Tuloerot http://mikkolaakso11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133766/all Fri, 13 Jul 2018 18:45:27 +0300 fi Ymmärrän AINA suurituloisia perheitä! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258190-ymmarran-suurituloisia-perheita <p>Aiemmin tänään kirjoitin:&nbsp;<a href="http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258169-en-aina-ymmarra-pienituloisia-perheita">En aina ymmärrä pienituloisia perheitä</a>. Tuo kirjoitukseni perustui YLEn uutiseen (lue: uutisankka). Miten sitten voin ymmärtää suurituloisia? Selitys on kaksinkertainen - vaiko peräti yksinkertainen?</p><p>Suurituloiset asiaa sen enempää ajattelematta lukevat <a href="http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258169-en-aina-ymmarra-pienituloisia-perheita">tällaisia juttuja</a>. Niiden perusteella he tekevät päätelmänsä siitä, että miten köyhä pärjää. Joskus jopa itse kokeilevat. Muistamme kaikki juttuja joissa vaikkapa Iltalehden toimittaja on päättänyt kokeilla...</p><p>Kokeilu on joinkuin onnistunut koska on voinut välillä lainata shampoota kumppanilta ja käydä kaverin kustannuksella ravintolassa syömässä - kiitos kokeiluille. Uskaltaako joku oikeasti kokeilla, ja jos niin mitä?</p><p>Ennen kuin kommentoit niin lue myös<a href="https://www.google.fi/search?ei=2cdIW5LtKcaLmwXz_r7oBw&amp;q=miten+toimeentulotuella+p%C3%A4rj%C3%A4%C3%A4&amp;oq=miten+toimeentulotuella+p%C3%A4rj%C3%A4%C3%A4&amp;gs_l=psy-ab.3..0i22i30k1.200712.209303.0.210734.30.29.0.1.1.0.191.2980.18j11.29.0....0...1c.1.64.psy-ab..0.30.2987...0j0i131k1j0i67k1j0i13k1j0i13i30k1j0i8i13i30k1.0.wtWXgKDui3U"> NÄMÄ!</a><br />-no ei ole pakko! (sitäpaitsi: kuka jaksaisi?)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aiemmin tänään kirjoitin: En aina ymmärrä pienituloisia perheitä. Tuo kirjoitukseni perustui YLEn uutiseen (lue: uutisankka). Miten sitten voin ymmärtää suurituloisia? Selitys on kaksinkertainen - vaiko peräti yksinkertainen?

Suurituloiset asiaa sen enempää ajattelematta lukevat tällaisia juttuja. Niiden perusteella he tekevät päätelmänsä siitä, että miten köyhä pärjää. Joskus jopa itse kokeilevat. Muistamme kaikki juttuja joissa vaikkapa Iltalehden toimittaja on päättänyt kokeilla...

Kokeilu on joinkuin onnistunut koska on voinut välillä lainata shampoota kumppanilta ja käydä kaverin kustannuksella ravintolassa syömässä - kiitos kokeiluille. Uskaltaako joku oikeasti kokeilla, ja jos niin mitä?

Ennen kuin kommentoit niin lue myös NÄMÄ!
-no ei ole pakko! (sitäpaitsi: kuka jaksaisi?)

]]>
1 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258190-ymmarran-suurituloisia-perheita#comments Toimeentulotuki Tuloerot Fri, 13 Jul 2018 15:45:27 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258190-ymmarran-suurituloisia-perheita
Stubb on viisastunut maailmalla – ja kääntänyt takkia http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256549-stubb-on-viisastunut-maailmalla-ja-kaantanyt-takkia <p># <strong>Alexander Stubb</strong> on palannut takaisin. Hän osallistuu Kokoomuksen puoluekokoukseen uudistuneena, etten sanoisi takkinsa kääntäneenä. Hän ymmärtää, että jöröjukkien Suomessa ei saa olla liian lipevä eikä sulava. Ei täällä tankeroiden maassa myöskään sovi puhua liian hyvää englantia, saati ranskaa ja ruotsia.</p><p>&nbsp;&nbsp; Stubbilla oli kyllä kaikissa vaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä huikea henkilökohtainen äänimäärä. Hänellä on ihailija- ja kannattajajoukkonsa. Mutta Stubbin tyyli ei tuottanut Kokoomukselle vaalimenestystä. Päinvastoin osa kokoomuksen kannattajista äänestikin vuoden 2015 vaaleissa Keskustaa, jonka johtoon oli noussut pohjoispohjalainen liikemies <strong>Juha Sipilä</strong>. Hänen talouspolitiikkansa on vähintään yhtä oikeistolaista kuin Kokoomuksella.</p><p>&nbsp;&nbsp; Eduskuntavaalit olivat Stubbille varsinainen shokki. Hän menetti pääministerin nuijansa. Kokoomus putosi peräti pronssisijalle, kun hopealle työntyi <strong>Timo Soini </strong>persuineen. Soini ei kuitenkaan ottanut hoitaakseen vaivalloista valtiovarainministerin salkkua, vaan halusi ulkoministeriksi matkustelemaan maailman äärissä monenmoisissa kokouksissa ja hengellisissä hetkissä.</p><p>&nbsp;&nbsp; Valtiovarainminiserin salkku oli Stubbille uusi shokki. Hänkin olisi kovin mielellään häipynyt maailmalle loistamaan suurten valtiomiesten porukoissa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Stubb ei halua koskea Sote-soppaan &nbsp;</strong></p><p># Pääministeri Juha Sipilä päätti käyttää vaalivoiton hyväkseen oikein kunnolla ja toteuttaa Keskustan märän unelman maakuntahallinnosta. Sipilälle ei edes riittänyt 12 maakuntaa, joka oli asiantuntijoiden mielestä maksimi. Maakuntia tulisi vielä enemmän, jopa 18.</p><p>&nbsp;&nbsp; Stubb joutui kovaan puristukseen. Sipilä uhkasi hallituksen eronpyynnöllä, ellei maakuntamallia hyväksyttäisi. Niin sitten eräänä synkkänä marraskuun yönä vuonna 2015 Stubb suostui maakuntamalliin, jos Kokoomus saisi vastineeksi terveyspalvelujen yksityistämisen. Siitä alkoi Sote-soppa kuumentua ja kiehua. Mutta Alexander Stubb poistui hallituksesta takaoikealle. Siltä todellakin näytti.</p><p>&nbsp;&nbsp; Sote-ratkaisua ei ole vieläkään näkyvissä, ei sinne päinkään. Suomen-vierailullaan Stubb ei halua koskea Sote-soppaan edes viiden metrin kepillä.</p><p>&nbsp;&nbsp; Nyt Stubb on vierailulla Suomessa Euroopan ytimistä, investointipankin johtohommista. Meillä on edessämme uudenlainen Stubb, joka sanoo että tuloerojen kasvu on huonoa kehitystä, koska se lisää katkeruutta ja protestipuolueiden kannatusta. Toivottavasti kuulimme ja ymmärsimme oikein. Stubb ei siis enää aja vain hyvätuloisten ja hyvännäköisten etua. Hän ei siis poistunutkaan hallituksesta takaoikealle vaan takavasemmalle. Tai sitten hän on tullut uusiin ajatuksiin seurailtuaan Euroopan banksterien, miljardööri <strong>Trumpin</strong> ja maailman oligarkkien puuhailuja.</p><p>&nbsp;&nbsp; Ei ole moraalitonta kääntää takkia, jos on saanut parempaa tietoa. Silloin on moraalitonta olla kääntämättä takkia.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> # Alexander Stubb on palannut takaisin. Hän osallistuu Kokoomuksen puoluekokoukseen uudistuneena, etten sanoisi takkinsa kääntäneenä. Hän ymmärtää, että jöröjukkien Suomessa ei saa olla liian lipevä eikä sulava. Ei täällä tankeroiden maassa myöskään sovi puhua liian hyvää englantia, saati ranskaa ja ruotsia.

