Kastraatiosta ratkaisu ihmiskunnan ongelmiin?

Katselen
kissaani, jolle tehtiin kuluneella viikolla kastraatio. Ennen omissa
oloissaan viihtynyt, raivostuttavasti kurnuttanut kolli on nyt
lauhkea, patterin kyljessä köllivä mössykkä, ja se herättää
minussa monia kysymyksiä.

Jos
nyt ajatellaan vaikka männyttä vuosisataa, jota jossain on
kuvaavasti kutsuttu ”kansanmurhien vuosisadaksi”, niin tulee
mieleen se, että näinköhän olisi joukkotuhonnat ja surkeisiin
aatteisiin perustuvat sotatapahtumat jääneet tapahtumatta, jos
kaikki suuruudenhullut miehet olisi kastroitu? Kuinka lauhkeita
papparaisia olisivatkaan saattaneet Hitler ja Stalin olla, Maosta ja
Miloševićista,
ja mitä niitä nyt oli, puhumattakaan, jollei heitä olisi ajanut ylikierroksilla käyvä miehuus? 

Jos
Bush Jr:lla ei olisi ollut palleja, niin olisiko USA hyökännyt
Irakiin? Tai jos Saddam olisi ollut eunukki, niin olisiko hyökkäystä
edes tarvittu?

Jos
tyttöjen ympärileikkauksia harjoitettavissa kulttuureissa olisi
miehet kastroitu, niin tyttölapsia ei tarvitsisi silpoa, eikä
raiskauksen uhreja enää tarvitsisi tuomita kivitettäviksi, sillä
raiskauksia ei olisi. Tästä syystä naiset voisivat Suomessakin
kulkea hiprakassa minihameisiin puettuina ilman pelkoa
seksuaalirikoksen uhriksi joutumisesta. 

Jos
miehet luopuisivat kiveksistään, ei Laasasen Henksukan tarvitsisi
surra sitä, että naiset käyttävät seksuaalista valtaansa
hyväkseen, eikä kenenkään miehen enää tarvitsisi maksella
elatusmaksuja siksi, että ovat joutuneet kieron naisen viettelysten
uhriksi. Jos kuulat olisivat luovutetut minkinrehuksi, ei naisten
tarvitsisi enää kilpailla toistensa kanssa siitä, että kuka on
kaunein eikä kenenkään tarvitsisi suhtautua epäluuloisesti
itäisen Euroopan pitkäsääriin. 

Toisaalta
sitten taas… jollei olisi naisenkaipuussa rypeviä miehiä, olisi
Beatleseiltä jääneet hienoimmat biisit tekemättä, eikä
Beethovenkaan olisi ”Kuutamosonaattiaan” säveltänyt. Mika
Waltarin tekstit olisivat luultavasti aika tylsiä eikä Edelfeld
olisi maalannut leikkiväkatseisen pariisittaren muotokuvaa. Pavarotinkin ääni olisi saattanut olla melkoisen toisenlainen… 

Joskus
feminististen arvojen huippuvuosina puhuttiin, että Kreetan
pronssikautinen kulttuuri oli ollut feministinen, jossa jonkinlainen
kuningatar oli johtanut tuota rauhaa rakastavaa kulttuuria, jonka
orjatkin olivat eläneet keskellä ylellisyyttä siitä osansa
saaden. Sittemmin kai kyseinen uskomus on kumottu, mutta edelleen
monet ovat sitä mieltä, että jos naiset johtaisivat maailmaa, ei
sotia tai epäoikeudenmukaisuutta olisi.

Voisiko
se olla niin? Vai sotkeutuisivatko naiset omiin kiemuroihinsa ja
vallassa istuisi sitten joku älykääpiö tasoa Sarah Palin?

 

Sitäpaitsi eikös sillä Hitlerilläkin ollut vain yksi kives?  

Mukavaa
sunnuntaita, 

Helena Pusu

 

ohohupsis
Sitoutumaton Ulkomaat

Tosi wanahoja mummoja ja A.F. Airoa fanittava ämmänriähkänä Suomen Kurjalan itkuvirsikunnahilta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu