ollut tehokas, mutta esimerkiksi Iran on yltänyt yhtä huimaan syntyvyyden laskuun käyttäen keinovalikoimassaan vain yhtä pakkoa: ehkäisykurssin pakollisuutta pariskunnille ennen kuin avioliittolupa heltiää.

Robert Engelmanin mukaan kattavat lisääntymisterveyspalvelut maksaisivat maailmalle vain kolmanneksen siitä, mitä Yhdysvallat käyttää tänä vuonna sotimiseen.

TP (nimimerkki)

jos aletaan elämään ekologisesti kestävällä tavalla, tarkoittaa se tavaroiden ja palvelujen kallistumista mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että esimerkkisi Peralle jää vähemmän sitä "ylimääräistä". Sillä tavalla ne Peran "ylimääräiset" rahat ohjautuvat kestävään elämäntyyliin.
Yksi konkreettinen esimerkki olisi öljyn ja hiilen korvaaminen ekologisesti kestävämmillä ratkaisuilla, mikä väistämättä johtaisi energian ja sitä kautta "kaiken" kallistumiseen, mutta vastapainoja Peran elämä olisi ekologisempaa ja hänen taskuunsa jäisi vähemmän sitä "ylimääräistä".

Syntyvyyttä ei tarvitse rajoittaa teollisuusmaissa. Vain siellä "muualla".

Naama (nimimerkki)

#2: T.O.N., silläkin uhalla että tästä syntyvyyden säännöstelystä tulee tässä nyt yksi tärkeimmistä argumenteista sukupuolten välisessä "sodassa" niin huomauttaisinpa kuitenkin että miehet "kunnostautuneet" ehkäisyn ja aborttien vastustamisessa naisiakin enemmän.

Uskonnot, joiden päällepäsmäreitä ovat nimenomaan miehet, kieltävät ehkäisyn (roomalaiskatolilaisuus, lestaadiolaisuus) ja pitävät aborttia murhana.
Miehet syyllistävät naisia pihtailusta, alistavat heidät käyttämään rankkojakin sivuvaikutuksia omaavia hormonaalisia ehkäisyjä, sen sijaan että antaisivat suorittaa itselleen varsin helppoa sterilisaatiota.
Miehille tarkoitettuja ehkäisykeinoja ei juuri kehitellä - markkinoiden puuttuessa - koskapa jokainen "miehinen mies" haluaa levittää siementään (edes mielikuvissaan!).
Valtaosassa maailman avioliitoissa raiskaus on käytännössä täysin sallittua, naimissa olevalla naisella ei katsota olevan oikeutta kieltäytyä yhdynnästä miehensä kanssa.

Maailman tuhoutuminen on molempien sukupuolien vastuulla.
Ensimmäinen askel on antaa naiselle täysi oikeus omaan ruumiiseensa ja sen päättämiseen, kuinka monta lasta hän synnyttää - vai synnyttääkö ollenkaan.
Ilman fyysistä, psyykkistä, taloudellista tai hengellistä painostusta.

Esa Kärnä

Helenalta hyvää pohdiskelua ja hyviä kysymyksiä. Myös kommentit ovat tähän mennessä erittäin laadukkaita. Kannan lusikan soppaan tällä lainauksella:

"Obama on hyvin koulutettu sivistynyt mies joka ottaa reippaasti kantaa myös vaikeisiin maailmanpolitiikan aiheisiin. Tässä vain yksi esimerkki:

”Meidän ei ole pakko auttaa Afrikkaa, jos Afrikka osoittautuu viime kädessä haluttomaksi auttamaan itseään.” Rohkeus toivoa, sivu 373

Näin vihreänä mieleen tulee väistämättä myös suuren kotimaisen ajattelijan, Paloheimon, viimeisin kirja. Kehitysapuun ja rauhanturvaamiseen liittyy paljon kysymyksiä joihin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Mielestäni tulisi pyrkiä mahdollisimman paljon siihen että hädänalaisia autetaan heidän kotimaassaan, tai, jos se ei ole mahdollista niin kriisipesäkkeen naapurimaahan perustetuissa pakolaisleireissä. Lisäksi on syytä varmistaa että apu menee perille oikeaan kohteeseen eikä esimerkiksi keskenään sotivien osapuolien asehankintoihin.

Paloheimon ja monen muun ajattelijan mielestä parhainta kehitysapua on afrikkalaisten naisten koulutus ja perusterveydenhuollon edellytysten turvaaminen juurikin siellä Afrikassa, paikan päällä. Tämä on se polku jolla myös päästään vähitellen pienempään lapsilukuun. Luku- ja kirjoitustaitoiset naiset. Sivistyneet naiset."

Tuossa siis lyhyt lainaus eilisestä bloggauksestani. Jos lähdetään liikkeelle pakolaisavusta ja rauhanturvaamisesta niin mielestäni Paloheimo ja Obama ovat kumpikin löytäneet paljon viisautta tässä asiassa. Länsimaat ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto tai maailmanpoliisi. Parasta kehitysapua on naisten aseman parantaminen kehitysmaissa. On myös katsottava että apu menee perille eikä liikemiesten liiveihin.