   Stubbilla oli kyllä kaikissa vaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä huikea henkilökohtainen äänimäärä. Hänellä on ihailija- ja kannattajajoukkonsa. Mutta Stubbin tyyli ei tuottanut Kokoomukselle vaalimenestystä. Päinvastoin osa kokoomuksen kannattajista äänestikin vuoden 2015 vaaleissa Keskustaa, jonka johtoon oli noussut pohjoispohjalainen liikemies Juha Sipilä. Hänen talouspolitiikkansa on vähintään yhtä oikeistolaista kuin Kokoomuksella.

   Eduskuntavaalit olivat Stubbille varsinainen shokki. Hän menetti pääministerin nuijansa. Kokoomus putosi peräti pronssisijalle, kun hopealle työntyi Timo Soini persuineen. Soini ei kuitenkaan ottanut hoitaakseen vaivalloista valtiovarainministerin salkkua, vaan halusi ulkoministeriksi matkustelemaan maailman äärissä monenmoisissa kokouksissa ja hengellisissä hetkissä.

   Valtiovarainminiserin salkku oli Stubbille uusi shokki. Hänkin olisi kovin mielellään häipynyt maailmalle loistamaan suurten valtiomiesten porukoissa.

 

Stubb ei halua koskea Sote-soppaan  

# Pääministeri Juha Sipilä päätti käyttää vaalivoiton hyväkseen oikein kunnolla ja toteuttaa Keskustan märän unelman maakuntahallinnosta. Sipilälle ei edes riittänyt 12 maakuntaa, joka oli asiantuntijoiden mielestä maksimi. Maakuntia tulisi vielä enemmän, jopa 18.

   Stubb joutui kovaan puristukseen. Sipilä uhkasi hallituksen eronpyynnöllä, ellei maakuntamallia hyväksyttäisi. Niin sitten eräänä synkkänä marraskuun yönä vuonna 2015 Stubb suostui maakuntamalliin, jos Kokoomus saisi vastineeksi terveyspalvelujen yksityistämisen. Siitä alkoi Sote-soppa kuumentua ja kiehua. Mutta Alexander Stubb poistui hallituksesta takaoikealle. Siltä todellakin näytti.

   Sote-ratkaisua ei ole vieläkään näkyvissä, ei sinne päinkään. Suomen-vierailullaan Stubb ei halua koskea Sote-soppaan edes viiden metrin kepillä.

   Nyt Stubb on vierailulla Suomessa Euroopan ytimistä, investointipankin johtohommista. Meillä on edessämme uudenlainen Stubb, joka sanoo että tuloerojen kasvu on huonoa kehitystä, koska se lisää katkeruutta ja protestipuolueiden kannatusta. Toivottavasti kuulimme ja ymmärsimme oikein. Stubb ei siis enää aja vain hyvätuloisten ja hyvännäköisten etua. Hän ei siis poistunutkaan hallituksesta takaoikealle vaan takavasemmalle. Tai sitten hän on tullut uusiin ajatuksiin seurailtuaan Euroopan banksterien, miljardööri Trumpin ja maailman oligarkkien puuhailuja.

   Ei ole moraalitonta kääntää takkia, jos on saanut parempaa tietoa. Silloin on moraalitonta olla kääntämättä takkia.

 

]]>
7 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256549-stubb-on-viisastunut-maailmalla-ja-kaantanyt-takkia#comments Alexander Stubb Juha Sipilä Tuloerot Fri, 08 Jun 2018 09:25:15 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256549-stubb-on-viisastunut-maailmalla-ja-kaantanyt-takkia
Rikkaat ovat rikastuneet, mutta köyhät eivät ole köyhtyneet http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256387-rikkaat-ovat-rikastuneet-mutta-koyhat-eivat-ole-koyhtyneet <p>Tilastokeskus julkaisi <a href="http://tilastokeskus.fi/til/vtutk/2016/vtutk_2016_2018-06-05_tie_001_fi.html">2016 vuoden varallisuustilastot</a>. Siitä sitten pääsin soveltamaan. Vertailuun otin vuodet 1994, jolloin 90-luvun lama oli syvimmillään ja tietty tuoreimmat 2016 vuoden luvut. Samalla otin luvut tulonjakotilastosta vertailuun.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuvan vertailussa väestö on jaettu nettovarallisuuden ja käytettävissä olevien rahatulojen mukaan. Prosenttiosuus meinaa sitä määrää kuinka&nbsp; monta prosenttia kukin tulo/varallisuusdesiili on saanut osakseen väestön rikastumisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuloilla mitattuna taloudet rikastuivat keskimäärin 11409 euroa. Laskin osuuden kunkin tulodesiilin tulojen kasvun / 11409 / 10 ja sain prosenttilukeman.&nbsp; Sama homma varallisuuden osalta joka on kasvanut 22 vuoden aikana keskimäärin 125420 euroa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tilastokeskus julkaisi 2016 vuoden varallisuustilastot. Siitä sitten pääsin soveltamaan. Vertailuun otin vuodet 1994, jolloin 90-luvun lama oli syvimmillään ja tietty tuoreimmat 2016 vuoden luvut. Samalla otin luvut tulonjakotilastosta vertailuun.

 

Kuvan vertailussa väestö on jaettu nettovarallisuuden ja käytettävissä olevien rahatulojen mukaan. Prosenttiosuus meinaa sitä määrää kuinka  monta prosenttia kukin tulo/varallisuusdesiili on saanut osakseen väestön rikastumisesta.

