Oho, hupsista Kaikkee ne saksalaiset kekssii, sano akka ku apinan näki

Kun on kesä...

Ei jaksa ajatella mitään tylsiä juttuja, kun luonto on kuin nuori morsian ja mieltä hellii pyyteettömänä taivaalta lämmittävä aurinko. Vaan tuossa selailin semmosia murrejuttuja, että tuli nuo ihanat itäsuomalaiset kielivivahteet mieleen.

Erään hämäläistä perua olevan henkilön kanssa on tullut joskus kinattuu muutamista sanoista ja niiden merkityksistä. Esimerkiksi ”liikuttaa”. Meillä päin on ihan okei sanoa ”elä liikuta minnuu” eli älä kosketa minua. Tämän hämäläisen henkilön mielestä se on ihan typerää, koska liikuttaminen voi tarkoittaa ainoastaan esineen tms. siirtämistä.

Pualikalla ajelu ei tarkoita mitään sunnuntaiajelua ladalla vaan se tarkoittaa piirakankuorien kaulitsemista piirakkapulikalla. Piirakoijen piälle kun lossauttaa aitojjaan voeta, niin johan näläkä tokennoo. Siivotessa ei sovi vötkytä ja jättee lossikoita (lattialistat) luuttuumatik.
Koustikka on isompi kauha, jolla otetaan esim. jauhoja säkista tai vettä ämpäristä. Kapusta taas on se kauha, jolla hämmennetään huttuu.

Jos joskus joku mummo tokassoo, jotta jäi kalasta ruoti emättimeen, niin tuossa yhteydessä se emätin löytyy kurkun paikkeilta, ei yhtään sen alempaa. Kun se mummo sitten tarjovaa ripahkakuppii, niin se ei ole mitään stripteasripaskaa vaan kahvipannun viimeisten jämien juomista. Joskus saattaa kuulla mummon kahvileipiä kehuessa vähättelevän vastauksen ”eto jytykssii”.

Vaan _Ukki_ vainnoo kuhtu muate panemista potslojoks heittäytymiseksi, marjakiissellii läpäkäksi ja kissoja rutnikoiksi. Luultavasti rutnikka sana tulee rautamalmiin liittyvästä ”rutniekasta” ja ehkäpä joku punainen kissa on ollut se ensimmäinen rutnikka. Mäne ja tiijä.

Joskus saattaa kuulla hieman skeptisen kommentin: ”mahoton revohka. Eistynnöönköhän tuo tuosta mihinkkään”, mikä tarkoittaa ”mahdoton homma. Edistyyköhän tuo tuosta mihinkään”. Tässä yhteydessä on myöskin hyvä muistaa, että Pohjois-Karjalassahan ei asioiden kanssa pie turhaan ”hötkytä” tai hommasta ei tule lasta eikä paskkoo.

”Viitsiä” sanan kaikki merkitykset on korvattu sanalla ”kehata”. Esim. ”En mie kehttoo” (en minä viitsi) tai ”eläkä kehttoo” (älä viitsi) ja kehttuuttaminen tarkoittaa sitä, että pitäisi tehdä jotain, mutta ei viitsi, on laiska eli vötky olo. Tuimmoominen sen sijaan tarkottaa pikkusuolaisen nälkää. Telekkuuminen on muuten painimista, niin fyysisessä kuin henkisessäkin mielessä. Esim. itse telekkuun aina näijen kirjotusvirhheitteni kanssa.

Tuimmoohan (=suolaton) ei muuten ruuvan pie olla, sillä ”suolanen ja sakkee, se on köyhäst' makkee” :)

Sitä minä vaan en ymmärrä, että jos äkäinen ilme on tuima, niin miksi sitten mausteinen ruoka on äkästä, mutta ei tuimaa???

Sitäpä onkin hyvä miettii juhannuksena, kun ilima on ku morssiin ja koivut sopivan nuoria VASTANtaittoo vartenk ;)

Loitsuten,
Helena

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Voe tokkiisa, vuan on sitä teillännii päen kälinät:) Iliman morsijuuvesta tiijä sitten josko poekasta laettoo ni suap sitte telekkua satteessa uattona.

agendo2 (nimimerkki)

Voi että tunttuu mukavalle nuo tarinat ja nii on ku mänis ajassa tuakseppäin lapsuutteen. Tekis miel sannoo, jotta kerro lissee!

Voisit vaikkapa kerttoo, miten pistettään paikolleen tavaroita ja toisinnaan välleen, ku on niin kiirek. Sieläpäin ku pistettään kaikkee joka paikkaan.

