Oho, hupsista Kaikkee ne saksalaiset kekssii, sano akka ku apinan näki

Joulurauha ei ole ostettavissa

  • Minä ja veljeni Mikko jouluna joskus 90-luvun alkupuolella.
    Minä ja veljeni Mikko jouluna joskus 90-luvun alkupuolella.

Pakko myöntää, että eilinen Vantaan perhetragedia vei minulta joulumielen ainakin hetkeksi. En ole muutenkaan mikään jouluihminen, mutta esitän olevani, koska jossain vaiheessa tajusin, että se marina ”ei se Jeesuskaan oikeasti jouluna syntynyt” oli aika tylsää muiden mielestä.

Minulle joulussa tärkeintä on se, että saa viettää hyvän tunnelman keskellä aikaa rakkaimpien kanssa. Lapset, Hilima-mummo ja muu perhe ovat yhdessä, joululaulut soivat, syömme hyvin, käymme saunassa ja ihastelemme joulukuusta, olipa se sitten millainen karahka tahansa. Vaikka vietän muutenkin paljon aikaa tuon saman porukan kanssa (enkä kai koskaan heidän seuraansa kyllästy), niin jouluna siinä on jotain erityistä.

Meidän perheessä ei osteta kalliita lahjoja eikä meillä ole sellaista lahjojen toivomisen perinnettä, että lahjatoiveet pitäisi toteuttaa, vaan tärkeintä on se, että joku on hankkinut lahjan, jotain sellaista, mitä haluaa tai voi antaa, ja se on paitsi lahja, niin myöskin tietynlainen rakkaudenosoitus. Tavallaan se, mitä antaa lahjaksi, ei ole tärkeää, vaan tärkeää on lahjan antaminen.

Lapsena meillä meni niin, että vanhempani ostivat jokaiselle penskalle (meitä on kolme) yhden lahjan per nuppi ja sitten yhden yhteisen lahjan, joka oli yleensä aina lautapeli. Toki saimme lahjoja kummeilta ja isovanhemmiltakin, mutta joulunpyhät menivätkin lautapeliä pelatessa, mihin mummo ja ukki osallistuivat aina. He tykkäsivät lautapeleistä.

Vuosiin en ole joulupukilta lautapeliä enää saanut, mutta tänä jouluna taisinkin jo saada, mistä kiitokset pukille.

Edesmenneelle ukilleni ja vielä elossa olevalle mummolleni joulu on aina ollut tärkeä juhla. Ukkini oli syntynyt vuonna 1916 hyvin köyhiin olosuhteisiin, eikä tuohon aikaan lahjaperinnettä nykyisenlaisena edes ollut olemassa, ainakaan Pielisjärven saloilla. Mummoni on kertonut, että heidän lapsuudessakin jokainen toki sai lahjan, mutta se tarkoitti yleensä villasukkia tai vastaavaa. Kuitenkin lahjoja odotettiin ja niistä oltiin innoissaan.

Ukkini taisi kuitenkin elää vanhana menetettyjä lapsuuden jouluja, sillä hän jännitti joulua kuin pieni lapsi ja vielä todella huonossa kunnossa ollessaankin viimeisenä joulunaan hän oli ihan itse käynyt ostamassa lapsenlapsenlapselleen lahjan. Se lahja oli valokuvakehys, jossa oli hänen oma kuvansa. Tuo lahja aiheutti lapsessa suurta riemua silloin ja uskon, että se tulee aiheuttamaan riemua vielä puolen vuosisadankin päästä.

Ukki viettää joulunsa nykyään pilven reunalta meidän touhujamme seuraten, mutta vieläkin kaipaan niitä edellisjouluisiin lahjapapereihin (ukki viikkasi joulupukin käytyä lahjapapereita talteen) pakattuja lahjoja, jotka hän vapisevin käsin oli kötöstellyt teipillä niin tiukkaan, ettei niitä tahtonut edes saada auki.

 

En tiedä, mikä on ollut Vantaan perhesurman motiivi, mutta pari viikkoa sitten luin jutun, jossa kerrottiin, että aikuiset ihmiset varastelevat kaupoista lasten leluja, ilmeisesti joululahjaksi.

Hyvin monet lapsiperheet sinnittelevät aivan älyttömän pienillä tuloilla ja joulu on taloudellisesti raskasta aikaa. Kun joulua määrittelee hyvin pitkälle se, että mitä saa lahjaksi ja mitä voi antaa, niin ne perheet, joilla ei ole senttiäkään ylimääräistä rahaa, viettävät takuulla unettomia öitä joulun alla.

Olen aina ihmetellyt sitä, kuinka joululahjoiksi toivotaan ja annetaan tuhannen euron televisioita tai satojen eurojen älypuhelimia, kun aika harvalla kuitenkaan on sellaiseen varaa.