 

Tuloilla mitattuna taloudet rikastuivat keskimäärin 11409 euroa. Laskin osuuden kunkin tulodesiilin tulojen kasvun / 11409 / 10 ja sain prosenttilukeman.  Sama homma varallisuuden osalta joka on kasvanut 22 vuoden aikana keskimäärin 125420 euroa.

]]>
7 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256387-rikkaat-ovat-rikastuneet-mutta-koyhat-eivat-ole-koyhtyneet#comments Tuloerot Varallisuuserot Tue, 05 Jun 2018 14:13:02 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256387-rikkaat-ovat-rikastuneet-mutta-koyhat-eivat-ole-koyhtyneet
Pienituloiset pysyvät pienituloisina ja isotuloiset isotuloisina http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255733-pienituloiset-pysyvat-pienituloisina-ja-isotuloiset-isotuloisina <p><a href="http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?query=BOOKMARK_DS-387589_QID_-142FC4BD_UID_-3F171EB0&amp;layout=TIME%2CC%2CX%2C0%3BGEO%2CL%2CY%2C0%3BUNIT%2CL%2CZ%2C0%3BTRANS3Y%2CL%2CZ%2C1%3BQUANTILE%2CL%2CZ%2C2%3BINDICATORS%2CC%2CZ%2C3%3B&amp;zSelection=DS-387589INDICATORS%2COBS_FLAG%3BDS-387589QUANTILE%2CTOTAL%3BDS-387589UNIT%2CPC%3BDS-387589TRANS3Y%2CTO_1UP%3B&amp;rankName1=TIME_1_0_0_0&amp;rankName2=UNIT_1_2_-1_2&amp;rankName3=GEO_1_2_0_1&amp;rankName4=TRANS3Y_1_2_-1_2&amp;rankName5=INDICATORS_1_2_-1_2&amp;rankName6=QUANTILE_1_2_-1_2&amp;sortC=ASC_-1_FIRST&amp;rStp=&amp;cStp=&amp;rDCh=&amp;cDCh=&amp;rDM=true&amp;cDM=true&amp;footnes=false&amp;empty=false&amp;wai=false&amp;time_mode=NONE&amp;time_most_recent=false&amp;lang=EN&amp;cfo=%23%23%23%2C%23%23%23.%23%23%23">Eurostatilta</a> löytyi taas itselle uutta. Väestön liikkuminen eri tulotasojen välillä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuva näyttää sitä, että kuinka suuri osuus eri tulodesiileissä olevista nousi paremmin ansaitsevien luokkaan, laski pienempituloisiin tai pysyi samalla tasolla 2014 -&gt; 2017. Ei mitenkään yllättävää, että liikehdintä on suurinta keskituloisissa ja pienintä pieni-, sekä suurituloisimpien joukossa. Erot parhaiten tienaavan 10% ja sitä seuraavan IX desiilin välillä ovat keskimäärin niin suuret, että tulotaso saisi tippua paljonkin, että tipahtaisi IX desiiliin ja siksi 2/3 isotuloisimmista on pysynyt isotuloisimpien joukossa. Pienituloisimmat ovat pysyneet pienituloisina 58% varmuudella samalla ajanjaksolla. Opinnoissa jatkavat, pienellä eläkkeellä elävät ja pitkäaikaistyöttömät. Suurella osalla heistä ei ole paljoa mahdollisuuksia parantaa asemaansa, joten tulevaisuudessakin lista on hyvin samantapainen.</p><p>&nbsp;</p><p>Pienituloiset pysyvät pienituloisina ja isotuloiset isotuloisina, muut kyllä vaihtelevat taloudellista asemaansa suuressa keskiluokassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurostatilta löytyi taas itselle uutta. Väestön liikkuminen eri tulotasojen välillä.

 

Kuva näyttää sitä, että kuinka suuri osuus eri tulodesiileissä olevista nousi paremmin ansaitsevien luokkaan, laski pienempituloisiin tai pysyi samalla tasolla 2014 -> 2017. Ei mitenkään yllättävää, että liikehdintä on suurinta keskituloisissa ja pienintä pieni-, sekä suurituloisimpien joukossa. Erot parhaiten tienaavan 10% ja sitä seuraavan IX desiilin välillä ovat keskimäärin niin suuret, että tulotaso saisi tippua paljonkin, että tipahtaisi IX desiiliin ja siksi 2/3 isotuloisimmista on pysynyt isotuloisimpien joukossa. Pienituloisimmat ovat pysyneet pienituloisina 58% varmuudella samalla ajanjaksolla. Opinnoissa jatkavat, pienellä eläkkeellä elävät ja pitkäaikaistyöttömät. Suurella osalla heistä ei ole paljoa mahdollisuuksia parantaa asemaansa, joten tulevaisuudessakin lista on hyvin samantapainen.

 

Pienituloiset pysyvät pienituloisina ja isotuloiset isotuloisina, muut kyllä vaihtelevat taloudellista asemaansa suuressa keskiluokassa.

]]>
12 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255733-pienituloiset-pysyvat-pienituloisina-ja-isotuloiset-isotuloisina#comments Tuloerot Tulonjako Wed, 23 May 2018 15:46:01 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255733-pienituloiset-pysyvat-pienituloisina-ja-isotuloiset-isotuloisina
Talousnerot Jenkeissä http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255424-talousnerot-jenkeissa Tutkimuslaitos USAssa: Yli 40 prosenttia kotitalouksista talousvaikeuksissa: rahat eivät riitä vuokraan, lastenhoitoon ja kännykkään. <a href="https://m.iltalehti.fi/ulkomaat/201805162200946628_ul.shtml" title="https://m.iltalehti.fi/ulkomaat/201805162200946628_ul.shtml">https://m.iltalehti.fi/ulkomaat/201805162200946628_ul.shtml</a> Keskiluokka on köyhtynyt vuosikymmenet. USAssa on köyhäksi katsottava ihminen, jolla ei varaa omaan asuntoon vaan joutuu vuokralle. Näin laskien enemmän kuin puolet jenkeistä on köyhiä. On outoa, ettei tästä 135-160 miljoonan ihmisen köyhyydestä ja sen syistä Suomessa juuri kirjoiteta. Kuitenkin joka käänteessä viitataan amerikkalaisten ekonomistien viisauksiin. Eipä heidän viisaudellaan tavallinen kansalainen mitään tee USAssa eikä Suomessa.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 14 http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255424-talousnerot-jenkeissa#comments Tuloerot Vauraus Thu, 17 May 2018 06:48:44 +0000 Juha Hämäläinen http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255424-talousnerot-jenkeissa Yhteiskunnan palvelut ja tuloerot 2 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254449-yhteiskunnan-palvelut-ja-tuloerot-2 <p>Sain kuin sainkin laskettua EU- maiden ja Norjan tuloerot gini-indeksillä vuoden 2016 osalta, kun mukaan laskin kansalaisten saamat nettotulojen päälle tulevat yhteiskunnan maksuttomat palvelut. Iso-Britanniasta, Romaniasta, Maltasta ja Kroatiasta ei irronnut lukuja, joten ne nyt jäivät. Unkaristakin löytyi vain 2015 dataa, joten se on mainittu tuolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Toistan itseäni edellisblogista. Tässä selitys, että mitä lukuja nuo gini-indeksini kuvaavat: Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva reaalitulo kuvaa kotitalouksien käytettävissä olevaa tuloa, johon on lisätty ns. hyvinvointipalvelujen arvo. Hyvinvointipalveluja ovat julkisen sektorin ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut. Niitä ovat esimerkiksi koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.</p><p>&nbsp;</p><p>Eurostatin luvut poikkeavat vähän Tilastokeskuksesta Suomen osalta ja käyttämäni <a href="http://www.peterrosenmai.com/lorenz-curve-graphing-tool-and-gini-coefficient-calculator">gini-laskuri</a> antaa samoilla lukemilla vähän erilaiset tulokset (luokkaa 3% pienemmän gini-lukeman mitä viralliset lukemat, syytä en tiedä).</p><p>Joka tapauksessa yritin ainakin. Jos lukemat heittävät, niin sitten minulla oli huono gini-laskuri, liian vähän dataa tai sitten tunaroin.</p><p>&nbsp;</p><p>Ensimmäisessä kuvassa maat on järjestetty palvelujen ja nettotulojen mukaan lasketun gini-indeksin mukaan, ylemmät pallerot ovat pelkkien tulojen mukaan lasketut gini-lukemat. Norja nyt pystyy tarjoamaan öljyrahoillaan palvelua jos jonkinmoista, joten sen ykkössija ei yllätä. Kakkoseksi tuli kuitenkin Suomi, mitä nyt ei aina uskoisi. Maksuttomien palvelujen vaikutus näkyy tässä ainakin, kun Suomea vertaa Keski-Euroopan Slovakiaan, Sloveniaan ja Tsekkiin. Tulojen perusteella maat olisivat tasaisemman tulonjaon maita, mutta niiden palvelut eivät taas ole yhtä kattavat kuin Suomessa ja tippuvatkin Suomen taakse. Toisaalta taas tulojen mukaisella gini-indeksillä Tanska, Ruotsi ja Hollanti olisivat Suomen perässä, mutta kattavampien palveluiden takia ne pääsevät gini-mittailussani aivan Suomen kantaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisessa kuvassa maat on järjestetty sen mukaan, että kuinka paljon yhteiskunnan palvelut tasaavat tulonjakoa, mitä suurempi lukema, niin sitä enemmän ne tasaavat.</p><p>&nbsp;</p><p>Tässä nyt ainakin osa lähteistäni:</p><p><a href="http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=ilc_di01&amp;lang=en">Tulonjakolukuja</a></p><p><a href="http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?query=BOOKMARK_DS-414693_QID_B605DEE_UID_-3F171EB0&amp;layout=TIME%2CC%2CX%2C0%3BGEO%2CL%2CY%2C0%3BUNIT%2CL%2CZ%2C0%3BDIRECT%2CL%2CZ%2C1%3BNA_ITEM%2CL%2CZ%2C2%3BSECTOR%2CL%2CZ%2C3%3BINDICATORS%2CC%2CZ%2C4%3B&amp;zSelection=DS-414693NA_ITEM%2CB7G%3BDS-414693DIRECT%2CPAID%3BDS-414693UNIT%2CPPS_HAB%3BDS-414693INDICATORS%2COBS_FLAG%3BDS-414693SECTOR%2CS14_S15%3B&amp;rankName1=UNIT_1_2_-1_2&amp;rankName2=SECTOR_1_2_-1_2&amp;rankName3=DIRECT_1_2_-1_2&amp;rankName4=INDICATORS_1_2_-1_2&amp;rankName5=NA-ITEM_1_2_-1_2&amp;rankName6=TIME_1_0_0_0&amp;rankName7=GEO_1_2_0_1&amp;sortC=ASC_-1_FIRST&amp;rStp&amp;cStp&amp;rDCh&amp;cDCh&amp;rDM=true&amp;cDM=true&amp;footnes=false&amp;empty=false&amp;wai=false&amp;time_mode=ROLLING&amp;time_most_recent=true&amp;lang=EN&amp;cfo=%23%23%23%2C%23%23%23.%23%23%23">Sivu, jolta kaivelin yhteiskunnan palvelujen arvon</a></p><p>&nbsp;</p><p>Tässä loppuun aiemmat:</p><p><a href="http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253989-yhteiskunnan-palvelut-ja-tuloerot">Suomen osalta.</a></p><p><a href="http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254401-yhteiskunnan-palvelut-ja-tuloerot-osa-15">Valmisteluvaihe.</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sain kuin sainkin laskettua EU- maiden ja Norjan tuloerot gini-indeksillä vuoden 2016 osalta, kun mukaan laskin kansalaisten saamat nettotulojen päälle tulevat yhteiskunnan maksuttomat palvelut. Iso-Britanniasta, Romaniasta, Maltasta ja Kroatiasta ei irronnut lukuja, joten ne nyt jäivät. Unkaristakin löytyi vain 2015 dataa, joten se on mainittu tuolla.

 

Toistan itseäni edellisblogista. Tässä selitys, että mitä lukuja nuo gini-indeksini kuvaavat: Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva reaalitulo kuvaa kotitalouksien käytettävissä olevaa tuloa, johon on lisätty ns. hyvinvointipalvelujen arvo. Hyvinvointipalveluja ovat julkisen sektorin ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut. Niitä ovat esimerkiksi koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

 

Eurostatin luvut poikkeavat vähän Tilastokeskuksesta Suomen osalta ja käyttämäni gini-laskuri antaa samoilla lukemilla vähän erilaiset tulokset (luokkaa 3% pienemmän gini-lukeman mitä viralliset lukemat, syytä en tiedä).

Joka tapauksessa yritin ainakin. Jos lukemat heittävät, niin sitten minulla oli huono gini-laskuri, liian vähän dataa tai sitten tunaroin.

 

Ensimmäisessä kuvassa maat on järjestetty palvelujen ja nettotulojen mukaan lasketun gini-indeksin mukaan, ylemmät pallerot ovat pelkkien tulojen mukaan lasketut gini-lukemat. Norja nyt pystyy tarjoamaan öljyrahoillaan palvelua jos jonkinmoista, joten sen ykkössija ei yllätä. Kakkoseksi tuli kuitenkin Suomi, mitä nyt ei aina uskoisi. Maksuttomien palvelujen vaikutus näkyy tässä ainakin, kun Suomea vertaa Keski-Euroopan Slovakiaan, Sloveniaan ja Tsekkiin. Tulojen perusteella maat olisivat tasaisemman tulonjaon maita, mutta niiden palvelut eivät taas ole yhtä kattavat kuin Suomessa ja tippuvatkin Suomen taakse. Toisaalta taas tulojen mukaisella gini-indeksillä Tanska, Ruotsi ja Hollanti olisivat Suomen perässä, mutta kattavampien palveluiden takia ne pääsevät gini-mittailussani aivan Suomen kantaan.

 

Toisessa kuvassa maat on järjestetty sen mukaan, että kuinka paljon yhteiskunnan palvelut tasaavat tulonjakoa, mitä suurempi lukema, niin sitä enemmän ne tasaavat.

 

Tässä nyt ainakin osa lähteistäni:

Tulonjakolukuja

Sivu, jolta kaivelin yhteiskunnan palvelujen arvon

 

Tässä loppuun aiemmat:

Suomen osalta.

Valmisteluvaihe.

]]>
1 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254449-yhteiskunnan-palvelut-ja-tuloerot-2#comments Gini-kerroin Tuloerot Thu, 26 Apr 2018 12:32:56 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254449-yhteiskunnan-palvelut-ja-tuloerot-2
Yhteiskunnan palvelut ja tuloerot, osa 1,5 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254401-yhteiskunnan-palvelut-ja-tuloerot-osa-15 <p>Laskeskelin aiemmin <a href="http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253989-yhteiskunnan-palvelut-ja-tuloerot">yhteiskunnan palveluiden vaikutusta tuloeroihin</a> Suomen tasolla, eli oikaistuja käytettävissä olevia reaalituloja. Eurostatin jamppa pisti tuossa etsimiäni lukuja tulemaan, niin tässähän kohta pääsen laskemaan tuloeroja koko EU:n tasolla <a href="https://edge.alluremedia.com.au/m/l/2017/04/conspiracy.jpg">tähän tapaan </a>innosta täristen.<br />&nbsp;</p><p>Iso-Britanniasta, Romaniasta, Maltasta ja Kroatiasta ei irronnut lukuja (viime ajoilta), joten ne jäävät pois laskuista.</p><p>&nbsp;</p><p>Lopputuloksista en vielä tiedä, mutta pistän nyt yhden kuvaajan, kerroin kuinka paljon koko kansan nettotulojen päälle nuo yhteiskunnan palvelut ovat. Tässä vielä Findikaattorin sivuilta kopsaistu selostus, että mitä oikein olen edes laskemassa: Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva reaalitulo kuvaa kotitalouksien käytettävissä olevaa tuloa, johon on lisätty ns. hyvinvointipalvelujen arvo. Hyvinvointipalveluja ovat julkisen sektorin ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut. Niitä ovat esimerkiksi koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuvan luvut ovat vuodelta 2016 ellei toisin mainita. Mitä suurempi lukema, sen enemmän kansalaiset saavat rahatulojensa päälle yhteiskunnalta kaikkea enemmän ja vähemmän hyödyllistä maksutonta palvelua tms. Mitä isompi luku, sen enemmän on odotettavissa tuloerojen tasausta KUNHAN pääsen sinne asti joku päivä.</p><p>Esim:</p><p>Maa X:n kotitaloudet tienaavat nettona keskimäärin 20.000e vuodessa. Maa X:n kerroin on 1,3 eli he saavat yhteiskunnan maksuttomat palvelut mukaan lukien 20.000*1,3 = 26000e.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Laskeskelin aiemmin yhteiskunnan palveluiden vaikutusta tuloeroihin Suomen tasolla, eli oikaistuja käytettävissä olevia reaalituloja. Eurostatin jamppa pisti tuossa etsimiäni lukuja tulemaan, niin tässähän kohta pääsen laskemaan tuloeroja koko EU:n tasolla tähän tapaan innosta täristen.
 

Iso-Britanniasta, Romaniasta, Maltasta ja Kroatiasta ei irronnut lukuja (viime ajoilta), joten ne jäävät pois laskuista.

 

Lopputuloksista en vielä tiedä, mutta pistän nyt yhden kuvaajan, kerroin kuinka paljon koko kansan nettotulojen päälle nuo yhteiskunnan palvelut ovat. Tässä vielä Findikaattorin sivuilta kopsaistu selostus, että mitä oikein olen edes laskemassa: Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva reaalitulo kuvaa kotitalouksien käytettävissä olevaa tuloa, johon on lisätty ns. hyvinvointipalvelujen arvo. Hyvinvointipalveluja ovat julkisen sektorin ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut. Niitä ovat esimerkiksi koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

 

Kuvan luvut ovat vuodelta 2016 ellei toisin mainita. Mitä suurempi lukema, sen enemmän kansalaiset saavat rahatulojensa päälle yhteiskunnalta kaikkea enemmän ja vähemmän hyödyllistä maksutonta palvelua tms. Mitä isompi luku, sen enemmän on odotettavissa tuloerojen tasausta KUNHAN pääsen sinne asti joku päivä.

Esim:

Maa X:n kotitaloudet tienaavat nettona keskimäärin 20.000e vuodessa. Maa X:n kerroin on 1,3 eli he saavat yhteiskunnan maksuttomat palvelut mukaan lukien 20.000*1,3 = 26000e.