Miun mummi muuten sano lautasta taltrikiks, pyyhettä hantuukiks ja haarukkaa kahveliks. Kuulosti melekkeen ku ois "ruohtii" puhuna. Ai nii, olhan mummilla fingerpor, ku ol kästyöimmeinen.

Siun ukkis käyttämät postlojoks ja rutnikka kuulostaa tuas ihan "vennäältä".

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Joo tuo "pisttee" on kans yksi aivan loistava ja minuunkin syvään juurtunut ilmaisu. Jos joku kysyy vaikka että "mihin laitan tämän jauhopussin" niin vastaan "pistä se tuonne alakaappiin" :D
Itse en osaa enää luontevasti puhua "täkäläisittäin", mutta olen mummoni loistavaa sanavarastoa ja lausahduksia aina keräillyt muistiin ja nuita emättimiä ja rutnikoita tuossa sitten metsästin tuolta http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/kks_etusivu.cgi
Ukin venäläistyyliset sanonnat voivat olla niiltä ajoilta, kun hän soan jäläkkeen oli Venäjän savotalla, mutta muuten ainakin tuolla eteläisemmän Pielisjärven alueella on elänyt paljon voimakkaampana kielellisestikin se karjalaisuuden vaikutus, joka näkyy ja kuuluu vanhojen ihmisten puheessa. Mielenkiintoista on se, että Lieksan alueella on mielestäni todella voimakas ero eteläisen ja pohjoisen alueen väestöllä, jossa pohjoisempi asutus on selkeästi murteeltaankin savolaimpaa.

Vaan nyt mie mänen välleen ja vänähtelemätik nukkumman. Kello on jo paljon ja huomenna pittää jaksoo mummon kanssa makkarroo paisttoo ja juhannustaekoja tehä. Tiijä vaikka mummolle vielä suluhaneni jostain loihittassiin :)

Reijo Tossavainen

Minun mummoni käytti Kiuruvedellä, Ylä-Savossa erittäin ilmaisukykyistä savon murretta. Kyllä korvani lepäsi, kun kuuntelin mummoni huastamista.

On harmillista, että murteita ei arvosteta riittävästi. Ne ovat kielellinen rikkaus. Murteet kuvaavat paljon vivahteikkaammin kuin nykykieli. Kaikkein ikävintä on kuulla esim. televisiosta nuorten ihmisten käyttämää niinku-vittu -kieltä. Korvia särkee sellainen!

Sinä ämmänriähkänä asut Lieksassa, Pohjois-Karjalassa. Olen havainnut, että niin Nurmeksessa, Lieksassa kuin Joensuussakin ollaan niin karjalaisia, niin karjalaisia. Kun kuuntelee, niin savvooha sielläkkii viännetää! Miksi ette sano, että olette savolaisia!?

Juhani Putkinen

2: "Miun mummi muuten sano lautasta taltrikiks, pyyhettä hantuukiks ja haarukkaa kahveliks. Kuulosti melekkeen ku ois ”ruohtii” puhuna."

Ne taltrik ja kahvli ovat puhdasta vironkieltä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kun Kontiorannasta kotiutetaan, niin sieltä "pihhautettaan", niinkö Helena?

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Helena
Kaikki taivaan linnut sinua "sinatkoon".

Karjalassa on jotain selttämätöntä meille lappilaisille :)

Vilho Juntunen (nimimerkki)

Minun äitini Iines muistutti meitä poikia vielä ennen kuolemaansa:
Koettakaahan pojat elää ihmisiksi ja koettasitte jännittää siinä vii-
nan ottamisessa. Jälkeenpäin olen ymmärtänyt että tottahan se äi-
ti puhui. Jännittäminen on synoniimi sanalle pidättätäyttäminen.
tv. juhannusta kaikille, Ville
PS. erityisesti Juhani Putkiselle. Olemmehan vain ihmisiä.

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi
Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

#4.
Heh, minun mielestäni taas lieksalaiset eivät osaa ollenkaan vaalia omaa historiaa tai kulttuuriaan, vaan aina joku tölövässee: "kun myö ollaan vaen savolaessii" ;) No, toiset suvut ovat enemmän ja toiset vähemmän savolaessii ja kyllähän se kuuluu, että ihmisiä on Pohjois-Savosta tänne vaeltanut. Se mikä itseäni kiinnostaisi, niin onko niissä lieksalaisissa suvuissa, jotka ovat tulleet esim. Pohjois-Savosta karjalaista ruokaperinnettä suvussaan, mikä meillä on aina elänyt hyvin vahvana. Erään aivan Nurmeksen länsirajalta kotoisin olevan miehen kanssa juttelin aiheesta, eikä heillä esim. sultsinoita koskaan kotona oltu paistettu.
Omat savolaisjuureni ovat isäni puolelta rantasalamelta jostain 100 vuoden takaa. Vaan kun sitten on porukka kulkenut ennettäin, niin esimerkiksi iso-iso-mummoni on ollut piika Sortavalasta. Äitini puolelta taas olen Sallan kuolajärveltä ja Kuusamosta, mutta sinne suunnalle minulla ei juuri muita kuin geneettiä kytköksiä ole.
Minun mielestäni lieksalaiset ovat pohjoiskarjalaisia. Toiset enemmän ja toiset vähemmän :)