Luultavasti tuollaisten lahjojen antaminen onkin markkinamiesten kehittelemä kikka, jolla luodaan mielikuva siitä, että on ihan okei maksella joululahjoja läpi vuoden luottokorttilaskun muodossa. Itse hieman toivoisin, että joulun suhteen tulisi muotiin sellainen paluu perusjuttuihin, että unohdettaisiin ne törkeän kalliit lahjat ja valtavat lahjavuoret ja lapsetkin opetettaisiin olemaan iloisia siitä, että joku antaa lahjan, ja toisaalta mietin sitäkin, että miksi joulun edes pitäisi olla lahjojen juhla.

Uskon, että nykypäivän maailmassa lapsillekin olisi tärkeintä se rauhallinen tunnelma ja aika, jolloin voi olla vanhempien, isovanhempien ja hyvässä lykyssä isoisovanhempien seurassa ilman mitään kiirettä. Lapsille voisi kertoa, mitä joulu oikeastaan tarkoittaa ja kuinka typeriä ovat sellaiset lahjat, joiden antaminen tarkoittaa vanhemmille suurta taloudellista tuskaa. Toisaalta ne perheet, joilla on varaa ostaa hyvin kalliita lahjoja, voisivat jouluna pysähtyä kertomaan lapsilleen, ettei kaikissa perheissä ole sellaisiin varaa, mutta myöskin pienituloisten vanhempien lapset ovat aivan yhtä hyviä kuin muutkin, ja että jokainen hankittu lahja on hankittu rakkaudella ja siksi, että haluaa antaa jotain, eikä siinä asiassa ole hintalapulla mitään väliä.

 

Toivotan nyt jokaiselle oikein rauhallista ja kaunista joulua. Älkää ryypätkö, älkää riehuko, älkää olko känniääliöitä, vaan antakaa perheenne lapsille ja vanhuksille ihana joulujuhla, ottakaa rennosti ja arvostakaa niitä, joiden joulupöytään menette syömään.

 

Mikään ei vedä vertoja lapsuuteni jouluille

mutta kun näen tyttäreni jännityksestä kiiluvat silmät

minä ymmärrän, että nyt on hänen lapsuutensa ainutlaatuinen joulu.

 

Rakkaudella,

Helena

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Matti Jalagin

Kiitos samoin ja kiitos kirjoituksesta.

seppo kirnu

Kyllä.

"varastelevat leluja"....voi voi...

Tuli mieleen että voisiko perustaa sellaisen varattomille suunnatun lahjapankin, mihin voisi lähettää uutta tai käytettyä tavaraa josta saisi käydä köyhyydessä elävä ihminen varaamassa itselleen läheiselle annettavaksi esim. yhden lahjan/lapsi?

Sellainen lahjoitus'romu'-verkosto? Antaja ei saa mitään muuta kuin ilon antamisesta. Altruismia pienessä muodossa.

Esim. jotenkin silleen, että lahjoittaja laittaa kuvan nettiin siitä mitä tahtoo antaa ja varaaja varaa sen, minkä jälkeen antaja lähettää omin varoin sen vastaanottajalle.

Toki siinä on ongelmia kun tietää että mm. leipäjonoihin ajelee puudelimummoja mersuilla...miten sen voisi estää, en keksi nyt.

-------------

Vinetot voisi jättää tosiaan imuttamatta kellä on lapsia. Ainakin suuremmat määrät.

(Itse kun vietän illan yksin niin aion kyllä vetäistä punkkupullon huiviin.)

-------------

Kuka lähettäisi vihan siriuksen taa?

Ei joulupukki vaan se ken peilistä näkyy.

Juhlikaa hyvät ihmiset iisisti ja ilolla.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Meidän jouluun kyllä kuuluu viini ja saunaolut, mutta eihän sitä ole pakko kitata niin, että joulukuuset lentää ja mummo joutuu tainnuttamaan kävelykepillään.

Itse olen miettinyt, että jonkinlainen hyväntekeväisyystyönä pyöritettävä kummiverkosto olisi hyvä. Suomessa on ihmisiä, joilla on rahaa ja sitten on lapsiperheitä, joilla ei ole.
Vähävarainen lapsiperhe voisi kohdata tuollaisen verkoston kautta jonkun sellaisen, jolla on varallisuutta ja se varakas "kummi" voisi sitten avustaa esim. lasten urheiluvälineiden (sukset yms.), harrastusten yms. kanssa ja voisi muistaa jouluna perhettä lahjoilla, ehkä joku tosi varakas vaikka joskus jollain kylpylälomallakin tai muuta antaa lahjaksi.
Kun homman hoitaisi niin, ettei raha siirtyisi mihinkään, ainoastaan lahjat, niin silloin se ei sitten vaikuttaisi esim. perheen tukiinkaan eikä olisi mistään pois.