]]>
0 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254401-yhteiskunnan-palvelut-ja-tuloerot-osa-15#comments Tuloerot Wed, 25 Apr 2018 14:29:01 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254401-yhteiskunnan-palvelut-ja-tuloerot-osa-15
Yhteiskunnan palvelut ja tuloerot http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253989-yhteiskunnan-palvelut-ja-tuloerot <p><a href="https://findikaattori.fi/fi/114">Kotitalouksien oikaistuista käytettävissä olevista tuloista </a>lyhyt selostus ja kuvaaja Findikaattorin sivuilta. Sen pohjalta lähdin laskemaan, että entä jos yhteiskunnalta saadut palvelut ynnäisi tulonjakotilastoihin kullekin tulodesiilille. Nyt joku linkkinikkari varmaan sanoo, että tästä löytyy jotain tieteellistä laskelmaakin, mutta tässä nyt omat laskelmat netistä napattujen lukujen ja <a href="http://www.peterrosenmai.com/lorenz-curve-graphing-tool-and-gini-coefficient-calculator">gini-indeksi -laskurin</a> perusteella.</p><p>&nbsp;</p><p>Syy laskemiseen oli, että loppujen lopuksi isoilla tuloillakaan ei paljoa tekisi, jos saisi maksaa itsensä kipeäksi ilman verorahoin alennettuja terveyskeskushintoja, koulujen lounaat olisivat maksullisia tai teillä olisi tienkäyttömaksuja jne. Se olisi mennyt turhan korkean tason matematiikaksi, että käyttävätkö kansalaiset tasaisesti tulotasosta riippumatta yhteiskunnan palveluita, niin laskin, jotta jokainen käyttäisi palveluja yhtä paljon.</p><p>&nbsp;</p><p>Ensimmäisessä kuvassa on Tilastokeskuksen antamat lukemat gini-indekseistä kahdelle eri tulonjakotilastolle, sekä niiden alapuolella tilanne, jos jokaisen kansalaisen yhteiskunnan palvelut laskettaisiin rahatulojen päälle.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisessa kuvassa on näiden palveluiden tuloeroja tasaava vaikutus.</p><p>&nbsp;</p><p>Linkkejä vielä loppuun:</p><p><a href="https://www.stat.fi/til/tjkt/tau.html">Tulonjaon kokonaistilasto</a></p><p><a href="https://tilastokeskus.fi/til/tjt/tau.html">Tulonjakotilasto</a></p><p><a href="https://www.stat.fi/til/vtp/tau.html">Kansantalouden tilinpito</a> (Kotitalouksien tunnuslukuja)</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kotitalouksien oikaistuista käytettävissä olevista tuloista lyhyt selostus ja kuvaaja Findikaattorin sivuilta. Sen pohjalta lähdin laskemaan, että entä jos yhteiskunnalta saadut palvelut ynnäisi tulonjakotilastoihin kullekin tulodesiilille. Nyt joku linkkinikkari varmaan sanoo, että tästä löytyy jotain tieteellistä laskelmaakin, mutta tässä nyt omat laskelmat netistä napattujen lukujen ja gini-indeksi -laskurin perusteella.

 

Syy laskemiseen oli, että loppujen lopuksi isoilla tuloillakaan ei paljoa tekisi, jos saisi maksaa itsensä kipeäksi ilman verorahoin alennettuja terveyskeskushintoja, koulujen lounaat olisivat maksullisia tai teillä olisi tienkäyttömaksuja jne. Se olisi mennyt turhan korkean tason matematiikaksi, että käyttävätkö kansalaiset tasaisesti tulotasosta riippumatta yhteiskunnan palveluita, niin laskin, jotta jokainen käyttäisi palveluja yhtä paljon.

 

Ensimmäisessä kuvassa on Tilastokeskuksen antamat lukemat gini-indekseistä kahdelle eri tulonjakotilastolle, sekä niiden alapuolella tilanne, jos jokaisen kansalaisen yhteiskunnan palvelut laskettaisiin rahatulojen päälle.

 

Toisessa kuvassa on näiden palveluiden tuloeroja tasaava vaikutus.

 

Linkkejä vielä loppuun:

Tulonjaon kokonaistilasto

Tulonjakotilasto

Kansantalouden tilinpito (Kotitalouksien tunnuslukuja)

 