#6.
Tuota pihhauttamista en kyllä muista koskaan kuulleeni, mutta voisi johtua siitä, että minun ikäluokkani pojat kävivät armeijan Onttolassa. Sinne kun lieksalaiset sissit katsottiin kuuluvan :D

Oikein mukavaa juhannusta teillekin kaikille :)

agendo2 (nimimerkki)

#10

Tuo murre "riisuutuu" puheesta väkisin, kun ei asu murrealueella, eikä kuule sitä.
Mutta auta armias, miten mukavalta syömmessä tuntuu, kun joku "yhen äkin puhhuu ihan aittoo pohjos-karjalloo. Mie ku oon Joinsuusta lähtösin ja isä ol liperläissii - äiti Outokummusta."
Parraat Juhannuksen toivotukset sinne siun perreele!
Tsemppii sille sellonsoittajalle!

Reijo Tossavainen

Olen koko aikuisikäni, siis jo 40 vuotta, asunut muualla kuin Savossa. Siellä sun täällä ollessani olen joutunut käyttämään jonkinlaista yleispuhekieltä. Mutta auta armias, kun menen Savoon ja kuulen ympärilläni viäntämistä, niin hetikohta se kieli automaattimesti asenttu savon asentoon. Jostakin mielen sopukoista se murre työtyy esiin...

Voe tokkiisa. Hyvvee juhannusta! Eläkee niinku kunno immeeset!

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

#12.
Savolaisillahan on murteessa aivan mieletön tyyli kehittää sanoille uusia, korvaavia sanoja. Isäni harrastaa tuota paljonkin, sen verran savolaene ukonkäppyrä kun hänkin on. Suosikkini hänen letkkauksistaan on ehdottomasti se, kun joku oli kolhinut hänen autoaan ja sitten tämän kolhijan kanssa olivat asiaa sotanneet, niin isäni oli päättänyt keskustelun sanomalla "vaan myöhän ei tämän takkii jakkaroimmaan ruveta" :D

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Murteet ovat puhekielemme rikkaus. On ihanaa kuunnella oikein kunnon savoa, karjalaista murretta (Pohjois-karjalaista varsinkin) ja vaikkapa nyt Pohjalaistakin:) :)

Tarkoitan tässä ihan kaikkia murteita.

Oikein hyvää juhannusta kaikille:):)

terv. Eeva

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

#14.
Näin on. Minusta varsinkin lappilaisten puhe on niin mahtavaa, että sitä voisi kuunnella vaikka kuinka kauan.
Luin muuten mielenkiintoisen pienen jutun lounaismurteestamme, jonka juuret kuulemma juontavat aikaan, jolloin Lousais-Suomeen tuli asukkaita Virosta ja se jännä tyyli puhua olisi siis virolaisvaikutuksesta johtuvaa. Että enpä ois tuotakkaan tienny, jos oisin eilen kuollu. :)

Mukavaa juhannusta Eeva sinullekin! Toivottavasti koko Suomessa on yhtä upea sää, kuin täällä meillä Lieksassa! Varjossa +25...

Sus (nimimerkki)

Onko sitä teillä päin miten noita sanontoja ja kuvaelmia lauseissa? Kotikylillä lauseeseen pitää sisällyttää kuvaava termi. Esimerkiksi huonopolvinen koira "juosta vemmelttää", tai "Tuas se nuapurin ukko pikku sihneessä ajjaa vengerttää polokupyörällä. Herkkiis jo sehhii, se vaan tuo meininki kiihtyy ku Koposen kuolemak."
"Sieltä se meijän poeka kamppeetu pihhaan kolomen maissa yöllä. On se vuan semmosta reuttoomista tuo poekamiehen elämä! Yön perssiissä pittää juosta penkkilahnan kuvetuksessa pyhäsä arkesa!"

Kova yskä, löysä maha ja liukkaat kengät, niin muuta ei tarvihek :)

Onevote (nimimerkki)

Ihan snadin smailin sain mäkin sun bamlasta.

Aina oon budjannu kehä 3. inessä ja funtsinu onks noi böndet ihan kondiksessa. Böndejä oli kaikki joiden puhe erottui stadista.