No sitten tuo kuluttaminen. Erään hiljattain ilmestyneen kansainvälisen best sellerin mukaisesti meidän pitää osata sanoa "Jo riittää! Kaikkea on liikaa". Kuka tarvitsee tuhat erilaista kännykkämallia? Kuka tarvitsee tuhat erilaista henkilöautomallia? Keski-Euroopassa nopeimmin kasvavia liiketoiminnan aloja on varastohuoneiden vuokraus suurkaupunkien ihmisille, jotka muuttavat asunnosta toiseen - vielä entistäkin isompaan asuntoon - eivätkä enää saa muuttoruletissa kerääntynyttä tavaranpaljouttaan mahtumaan edes siihen uuteen luksuslukaaliin.

Miksi kaikkea pitää kerätä niin älyttömästi ja mitään ei raskita heittää pois, edes kierrätykseen? Miksi kierrätyksestä on tehty niin hemmetin vaikeaa ja monimutkaista?

Linkola on ottanut rajusti kantaa väestönkasvuun kehitysmaissa. Tämä on pitkässä juoksussa maapallon suurin ongelma, ei siitä pääse mihinkään. Mutta ongelmien ratkaisu ei löydy rajojen sulkemisesta ja ääriliikkeistä, vaan ratkaisu on, kuten jo edellä totesin, kehitysmaiden naisten aseman parantaminen.

Nykymuodossa harjoitettu hallitsematon väestömassojen kuskaaminen tänne Eurooppaan on suurinta järjen köyhyyttä mitä on ikinä nähty. Se ei ratkaise mitään, ainoastaan pahentaa ongelmia sekä täällä Euroopassa että Afrikassa.

Tarvitaan pieniä tekoja, konkreettisia käytännön tekoja, joista syntyy pitkässä juoksussa muutoksen pauhaava koski. Näin minä ajattelen vihreänä.

Jari-Petri Heino (nimimerkki)

Paloheimo tietää mistä puhuu. Obama taas puhuu mitä muut sanoo.

Esa Kärnä

Lisään vielä tuohon edelliseen postaukseeni sen verran, että me tavikset vaikutetaan kulutukseen kaikista eniten asumisen, liikenteen ja ruuan kautta.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Arvelen, että väestönkasvun takana on raha ja lyhytnäköinen ahneus: enemmän ihmisiä, enemmän kuluttajia, enemmän myyntiä, enemmän tuloja. Tuon takia asialle ei haluta tehdä mitään.

Käyttäjän wonterghem kuva
Freddy Van Wonterghem

V 1800, 1 miljardeja ihmisiä
V 2010, 7 miljardeja ihmisiä

Lisääntymisvauhti sen kun kiihtyy, talous perustuu kasvuun, kautta linja.

Jukka-Pekka Vasara

Eurooppalaisen eliitin ratkaisu tähänkin ongelmaan on Euroopan muuttaminen lähi-idäksi tai afrikaksi jo lähivuosikymmeninä. Tätä politiikkaa sitten meillä vallassa oleva kok-vasl - Puolue ajaa omalla tontillaan, vaikka sitten kiinalaisilta lainatulla pääomalla.

Jeppe (nimimerkki)

Worldwatch-instituutin höpinöitä ei kannata ottaa tosissaan. Samaa on länsimaissa hoettu vähintään 200 vuotta ja enpä ihmettelisi, vaikka puheet olisivat olleet samojan antiikin Roomassa.

Raaka-aineista ei ole pulaa. Ei myöskään maasta. Eikä vedestä. Energiaa saamme auringosta enemmän, kuin tarpeeksi. Sitä emme kuitenkaan vielä kykene hyödyntämään kovinkaan tehokkaasti. Toki aurinko tarjoaa valoa, lämpöä ja kasvattaa kasveja. Se on kaiken perusta ja elämisen edellytys. Aurinkoenergian muuttaminen sähköksi ja liike-energiaksi on kuitenkin vielä vaikeaa ja kovin kallista.

Tuokin murhe ratkennee aikanaan ja sitten on murheet ohitse energian osalta. Sitä ennen joudumme turvautumaan fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinvoimaan. Nykyisellä kulutuksella ne riittävät kattamaan energiantarpeen vähintäänkin tuhanneksi vuodeksi. Ehkäpä jopa useammaksi. Kulutuksen lisääntyessäkin puhutaan vuosisadoista. Fossiilisten käyttö toki vähenee varantojen vähetessä ja hinnan noustessa. Laakista ei mikään lopu. Myöskään fuusiota ei kannata laskea pois tulevaisuuden visioista. Toimimaan se saataneen. Lähinnä kysymys tulee olemaan sen taloudellisuudesta.

Köyhyys ja kurjuus ei ole resurssien puutteesta johtuvaa. Afrikkalaiset ovat köyhiä ja elävät kurjuudessa. Kuitenkin Afrikka on luonnonvaroiltaan rikas ja ilmastoltaan erittäin suotuisa.

Köyhyys, kurjuus, liikakansoitus, sodat ja väkivalta johtuvat ensisijaisesti ihmisistä itsestään. Kyse ei ole epäsuotuisasta ilmastosta tai niukoista luonnonvaroista. Kyse on kulttuurista ja yhteiskuntajärjestelmästä. Kehitysapu ylläpitää tätä järjestelmää ja siinä sivussa mahdollistaa väestön jatkuvan kasvun.

AGENTKARL (nimimerkki)

"Me pakkasten keskellä elävät ihmiset tarvitsemme aivan eri tavalla lämmitystä, sähköä, vaatteita ja muuta kuin jossain päiväntasaajalla elelevät. "

Joo ja näköjään tarvitsemme paksun rasvakerroksen hallapäivien turvaksi ja ylijäänyttä ruokaa komposteja lämmittämään. Tarvitsemme kansan joista 60% on lihavia. Tarvitsemme myöskin roskaruokaa, roskalehtiä ja roskaohjelmia pitämään kansan tyhmänä, lihavana ja kuluttavana.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Kiitos hyvistä kommenteista! On aina kiva lukea näitä ajatuksella kirjoitettuja kommentteja :)

Mielestäni tähän koko liikakansoitus- ja liikakulutusongelmaan liittyy olennaisena se ongelma, että ilman länsimaiden vaurautta ei voida huolehtia niistä, jotka eivät itsestään pysty huolehtimaan, mutta toisaalta sitten se ruokkii kehitysmaiden omaa kyvyttömyyttä huolehtia itsestään.
Tokihan me voisimme vetää kehitysmäärärahat ja hätäavut pois, jonka jälkeen kehitysmaiden ihmiset joutuisivat valitsemaan joko poisnäivettymisen tai sitten sen oman yhteiskuntansa kehittämisen, mutta sitten taas vaurastuvat kehitysmaat lisäisivät vain maapallon rasitteita ja kun tiedetään, ettei länsimainen elämäntyyli ole mahdollista kaikille maapallon kestävyyden puitteissa, niin ollaankin pattitilanteessa.
Luultavasti ainoa realistinen vaihtoehto on jatkaa kuten tähänkin asti on menty. Näennäisesti tukea köyhiä kansoja tarjoamatta sitä todellista ratkaisua ongelmiin. Onhan esimerkiksi selvää, että tuputtamalla jonnenkin Afrikan valtioille tuulivoimaa ym. uusiutuvia energiamuotoja, pidetään siellä teollisuuden ja muun kehittyminen aisoissa, joka taas osaltaan estää vaurastumisen. Myöskin aikasemmassa blogissani mainitsemani ravinnon viennin tukeminen tuotannon sijaan on yksi keino hillitä köyhien maiden vaurastumista.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

#13.
Oletko sitä mieltä, että nälkiintyneet ja alati keskenään tappelevat kehitysmaalaiset ovat siis älykkäämpiä kuin me lihavat länsimaalaiset?

Mika Aavakoski

Ei tule kieltää kulutusta. Pitää pyrkiä siihen, että kulutus vie vähemmän maapallon resursseja.

Gagarin (nimimerkki)

Tuo raaka-aineresurssien riittävyys tai riittämättömyys on mielenkiintoinen dilemma. Öljyn esimerkiksi ennustettiin loppuvan viidentoista vuoden sisällä jo 60-luvun lopulla. 70-luvun kaksi öljykriisiä vahvistivat tätä näkemystä, mutta sitten vuonna 1987 öljybarrelin hinta Rotterdamin raaka-ainepörssissä sukelsi 12 dollariin. Nykyinen 95 oktaanisen bensan hinta, noin 1,4€ litralta, on edullisempi kuin 70-luvun lopun noin kolmen markan bensan hinta. Ostovoimaan suhteutettuna kolme markkaa silloin vastaa lähes kahta euroa. Parisen vuotta sitten, kun öljybarrelin hinta nousi 150 dollariin, sen ennustettiin nousevan 300 dollariin puolen vuoden sisälllä. Puolta vuotta myöhemmin barrelin hinta oli pudonnut noin 40 dollariin! En siis mitenkään jaksa uskoa siihen, että kukaan tuomiopäivän apostoli esittäisi oikeita näkemyksiä raaka-aineiden riittävyydestä.
Tästä pääsemme sittten väestömäärään. Liikakansoitus on ongelma tietyissä maissa ja tietyillä alueilla. Suomeen tarvittaisiin lisää ihmisiä pitämään yhteiskuntaa pystyssä. Jos raaka-aineet eivät muodostu ongelmaksi, niin täytyy ottaa huomioon, että jokainen maailmaan syntyvä ihminen myös jossain vaiheessa tuottaa jotain eikä tilan puute ole näköpiirissä vaikka maapallon väestömäärä kymmenkertaistuisi nykyisestä.
Älkäämme siis tuhlatko elämäämmme murehtimiseen asioista, joille emme juurikaan mitään voi ja jotka todennäköisesti eivät toteudu eivätkä osittain toteutuessaankaan merkitsisi sellaista katastrofia kuin meille on annnettu ymmärtää. Jos haluamme myötävaikuttaa omalta osaltamme siihen, että maailmasta tulee onnellisempi, niin tehokkain tapa on pitää huoli omasta terveydestä ja omasta taloudesta, kodin siisteydestä ja nautinnollisista harrastuksista.

AGENTKARL (nimimerkki)

#15

En lähtisi arvioimaan mitään äö:tä sen perusteella miten lihava tai sotaisa kukin kansa on. Pointtini oli, että ajatteleminen ja ruumillinen työ/liikunta vähenee päivä päivältä ja länsimainen ihminen turtuu kulutustuotteeksi kaikenlaisen markkinoidun turhan jätteen keskelle. Se mitä tänään "tarvitsemme" ei vielä eilen tai 10 vuotta sitten tuntunut tarpeelliselta, mutta koska se on taottu markkinavoimin meidän aivoihimme niin pidämme sitä tarpeellisena. Kummalliselta kuin se vaikuttaakin köyhissä maissa ei yleensä masennusta tunneta, mutta täällä kaiken hienon ja hektisen kulutusmaailman keskellä se vaikuttaa olevan aika yleistä itsemurhien ohella.