Matti Jalagin

Tuossa kauniissa kummi-ajatuksessasi on valitettavasti yksi heikko kohta ja se on verottajan pikainen tulkinta lahjaverosta sekä lainsäädännöllinen sekä kiireellinen tarve estää ajatuksesi avulla mahdollisesti tapahtuva veronkierto.

seppo kirnu

Just nuin nikkäästen.

Viksut ossoo viinii öölii litkii ilman et närreet lentää ja lapset itkee.

Kyllä minä voisin jonkun lahjan suomen sisällä antaa jollekin jolla ei ole varaa siihen itsellään.

Nythän annetaan lahjoiksi kaikenlaisia -osta hei vuohikatras Afrikkaan-kortteja, joista ei tiedä ernuldikaan meneekö ne edes perille, niin miksei voisi olla ihan tässä maassa sellaista anna lahja suomalaiselle jolla ei ole masista itse sitä hommata? Vai siitäkö se just johtuu kun täällä kaikki on niin ankean vaikeaa?

Hilima on kyllä aidon mummon nimi. Itselläni oli Lyyli ja Irma. Molemmat jo poistuneet sfääreihin.

Eli hyvää joulua Helena, ukko et lapsoset + titaanimummo Hilima!

tapio oksanen

Itseasiassa erittäin hyvä idea! Siinä olisi jollekkin isommalle firmalle oiva pr- tilaisuus. Jonkunhan ylläpito pitää maksaa.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Tuossa sossun jakamisissa on vain se, etteivät siellä ole esim. opiskelijaperheet tai töissä käyvät pienutuloiset perheet. Sellainen suora apu, johon voisi tietyllä tavalla luottaa, olisi minusta ajatuksena vielä parempi :)

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Itse olen kyllä huomannut, että lihavuus on monesti juuri pienituloisten ongelma. Kun syödään mahdollisimman halvasti huonolaatuista ruokaa, niin kyllähän se sitten näkyy.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Sovitaan sitten niin, että Suomessa vähävaraisten perheiden ahdingon taustalla on aina paskat vanhemmat.
Hyvää joulua.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Niin no jos aina ajattelee ihmisistä huonointa, niin kukapa enää auttaisi ketään ja miksi.
Kyllä Suomessa on lapsiperheitä, jotka tekevät parhaansa, eivät polta tupakkaa tai juo kaljaa ja silti ovat köyhiä :)

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Aina ei pienituloinen edes odota lisää rahaa, mutta tiedän sen, että esim. opiskelijaperheissä olisi valtava apu, jos joku auttaisi lasten kalliissa hankinnoissa ja olisi mahtaa, jos lapsi saisi joskus esim. uudet sukset muualtakin kuin kirpputorilta :)
Ja mielestäni nimenomaan opiskelevat tai matalapalkkatyössä käyvät vanhemmat ovat niitä, joille olisi hienoa, jos olisi jokin tukiverkosto olemassa, koska hehän eivät monesti kuulu toimeentulotukiasiakkaisiin :)

Timo Härtsi

Jouluna otetaan rauhallisesti, syödään hyvin, saunotaan ja ollaan läheisten kanssa. Hyvät joulut kaikille. Joulun tunnelmaan zibale, Walking In The Air (from: The Snowman)

http://www.youtube.com/watch?v=ubeVUnGQOIk

ps.kulutushysteriaan ei kannata lähteä edes jouluna, joulu on paljon muutakin kuin tavaroita ja kaikenmaailman krääsää, rättejä ja lumpuja.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Olen tismalleen samaa mieltä. Kaikkea ihanaa jouluusi :)

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Joulurauha ei ole ostettavissa."

...Eikä minun mielipiteeni...

Oikein hyvää kristillistä Joulua.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Mie vietän pakanallista joulua kristillisiä perinteitä kunnioittaen :)

seppo kirnu

Hillutsie miltei alasti vain kepeä läpikuultava valkoinen ihokas päällä, iho mirhalla ja yrttilöillä voideltuna? -Oh kun nyt lipes mielikuvien puolelle. Sori.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen
seppo kirnu

Pakanallis-kristillisen neidon synteesin visuaalinen kuva 'älähti' vain päähäni tyhjyydestä. En voi sille mitään.

Ari Lotvonen

Minulla ei ole enää menetettävää, olen jo kerennyt ryyppäämään ja ökytöykkäröimään.

Mutta joulupäivänä (sunnuntaina) on braai viereisessä sotaveteraanien kodissa.
http://www.salegion.co.za

Hölökynkölökyn, (samma på finska)

Hyvää Joulua!

t. piiroinen

Hyvää perinteikästä joulua Helenalle perheineen kotiseudulle Pohjois-Karjalaan!

J. Gagarin

Tässä herttainen pätkä Joulun valmistelusta Pohjois-Karjalassa:
http://www.youtube.com/watch?v=q_a0wtNz2RE

Toimituksen poiminnat