]]>
2 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253989-yhteiskunnan-palvelut-ja-tuloerot#comments Gini-kerroin Tuloerot Wed, 18 Apr 2018 07:40:40 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253989-yhteiskunnan-palvelut-ja-tuloerot
Sipilä ratsastelee ja patsastelee muitten hepoilla… http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253110-sipila-ratsastelee-ja-patsastelee-muitten-hepoilla <p>Tämä on sitä kuuluisaa pääministeri Juha Sipilän tarkoitushakuista &quot;tieteellisyyttä&quot; : Sipilän &quot;kaikenmaailman dosentit&quot; siis itsensäkin todistamana ja kutsumanaan nyt <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245304-juha-sipila-kuittaa-oppositiolle-kannustan-katsomaan-tyollisyyslukuja#comment-786993" name="&#039;asialla&#039;">&#39;asialla&#39;</a>&nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;- vieläpä ylpeileekin lähinnä toisten - muiden kuin hallituksensa - tuloksilla :</p><p>Hallituksen tilaama tutkimus: Sipilän hallituksen päätökset kasvattaneet tuloeroja korkeintaan vähän &ndash; häviäjiä on silti:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245219-hallituksen-tilaama-tutkimus-sipilan-hallituksen-paatokset-kasvattaneet-tuloeroja" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245219-hallituksen-tilaama-tutkimus-sipilan-hallituksen-paatokset-kasvattaneet-tuloeroja">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245219-hallituksen-tilaama-tutkimus-sip...</a></p><p>Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentämisen vaikutukset ovat vielä kysymyksenalaisia.</p><p>&quot;&ndash; Tuloksia tulkitessa on kuitenkin hyvä muistaa, että tulokymmenysten sisällä on suurta vaihtelua kotitalouksien välillä. Esimerkiksi pienituloiset opiskelijat, eläkeläiset ja ne työttömät jotka eivät työllisty pysyvät talouspolitiikan häviäjinä myös dynaamisessa laskelmassa, Kärkkäinen muistuttaa Twitterissä.&quot;</p><p>&quot;Täsmälliset tulokset vaikutuksista riippuvat tutkimuksen mukaan muun muassa siitä, miten päätösperäiset toimenpiteet määritellään ja kuinka herkästi ihmisten oletetaan reagoivan kannustimiin. Koska näitä koskevat valinnat eivät ole kiistattomia, tutkimuksessa esitetään tuloksia vaihtoehtoisista simulaatioista.&quot;</p><p>&quot;Jos hallituskauden päätöksiä arvioidaan perinteiseen tapaan staattisesti, neljän pienituloisimman tulokymmenyksen tulot ovat pienentyneet. Työllisyysvaikutukset kuitenkin parantavat tilannetta merkittävästi.&quot; - Millä tavoin??</p><p>&quot;Tutkimustulokset perustuvat laajalla rekisteriaineistolla tehtyyn mikrosimulointia, tilastollisia menetelmiä ja aiempaa tutkimuskirjallisuutta hyödyntävään analyysiin.&quot;</p><p>Kyseessä on siis lähinnä eri simulaatomalleihin perustuvia spekulointeja...</p><p>&quot;Tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää, miten talouspolitiikan kannustin- ja työllisyysvaikutusten huomiointi vaikuttaa arvioon päätösten tulonjakovaikutuksista.&quot; Siis vajavainen ja taas hätiköidyn keskeneräinen! &nbsp; - &nbsp; &quot;Seuraavassa vaiheessa kehitetään rakenteellista työn tarjonnan mallia, jonka avulla talouspolitiikan käyttäytymisvaikutuksia voidaan arvioida vielä tarkemmin.&quot;...</p><p>Kova ripitys Juha Sipilän hallitukselle: &rdquo;Toimet eivät ole oikeudenmukaisia eivätkä poliittisesti kestäviä&rdquo;:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242618-kova-ripitys-juha-sipilan-hallitukselle-toimet-eivat-ole-oikeudenmukaisia-eivatka" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242618-kova-ripitys-juha-sipilan-hallitukselle-toimet-eivat-ole-oikeudenmukaisia-eivatka">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242618-kova-ripitys-juha-sipilan-hallit...</a></p><p>Työllisyyden kasvu on tapahtunut Juha Sipilän hallituksen &#39;toimista&#39; huolimattakin - aivan turhaa on Sipilän vetää niitä kaikkkia omaan tai hallituksen laariin:</p><p>Aktiivimalli näkyy jo tilastoissa? Ekonomisti: &rdquo;Hallitus voisi nostaa työllisyystavoitteen riman korkeammalle&rdquo;:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242233-aktiivimalli-nakyy-jo-tilastoissa-ekonomisti-hallitus-voisi-nostaa" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242233-aktiivimalli-nakyy-jo-tilastoissa-ekonomisti-hallitus-voisi-nostaa">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242233-aktiivimalli-nakyy-jo-tilastoiss...</a></p><p>Työllisyys kasvaa kuin itsestään &ndash; Video: Mihin aktiivimallia tarvitaan, Jari Lindström?:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242321-tyollisyys-kasvaa-kuin-itsestaan-video-mihin-aktiivimallia-tarvitaan-jari-lindstrom" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242321-tyollisyys-kasvaa-kuin-itsestaan-video-mihin-aktiivimallia-tarvitaan-jari-lindstrom">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242321-tyollisyys-kasvaa-kuin-itsestaan...</a></p><p>Professori aktiivimallista: &rdquo;Hallitus ajoi poliittiseen miinaan - kyse ei ole vain siitä, että työttömälle turvataan toimeentulo&rdquo;:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238775-professori-aktiivimallista-hallitus-ajoi-poliittiseen-miinaan-kyse-ei-ole-vain-siita" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238775-professori-aktiivimallista-hallitus-ajoi-poliittiseen-miinaan-kyse-ei-ole-vain-siita">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238775-professori-aktiivimallista-halli...</a></p><p>Hallituksen toimet pohjautuvat jo toimien mahdollisuuksien reunaehtoihin jo sen alkutaipaleelta asti, eikä hallitus ole pystynyt eikä pysty niihin oleellisesti vaikuttamaankaan:</p><p>Professoreilta tylyt arviot 2-vuotiaasta Sipilän &rdquo;touhuhallituksesta&rdquo;: &rdquo;Aika huonoa toimintaa, jos omat lupaukset petetään&rdquo;:</p><p><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005231003.html" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005231003.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005231003.html</a></p><p>Sipilän keskeinen hanke hallituksineen on ollut tämä:</p><p>&quot;Hallitus on lähtenyt siitä, että työllisyyden vahvistaminen on paras keino torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Hallituksen lähtökohtana on ollut suuresti kunnioittamani Vasemmistoliiton jo edesmenneen kansanedustajan Outi Ojalan hyvä kiteytys: kunnossa oleva valtion talous on köyhän paras ystävä. Talouden kuntoon saamiseksi on tehty huolella mietittyjä, kipeitäkin toimia juuri siitä syystä, että kaikista suomalaisista voidaan huolehtia jatkossakin.&quot;</p><p>Millä tavoin hallitus sitten pelkillä yleisillä leikkauksilla - eikä oleellisilla investoinneilla ja panostuksilla - vrt. koulutus ja kehitys! - aikoo huolehtia kaikista suomalaisista - myös ja nimenomaan juuri vähäosaisista, työttömistä, pieneläkeläisistä, onnettomista vain kasvavissa leipäjonoissa, jne. ? - Hänhän on todellisuudessa hallituksineen heittänyt heidät jokseenkin vain &quot; &#39;herran&#39; haltuun&quot; - kyse on vain keiden herrojen?...</p><p>Sipilä: &quot;Eikö se, että jo melkein joka kolmannen pitkäaikaistyöttömän työttömyys on loppunut, pitäisi olla yhteinen ilon aiheemme?&rdquo;</p><p>&nbsp;- Montako pitkäaikaistyötöntä Sipilän hallitus on työllistänyt ja tulee näillä näkymin, näillä &#39;toimin&#39; työllistämään tämän kautensa loppuun mennessä??</p><p>- &nbsp;Millä toimin &nbsp;ja &nbsp;milloin Sipilä hallituksineen aikoo poistaa leipä- ym. vastaavat ikävät jonot muualtakin kuin vain omasta mielihorisontistaan?</p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä on sitä kuuluisaa pääministeri Juha Sipilän tarkoitushakuista "tieteellisyyttä" : Sipilän "kaikenmaailman dosentit" siis itsensäkin todistamana ja kutsumanaan nyt 'asialla'      - vieläpä ylpeileekin lähinnä toisten - muiden kuin hallituksensa - tuloksilla :

Hallituksen tilaama tutkimus: Sipilän hallituksen päätökset kasvattaneet tuloeroja korkeintaan vähän – häviäjiä on silti:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245219-hallituksen-tilaama-tutkimus-sipilan-hallituksen-paatokset-kasvattaneet-tuloeroja

Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentämisen vaikutukset ovat vielä kysymyksenalaisia.

"– Tuloksia tulkitessa on kuitenkin hyvä muistaa, että tulokymmenysten sisällä on suurta vaihtelua kotitalouksien välillä. Esimerkiksi pienituloiset opiskelijat, eläkeläiset ja ne työttömät jotka eivät työllisty pysyvät talouspolitiikan häviäjinä myös dynaamisessa laskelmassa, Kärkkäinen muistuttaa Twitterissä."

"Täsmälliset tulokset vaikutuksista riippuvat tutkimuksen mukaan muun muassa siitä, miten päätösperäiset toimenpiteet määritellään ja kuinka herkästi ihmisten oletetaan reagoivan kannustimiin. Koska näitä koskevat valinnat eivät ole kiistattomia, tutkimuksessa esitetään tuloksia vaihtoehtoisista simulaatioista."

"Jos hallituskauden päätöksiä arvioidaan perinteiseen tapaan staattisesti, neljän pienituloisimman tulokymmenyksen tulot ovat pienentyneet. Työllisyysvaikutukset kuitenkin parantavat tilannetta merkittävästi." - Millä tavoin??

"Tutkimustulokset perustuvat laajalla rekisteriaineistolla tehtyyn mikrosimulointia, tilastollisia menetelmiä ja aiempaa tutkimuskirjallisuutta hyödyntävään analyysiin."

Kyseessä on siis lähinnä eri simulaatomalleihin perustuvia spekulointeja...

"Tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää, miten talouspolitiikan kannustin- ja työllisyysvaikutusten huomiointi vaikuttaa arvioon päätösten tulonjakovaikutuksista." Siis vajavainen ja taas hätiköidyn keskeneräinen!   -   "Seuraavassa vaiheessa kehitetään rakenteellista työn tarjonnan mallia, jonka avulla talouspolitiikan käyttäytymisvaikutuksia voidaan arvioida vielä tarkemmin."...