Markus Lehtipuu (nimimerkki)

Tosiasia on se, että maailma kaupungistuu, ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Siellä väestöntiheys kasvaa mielettömiin lukemiin, kun maaseutu lähinnä autioituu.

Siinä mielessä uhkakuvat ovat lähinnä propagandaa. Kaupunkien miljoonat elävät ahtaasti, eivätkä missään nimessä ole lähelläkään hankkimassa "länsimaista" elintasoa. Autot ja sen sellaiset ovat absurdi visio, koska tilaa ei ole, ei parkkipaikkaa eikä tilaa. Yhä useampi ihminen asuu ahtaasti, kujien varsilla, laajenevissa slummeissa.

Kaikki tämä on omin silmin havaittavissa, kun hieman liikkuu maailmalla. Moottoripyöriä tulee lisää, mutta ihmiset enemmänkin jumiutuvat kujien varsille slummeihin kuin elävät länsimaisittain.

USA on perustettu lähes asumattomalle mantereelle, minne on kaavoitettu isoja tontteja, jonne on pakko ajaa omalla autolla. Sen sijaan Eurooppa, Aasia ja Afrikka perustuu ikivanhaan asutusperinteeseen, tiheästi kaupungeissa, jotka ovat kasvaneet entistä tiheämpään väestötiheyteen.

Ainoa poikkeus on sekundääristen kaupunkien laidoille rakennettavat pientaloalueet, mutta niihin on varaa vain vähemmistöllä.

Kun ihmiskunnan suuruus on 9 mrd, meillä on 20-30 miljoonan asukkaan kaupunkeja hurjat määrät, ruoka kasvaa edelleen mustassa mullassa tai riisipellolla, ja suhteellisesti harvempi määrä ihmisiä kasvattaa enemmistölle ruoan. Tai toinen vaihtoehto: sodat, kulkutaudit tai eliitin tekemät pahat teot vähentävät ihmiskunnan määrää.

Huolissani en osaa olla. Hyvä keino on välttää kehitysmaiden miljoonakaupunkeja ja kulkea valtavirtaa vastaan: hankkia mummonmökki tai hylätty kansakoulu, kasvattaa oma ruoka (ainakin osittain) ja haistattaa pitkät.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

#18.
Sehän siinä just on, että kun näitä maailmanlopun skenaarioita tulee nykyään joka tuutista, niin ihmiset paitsi turtuu niihin, niin eivät myöskään enää erota sitä, mikä on todellinen uhka ja mikä ei.
Jos Nasa ilmottaisi, että suuri kivenmurkale osuu maahan 100% todennäköisyydellä vuonna 2023, niin tuskin kukaan muu, kuin jo valmiiksi jotain katastrofeja odottava, uskoisi moiseen tai edes kiinnittäisi huomiota.

#19.
"köyhissä maissa ei yleensä masennusta tunneta, mutta täällä kaiken hienon ja hektisen kulutusmaailman keskellä se vaikuttaa olevan aika yleistä itsemurhien ohella"

Tämä on mielestäni todella mielenkiintoista. Asiastahan oli jokin tutkimus about vuosi sitten. Suomalaisten nuorten mielestä köyhyys ja kurjuus oli sitä, ettei ihmisellä ole kännykkää tai nettiä.
Toisaalta, jos ihannoimme kehitysmaalaisten materialismista vapaata onnellisuutta, niin voisihan sitä sitten kysyä, miksi he ovat kehitysmaalaisia ja ovatko he aidosti avun tarpeessa vai kumpuuako auttamisvimmamme siitä, että katsomme heitä meidän länsimaisen elämäntyylimme kautta?

Markus Lehtipuu (nimimerkki)

Ihmisten pitää "kuluttaa" maksimimäärä, sen verran kuin on varaa. Kaikki "kulutus" on jonkun toisen palkkatulo. Lopettamalla "kulutus", otetaan leipä työläisen suusta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Muutamassa kohdassa menit vähän metsään, joten pikkuisen autan oikealle tielle ;)

Kulutuksen laadulla on väliä. Eli kulutuksen kuormittavuuteen ei vaikuta paljonko kulutit rahaa vaan miten kulutus kuormittaa ympäristöä. Vaikkapa kampaamolla käynti on varsin vähän kuluttava tapa käyttää rahojasi, tosin pikkuisena kysymysmerkkinä se mitä aineita siinä käytetään - mm. shampoiden ja väriaineiden ympäristöystävällisyys vaihtelee. Jos vaikkapa korjautat vanhan laitteen uuden ostamisen sijasta ympäristökuormitus on käytännössä nolla ja kokonaisvaikutus voi olla jopa ympäristön kannalta positiivinen. Saat kyllä rahasi käytettyä vaikka valitsisit ympäristöä vähemmän kuormittavan elämäntavan. Karkeasti yleistäen voisi sanoa, että vähemmän tavaraa ja enemmän palveluita on yksi tie ympäristön säästämiseen.
Tähän kylmyyteen vetoaminen kuluttamisen suhteen on sitten vähän niin ja näin. Ilmastollamme on vaikutusta, mutta toisaalta esimerkiksi yhdysvalloissa taidetaan jossain Kaliforniassa kuluttaa luonnonvaroja henkeä kohden selvästi enemmän kuin vaikkapa Alaskassa. Hyvin monessa tapauksessa kylmään ilmastoon vetoaminen on siis tekosyyn keksimistä kuin oikeaa oman kulutustasonsa pohtimista.