Nyt varttuneenpana olen oppinut arvostamaan erilaisia murteita suomenkielen rikkautena. Murresanan merkitys monesti pitää sisällään enemmän kuin pelkkä sana.

Vaalitaan siis suomea murteineen. Ruotsinkieli ei sitä tee.

Hauskaa Jussia Helenalle ja muillekin!

Jorma Tapio (nimimerkki)

Miun äidinäiti oli Liperin Leppälahden Erosia.

Hyvää juhannusta Pohjois-Karjalaan(kin)!

Kokoomusta äänestävä (nimimerkki)

Huvittavinta oli, kun ollessani Kuopion Lyseon ekaluokalla ei kaupunkilaistoverini ymmärtänyt mitään, kun puhuin "laatasista". Hän luuli minun puhuvan laudoista, kun tarkoitin lautasia. Minunkin maalaisen täytyi sitten siirtyä kirjekieleen savon jäädessä korkeintaan koti- ja rakkauskieleksi.

Petsaus (nimimerkki)

Nyt ei tiedä itkeäkö vai nauraa.
Juhannus on juhlista suurin.

Koska tulet viettämään sitä helsinkiin?

Voin ohjata sinut määrättyihin paikkoihin jossa ei valkoihoinen enään uskalla kävellä edes päivisin.

Olen kyllästynyt sinun "hauskuihin" juttuihisi.

Tule ja tuttustu siihen todelliseen tarjontaan täällä helsingissä mm. Jakomaki, Vuosaari, herttoniemenranta, pasila, herttoniemi, kallio, tali, tapulikaupunki, puistola, malmi, tapanila.

Aloita tästä täällä ja tule sitten hihittelemään.

Katotaan kauan täällä sillä hihittelyllä pärjäät ilman raiskausta.

Petsaus (nimimerkki)

Toivon hartaasti sinne Lieksaan 10,000 somalia nin katotaan kuinka hymy hyytyy.

Evald Kytömaa (nimimerkki)

No joko oot ehtiny vihtoo?

Evald Kytömaa (nimimerkki)

Ai niin nunohtu. Vihtaa ei piä käyttää ennen kuin on heittänyt napulla vettä.

Gagarin (nimimerkki)

Tuosta liikuttaa -verbistä tuli mieleeni oman tyttäreni puheenparsi, kun hän puhuu suomea kääntäen sitä englannin kielestä. Kysyin kerran missä hänen sisarensa on ja hän vastasi: "Hän meni liikuttamaan telkkaria." (Tarkoitti, että meni siirtämään sitä toiseen asuntoon, eng. "move"). Toinen vastaava tapaus oli toteamus siitä, että "kaikki luulevat koulussa, että minä olen menossa ulos Mikaelin kanssa". (Tarkoitti, että kaikki luulevat hänen seurustelevan Mikael -nimisen pojan kanssa, jonka kanssa hän oli vain muuten ystävä; englanniksi "going out").
Samaten he esimerkiksi käyttävät "luulla" -verbiä jotenkin toisessa merkityksessä, kuten englannin "think". ("Minä luulen, että täällä on hirveän kivaa.") Keskenään he yleensä puhuvatkin englantia, mutta kommunikaatio muiden ihmisten kanssa Suomeen muuttamisemme jälkeen aiheuttaa joskus väärinkäsityksiä.
Omalla kohdallani mieleenpainuvimpia muistoja ovat kesät, jotka pienenä vietin rajakarjalaisen mummoni sisarien luona, jolloin heidän äitinsäkin vielä eli, siis isomummoni. Pientilalla vallitsi aito rajakarjalainen kulttuuri ja he puhuivat keskenään oikeata karjalan kieltä. Sitä kävivät joskus kansantiedearkiston nauhoittajat tallentamassa. Pitäisi joskus mennä etsimään niitä nauhoituksia arkistosta. Kyseessä oli siinä määrin suomesta poikkeava puheenparsi, ettei sitä ymmärtänyt, ellei varta vasten ajan kanssa oppinut. Itse istuin usein iltaisin isomummoni ("vanha baba") vuoteen vierellä ja kuuntelin hänen kertomiaan "suakkunoita" (satuja), jotka yleensä aina alkoivat: "Elettih ennen ukko da akka. Heilläh rodih kolme poigua, ...)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

#10.

#6.

- Tuota pihhauttamista en kyllä muista koskaan kuulleeni, mutta voisi johtua siitä, että minun ikäluokkani pojat kävivät armeijan Onttolassa. Sinne kun lieksalaiset sissit katsottiin kuuluvan :D

Et ilmeisesti ole kuullut koska kysyin sinulta sitä ensimmäistä kertaa.

Toimituksen poiminnat