#9
Pahasti pieleen. Väestö kasvaa juuri niissä maissa joissa markkinat ovat minimaalliset ja kaikkein eniten alueilla joissa eletään lähinnä luontaistaloudessa. Mitä kehittyneemmät markkinat ovat sitä vähemmän väestö yleensä kasvaa.

Arja (nimimerkki)

Helena:
Syntyvyyttä voitaisiin rajoittaa ainakin ns. ei toivottujen raskauksien kohdalla, mutta kulttuurillisista ja moraalillisista syistä ei niin tehdä, tai jos tehdään, niin aina löytyy joku saarnamies, joka torpedoi moiset hankkeet.

No, kyllä Suomen naiset ainakin aborttiasiassa ovat ahkeria. 1970-jälkeen 510000 aborttia, yli 10 000 vuodessa, lähes kaikki " sosiaalisista" syistä. Nyt kun Suomen väesörakenne alkaa olla negatiivinen, haalitaan tänne "pakolaisia" jotka hoitavat meitä kun olemme vanhoja.

#1 Samaa mieltä. Kehitysapua kyllä kannatan, hyvä jakaa tietoa/taitoa eteenpäin. Miten olisi vielä veronkorotus jos saa nettona 2500 käteen, valtion talouden parantajana, meinaan.

#3 Hyvä kommentti. Iranin malli ko. asiassa myös hyvä. Onkohan se aikansa elänyt tieto, että kehitysmaiden vanhemmat tekevät niin paljon lapsia, ajatellen, että ainakin joku jäisi henkiin heidän vanhuuttaan turvaamaan ?
Ehkä lapsia tulee, kun ei ole parempaakaan tekemistä...blogien lukemista...

Esa Kärnä

Markus Lehtipuu, kommentit #20 ja #22: Tuot hyvin esiin tuon kaupungistumisen pointin. Se vaikuttaa kuitenkin eri puolilla maapalloa hyvin eri tavoin. Meistä jokainen tarvitsee asunnon ja ruokaa. Nythän ongelma on se että Afrikassa ei riitä ruokaa edes nykyiselle väestömäärälle. Ja koska Afrikan manner on meren ympäröimä, he eivät voi muuttaa merta viljelysmaaksi. Tältä osin voidaan siis sanoa että jos Afrikan väkiluku kaksinkertaistuu tulevina vuosikymmeninä, eivät ruuantuotannon ongelmat ratkea laittamalla heitä slummien kaltaisiin hökkelikyliin.

Myös Aasiassa on suuria alueita jotka kärsivät kuivuudesta ja maaperän eroosiosta.

Euroopassa ja Amerikassa ollaan sikäli onnekkaampia, että ainakin vielä toistaiseksi maata riittää sekä asumiseen että ruuantuotantoon. Olemme myös siinä suhteessa hyvässä asemassa että kaupungistumisen myötä yhteiskuntien infrastruktuuri on kehittynyt suurin harppauksin eteenpäin tuoden mukanaan mm. luotijunat ja muita joukkoliikenteen hienouksia.

Nyt pitäisi jotenkin varmistaa ettei tästä meille niin rakkaasta Euroopasta muodostu lähivuosina luotikuja. Ruuan kuljettaminen Afrikkaan ei ratkaise ongelmaa.

Esa Kärnä

Marko Kivelä #23: "Vähemmän tavaraa ja enemmän palveluita" - minä lisäisin tuohon liikenteeseen liittyvät ympäristövaikutukset.

Gagarin (nimimerkki)

Tuli mieleeni kertomus palmun alla lekottelevasta Afrikan rannnikon neekeristä ja Cambridgen professorista, joka kohtasi kyseisen miehen matkallaan. Mies oli kalastaja, joka kalasti merestä veneellään päivittäin elannon perheelleen.
Professori kysyi:
-Miksi vain lekottelet palmun alla? Sinähän voisit kalastaa enemmän ja tienata sillä tavoin myös paremmin!
Mies vastasi:
-Miksi minun pitäisi?
-No sitten voisit hankkia toisen ja kolmannenkin veneen, palkata itsellesi työvoimaa ja koota omaisuutta.
-Entä sitten?
-Kun olet koonnut tarpeeksi suuren pääoman voisit vaikkapa muuttaa sen henkiseksi pääomaksi matkustamalla Englantiin ja kouluttamalla itsesi yliopistolla akateemiseksi ihmiseksi.
-So what?
-Sitten voisit luoda uraa vauraassa maailmassa ja kerätä itsellesi kunnon omaisuuden tulevaisuuden turvaksi.
-Mitä minä sillä sitten tekisin?
-No sitten voisit vaikkapa tarpeeksi omaisuutta koottuasi lopettaa työnteon ja matkustaa jonnekin lämpimään löhöilemään palmun alla ja nauttimaan elämästä huolia vailla.
-You said it!

Markus Lehtipuu (nimimerkki)

#25 Ainakin Thaimaa (65 milj) ja Vietnam (80 milj) vievät hurjasti riisiä ulkomaille. Vietnam ansaitsi viime/toissa vuonna yli 8 mrd dollaria pelkästään viemällä riisiä.

Ruokaa on ja paljon. Muistaakseni Intiakin (1,3 mrd asukasta) vie ruokaa, ainakin Suomesta voi ostaa intialaista basmatiriisiä.

Aasian kaupungeissa on hirmuinen määrä ruokaa tukku/vähittäiskaupassa. Markkinatalous järjestää asiat, nälkää ei nähdä. Ruoka on myös halpaa. En näe ongelmaa.

Valitettavasti meiltä on kielletty ja demonisoitu Tatu Vanhasen tutkimukset eri valtioiden keskimääräisistä älykkyysosamääristä. Ne ovat hyvin paljastavia. Mutta niitä ei saa julkaista. Ehkä Afrikan kannalta on hyväkin, että kiinalaiset huseeraavat siellä. Kannattaa myös muistaa, mitä tapahtui Zimbabwessa, kun eurooppalaisperäisten kansalaisten maaomaisuus varastettiin. Hyvä on myös muistaa, että Karjala oli Suomen vilja-aitta. Nyt siellä ei viljele kukaan.

Jari-Petri Heino (nimimerkki)

#20. Hyvä pointti tosiaan. Kannattaa katsoa vaikka Google Earthilla Meksiko Cityä. Siinä on hyvä esimerkki siitä, kun ihmiset hakeutuvat urbaaniin ympäristöön.
Matkailu tosiaan avartaa ja nykyään sitä voi tehdä vaikka kotisohvalla virtuaalisesti. Henkilökohtainen kokemus avaakin jo silmät aivan eri tavalla.

Googlettakaa myös, mitä Detroitille nykyään kuuluu.

Silurus (nimimerkki)

Ihmisiä ei ole liikaa maapallolla (erityisesti korkean teknologian maissa), eikä luonnonvarojen kulutus ole ongelma, vaan siunaus. Nämä luonnonvarat ovat vieläpä täysin toissijainen resurssi yksilön vapauteen ja ajatteluun verrattuna, mikä voidaan välittömästi nähdä vertailtaessa maita, joiden pinta-alojen suhde elintasoon ovat kuin toiselta planeetalta: esim. Japani vs. Venäjä (tai USA vs. Neuvostoliitto vuonna 1980).

Mikä onkaan todennäköisyys, että vaikkapa Korean niemimaalla luonnonvarat olisivat sijoittuneet kaikki etelään?

Talouselämä ja tuotanto ovat ajattelukyvyn sovellus selviytymisen ongelmaan. Historiallisesti vasta kun yksilölle annettiin sosiaalispoliittinen oikeus tutkia tätä ongelmaa oman etunsa perspektiivistä, alkoi teollinen aikakausi, jonka johdosta ihmisen odotettavissa oleva elinikä alkoi nousta ja syntyvyys alkoi laskea. Näistä jälkimmäinen ei ole mikään itseisarvo -- kuten vaikka nämä worldwathit yms. jotka promovoivat omavaraisuutta pientalouksissa osoittavat, että koko maapallon nykyväestö mahtuisi asumaan omavaraisilla tonteilla Australian kokoisella läntillä. Teollinen tuotanto (ja tiede) ovat ne tekijät, jotka tekivät täysin arvottomista jätteistä, kuten raakaöljystä, arvokkaita luonnonvaroja. Teollisuus, teknologia ja järki ovat myös ne tekijät, jotka tekevät tämän päivän jätteistä huomisen resursseja (esim. nykypäivän ydinjätteet ovat huomisen resursseja)

Environmentalismin filosofia on se nykypäivän aate, joka vastustaa ihmisen olemassaoloa ihmisenä, eli organismina jonka elämä on mahdollista vain kun hän tuottaa itse tarvitsemansa. Tämän ideologian maltillisimmat linjat haluavat vain rajoittaa tuotantoa ja ajattelua -- ne haluavat säilyttää enintään nykyisen elintason jotta esimerkiksi valtamerten plankton voisi hyvin. Valitettavasti heillä ei ole ymmärrystä -- alkuperäinen environmentalistinen liike, joka julisti tahtoa tappaa koko ihmiskunta, oli totuudenmukaisempi. Kun teknologinen kehitys pysäytetään, eli kun kielletään tutkimasta tuntematonta, seurauksena on uusi pimeä keskiaika; ja tässä skenaariossa maapallon resursseista tulee pula. Se palauttaa ihmisen eläimeksi, joka ei tuota ja jonka talousteoria noudattaa luontoa: yhden eläimen kulutus on toisen eläimen tuotantoa.

hah, hah, haa... (nimimerkki)

Maailmassa sanotaan olevan jo nyt 100.000.000.000 teuraseläintä eli 100 miljardia teuraseläintä, jotka ovat syynä sademetsien kaatamiseen, puhtaan juomaveden ja ravinnon puutteeseen maapallon väestöltä. Jos kaikki pallomme ihmiset olisivat kasvissyöjiä, 16 miljardia ihmistä voisi mennä nukkumaan kylläisenä joka ilta. Lihateollisuus on vastuussa 51% kaikista CO2 päästöistä, ja kuitenkaan koko asia ei ollut esillä Kööpenhaminassa. Kaikki maapallon ihmiset mahtuisivat Laatokan jäälle. Ihmisiä ei ole liikaa.

Jukka-Pekka Vasara

# 20 On syytä muistaa että Porvarishallituksemme valmistelee uudenlaista veroa: "asuntotulon" verottamista. Siis jos omistat esim. talon tai vaikka sen vanhan kansakoulun etkä siis asu kaupungin vuokrakämpässä niin joudut maksamaan kaikkien entisten kiiteistö ym. verojen lisäksi vielä tällaistakin veroa.. ja ei ole epäilystäkään; kokoomuksen mandaatilla valittu komendante taapero kyllä komentaa polliisit puskista auttamaan ulosotossa, pitäähän asioilla tärkeysjärjestys olla..

Jukka-Pekka Vasara

# 23 Marko harhauttaa tällä perinteisellä virheiden höpöllä "ympäristöä kurmittamattomasta kulutuksesta". No entäpä jos se parturi ostaa koko rahalla ilotulitusraketteja ja ampuu ne taivaalle? Eikö silloin tule niitä päästöjä? Tai vaikkapa adoptoi kultamunan afrikasta, ruokkii sitä tofulla ja soijalla jolloin kultamuna tietenkin päästää suunnattomat metaanipäästöt elinaikanaan kun taas siinä tapauksessa että parturi ei olisi adoptoinut, muna olisi kuollut.

Siis pointti on se että niillä rahoilla ostetaan AINA jossain vaiheessa jotain mikä lkuormittaa sitä ympäristöä. Ja on aivan sama ostaako sen auton keltainen, musta tai sianvärinen ihminen vaikka hallitus muuta teille yrittääkin väittää.

Gagarin (nimimerkki)

#33
Tuollainen asuntotulovero oli olemassa 60-70 -luvuilla. Jossain vaiheessa siitä luovuttiin. En kyllä oikein ymmärrä mitä "tuloa" asunnosta koituu. Menojahan siitä vain on.

Silurus (nimimerkki)

#32: Eräiden arvioiden mukaan sademetsää kaadetaan sekunnissa jalkapallokentän verran ja toisen mukaan hehtaari joka viides sekunti. Ensimmäinen näistä merkitsisi Amazonin sademetsän (pa = 7.5 miljoonaa neliökilometriä tai vajaat miljardi jalkapallokenttää) häviämistä 30 vuodessa ja jälkimmäinen 140:ssa.

Kuitenkin satelliittimittaukset ovat osoittaneet sademetsien pinta-alan kasvua viimeisten vuosikymmenien aikana. Ihmisen pitäisi olla paljon tehokkaampi voidakseen tuhota itselleen arvokkaat luonnonvarat, mikä muuten ei ole edes kenenkään "pahan kapitalistin" tarkoitus. Vaikka sademetsät kasvavat ihan itsestäänkin takaisin, moni puiden suurriistäjä pyrkii hoitamaan kasvuston takaisin kuosiin -- aivan kuin kyseessä olisi tämän ahneen kapitalistin oma etu. Käytännössä "ryöstö"hakkuita on mahdollista toteuttaa vain sosialismissa, jossa korporaatioiden intresseihin kuuluu ainoastaan puiden hakkaaminen hallituksen luvalla, mutta ei enää investointi omaan pääomaan, koska sellaisissa maissa päivää kauempi taloudellinen suunnittelu ei ole mahdollista. Nämä maat ovat banaanitasavaltoja.

Princesa Tenesoya (nimimerkki)

Anteeksi! Ehdin edellisen kerran kommentoimaan yli sata vuotta sitten.
Toisaalta meidän laskutapamme on erilainen. Mutta...
Maailmankaikkeudessa on edelleen paljon käytettävissä olevaa tilaa.
Tervetuloa!

Kommentti (nimimerkki)

Tämän maailmanhalailun jälkeen mitä tässä blogissa ja sen kommenteissa asiallisesti on. Heittäisin lisäkysymyksiä:

* Mikä on oikea asukasmäärä, joka tulisi olla Suomessa?
* Minkälaisista väestöistä suomalaisten pitäisi koostua?
* Onko Suomella väestöstrategiaa? Tulisko sellainen olla. Minkälainen sen tulisi olla?

K Veikko

Nostit kissan pöydälle.

Ilmastonmuutospuheet ovat vain selittelyä siitä miten oireita tulisi hoitaa, kun syyt ovat muualla. Liikakansoituksessa.

hah, hah, haa... (nimimerkki)

#39. Ongelmana ei ole ihmisten liikakansoitus vaan LIHATEOLLISUUDEN ELÄINTEN määrä joka on yli kymmenenkertainen ihmisten määrään. Ihmisten määrän voisi huoletta kaksinkertaistaa - varsinkin Suomessa - mutta mieluummin omin voimin - ja somaliperheitä suosimatta lapsilisien maksun yhteydessä. Turkistarhauksen voisi lopettaa kokonaan samoin kuin sikalat ja kaiken muun lihateollisuuden.

aki lintunen (nimimerkki)

Eronen jossittelee kauheasti, eikä niitä voi kommentoida, mutta silmiinpistävää on oikeistolaisille epäoikeudenmukaisuuden kiihkeä puolustaminen. Kehitysmaiden luonnonvarat ovat länsimaiden sosialisoimia, joten heidän kuluttaminen on tästä johtuen pientä. Eronen ptää kovaa kulutusta ihanteena, vaikka on päivänselvää, että maapallo ei kestä turbokapitalismia. Länsimaiden aihettama ilmastonmuutos, on myös aiheuttanut kuivuutta Afrikassa, mikä on aiheuttanut viljelysmaan vähenemisen. Erosen kirjoittelu on vailla vastuuta ja toivon hänen perehtyvän asioihin.

Zeeva Ehrola

Tieteellisestihän me ihmiset olemme yhteydessä toisiimme biologisella tasolla, olemme yhteydessä maahan (maaperään) - kemiallisella tasolla ja maailmankaikkeuteen atomitasolla. Eli, koko ihmiskunta on organismi ja osa tätä valtavaa järjestelmää - jota luonnoksi kutsutaan.

Ihminen on jossain aikojen alussa nostanut itsensä ikäänkuin Luomakunnan kruunuksi - ja alkanut itsekkääksi paskiaiseksi, joka antanut itselleen luvan raiskata luontoa mielinmäärin, saastuttaa vedet ja jne...

'Ennen vanhaan' ihmiset elivät lähellä luontoa, he kunnioittivat ja jopa hiukan pelkäsivätkin sitä, olivathan he siitä riippuvaisia. Kaikki työskentelivät yhdessä ja auttoivat toinen toisiaan.

Tämän päivän ihmiskunnalla olisi mahdollisuuus ruokkia kaikki 'veljet' ja 'sisaret' - mikäli tahtoa olisi. Äiti Maa tarjoaa sen mahdollisuuden meille. Meidän ei olisi mikään 'pakko' palata vanhoihin aikoihin - eikä se olisi mahdollistakaan.

Mutta mitä me teemme? Kenen mieleen tuleekaan joku nälkäinen kansa - jos tarjolla on hyvät asekaupat ja mahdollisuus varustautua hampaisiin asti?

Raha jyllää sekä ase- että lääketeollisuuden ympärillä. Olemme idiootteja koko ihmiskunta. Ei voi muuta sanoa.

Ihmiskunta on kuin syöpä tässä järjestelmässä. Kun yksi solu alkaa työskentelemään 'omiin nimiinsä' - ja kasvamaan - niin se tuhoaa koko organismin. Tuhoaako ihmiskunta itse itsensä????

MARKUS RURIK RÄSÄNEN (nimimerkki)

ELÄMME JO VALLANKUMOUKSELLISESSA TILANTEESSA

www.markusreed.julkaisee.fi ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi:

VALLANKUMOUS EI ODOTA ENÄÄ TYHJIÄ LUPAUKSIA

Kipinä, josta tuli syttyy.

http://www.markusreed.julkaisee.fi/46

Tuo porvarillisen tilastoinnin tapa yleistää asioita on huiputusta.
Katso lehteni sivu "Operaatio ihminen".

Haamu (nimimerkki)

Aika mielenkiintoista, koska samoihin lukemiin itse päädyin ihan mututuntumalla eli tohon 2:een miljardiin.

Kyllä mä olen sitten pätevä ;)

Haamu (nimimerkki)

"Oikeastaan maailman tuhoutuminen on naisten vastuulla."

Noinhan sitä äkkiseltään luulis, mutta kun neitseellistä sikiämistä ei juurikaan tapahdu.

ard (nimimerkki)

#25 "Nythän ongelma on se että Afrikassa ei riitä ruokaa edes nykyiselle väestömäärälle. Ja koska Afrikan manner on meren ympäröimä, he eivät voi muuttaa merta viljelysmaaksi."

Toisin kuin yleensä ajatellaan niin Afrikassa on suuria hedelmällisiä alueita, joilla voisi kasvattaa ruokaa reippaasti yli koko mantereen väestön tarpeiden. Esim. Keniassa on runsaasti kumpuilevaa hedelmällistä multamaata, josta saa suuren sadon ihan alkeellisillakin viljelysmenetelmillä. Samaten Zimbabwe on hyvä esimerkki.

Miksi sitten homma ei pelaa? Vastaus on yksinkertaisesti paikallinen kulttuuri, joka ei ole kehittynyt hyödyntämään resursseja vaan tuhlaamaan niitä. Zimbabwe on surullisenkuuluisa esimerkki tästä.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

#37.
Eikös sinne kuuhun ole suunittella joku suuri kasvihuone, jossa ihmisiä voisi asua? Ainakin jossain vuoden 1990 tieteen kuvalehdessä sellaisesta kerrottiin... ;)

#38.
Suomessa tulee minun mielestäni olla sen verran asukkaita, että jokaisesta suomalaisesta voidaan pitää huolta :)

#39.
Ehkäpä voitaisiin tehdä kolmannen maailman kanssa diili. Me vähentäisimme kulutusta, he rajottaisivat syntyvyyttä ja lakkaisivat kohtelemasta toisiaan kuin paskaa. Kaikilla olisi varmasti parempi olla.

#41.
Minä en itse asiassa pidä kovaa kuluttamista ihanteena. Kuulun itse niihin ihmisiin, jotka ostavat hyvin harvoin mitään, käytän loppuun kaiken ennen uuden hankkimista. En kuitenkaan usko, että pelkästään se, että länsimainen ihminen rajottaisi kuluttamistaan, pelastaisi maailman.

#46.
Niin, Afrikkahan on muutenkin luonnonvaroiltaan erittäin vauras manner ja muutama valtio on onnistunut nostamaan elintasoaan käyttämällä niitä luonnonvaroja. Sitten on taas esim. Nigeria, jossa länsimaiset yritykset jalostavat mielettömiä öljyesiintymiä, koska nigerialaiset eivät itse osaa hyödyntää luonnonvarojaan.

Toimituksen poiminnat