Kova ripitys Juha Sipilän hallitukselle: ”Toimet eivät ole oikeudenmukaisia eivätkä poliittisesti kestäviä”:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242618-kova-ripitys-juha-sipilan-hallitukselle-toimet-eivat-ole-oikeudenmukaisia-eivatka

Työllisyyden kasvu on tapahtunut Juha Sipilän hallituksen 'toimista' huolimattakin - aivan turhaa on Sipilän vetää niitä kaikkkia omaan tai hallituksen laariin:

Aktiivimalli näkyy jo tilastoissa? Ekonomisti: ”Hallitus voisi nostaa työllisyystavoitteen riman korkeammalle”:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242233-aktiivimalli-nakyy-jo-tilastoissa-ekonomisti-hallitus-voisi-nostaa

Työllisyys kasvaa kuin itsestään – Video: Mihin aktiivimallia tarvitaan, Jari Lindström?:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242321-tyollisyys-kasvaa-kuin-itsestaan-video-mihin-aktiivimallia-tarvitaan-jari-lindstrom

Professori aktiivimallista: ”Hallitus ajoi poliittiseen miinaan - kyse ei ole vain siitä, että työttömälle turvataan toimeentulo”:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238775-professori-aktiivimallista-hallitus-ajoi-poliittiseen-miinaan-kyse-ei-ole-vain-siita

Hallituksen toimet pohjautuvat jo toimien mahdollisuuksien reunaehtoihin jo sen alkutaipaleelta asti, eikä hallitus ole pystynyt eikä pysty niihin oleellisesti vaikuttamaankaan:

Professoreilta tylyt arviot 2-vuotiaasta Sipilän ”touhuhallituksesta”: ”Aika huonoa toimintaa, jos omat lupaukset petetään”:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005231003.html

Sipilän keskeinen hanke hallituksineen on ollut tämä:

"Hallitus on lähtenyt siitä, että työllisyyden vahvistaminen on paras keino torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Hallituksen lähtökohtana on ollut suuresti kunnioittamani Vasemmistoliiton jo edesmenneen kansanedustajan Outi Ojalan hyvä kiteytys: kunnossa oleva valtion talous on köyhän paras ystävä. Talouden kuntoon saamiseksi on tehty huolella mietittyjä, kipeitäkin toimia juuri siitä syystä, että kaikista suomalaisista voidaan huolehtia jatkossakin."

Millä tavoin hallitus sitten pelkillä yleisillä leikkauksilla - eikä oleellisilla investoinneilla ja panostuksilla - vrt. koulutus ja kehitys! - aikoo huolehtia kaikista suomalaisista - myös ja nimenomaan juuri vähäosaisista, työttömistä, pieneläkeläisistä, onnettomista vain kasvavissa leipäjonoissa, jne. ? - Hänhän on todellisuudessa hallituksineen heittänyt heidät jokseenkin vain " 'herran' haltuun" - kyse on vain keiden herrojen?...

Sipilä: "Eikö se, että jo melkein joka kolmannen pitkäaikaistyöttömän työttömyys on loppunut, pitäisi olla yhteinen ilon aiheemme?”

 - Montako pitkäaikaistyötöntä Sipilän hallitus on työllistänyt ja tulee näillä näkymin, näillä 'toimin' työllistämään tämän kautensa loppuun mennessä??

-  Millä toimin  ja  milloin Sipilä hallituksineen aikoo poistaa leipä- ym. vastaavat ikävät jonot muualtakin kuin vain omasta mielihorisontistaan?


 


 

]]>
110 http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253110-sipila-ratsastelee-ja-patsastelee-muitten-hepoilla#comments Pikäaikaistyöttömyys Tuloerot Työllisyys Työttömyys Valtion talous Fri, 30 Mar 2018 18:04:29 +0000 Ilkka Hyttinen http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253110-sipila-ratsastelee-ja-patsastelee-muitten-hepoilla
Tulevaisuuden sosiaaliturva http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253040-tulevaisuuden-sosiaaliturva <p>Eduskunnan säätämä työttömyysturvan aktiivimalli on herättänyt runsasta <a href="http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005622787.html">julkista keskustelua</a>. Samalla paine uudistaa sosiaaliturvaa kasvaa. Tässä blogissa esitän, että sosiaaliturvan uudistamisen yhteydessä toimeentulon ja yrittämisen riskejä pitäisi miettiä kokonaisuutena niin että ihmiset voisivat paremmin osallistua talouteen ja yhteiskuntaan toteuttaakseen omia ideoitaan.</p><p>Tällä viikolla <a href="http://www.aamulehti.fi/uutiset/kelan-ennakkotiedot-paljastavat-aktiivimallin-todelliset-vaikutukset-korvauksia-leikataan-yli-puolelta-tyottomista-200840293/">Aamulehti uutisoi</a>, että noin puolet työttömän peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavista ihmisistä eivät ole täyttäneet aktiivimallin ehtoja ja joutuvat siksi tyytymään pienempään työttömyysturvaan.</p><p>Työllisyys- ja talouspolitiikan kokonaisuudessa aktiivimalli on pieni yksityiskohta, mutta siihen kulminoituva yhteiskunnallinen tyytymättömyys on merkittävää, koska tyytymättömyydessä piilee muutosvoima, jonka hallituskin joutuu ottamaan huomioon. Aktiivimalli on politisoitunut erityisesti sitä koskevan kansalaisaloitteen ansiosta ja tiedotusvälineet tulevat seuraamaan aktiivimallin toimeenpanoa ja nostamaan sitä säännöllisesti <a href="http://areena.yle.fi/1-4370647">julkiseen keskusteluun</a>. Voi olla, että hallitus joutuu vielä nopeastikin perääntymään ja tekemään työttömille myönnytyksiä vaimentaakseen tyytymättömyyttä.</p><p><strong>Viime viikolla Juho Saaren johtama eriarvoisuustyöryhmä </strong>esitteli <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160706">raporttinsa</a> ja ehdotuksensa perusturvan uudistamiseksi. Työryhmä esittää toimeentulon ja useiden perusturvaetuuksien yhdistämistä ja tottelemattomuudesta tulevien sanktioiden lievennystä. Ehdotukset voidaan tulkita askeleeksi kohti vastikkeetonta perustuloa.</p><p>Aiemmin Kristillisdemokraattien Asmo Maanselkä esitti oman <a href="http://www.facebook.com/kannustavaperusturva/">perusteellisen raporttinsa </a>Iso-Britannian yleistuesta (universal credit) joka muistuttaa Saaren työryhmän esitystä. Maanselkä on julkisuudessa pitänyt toimeentulotuen sanktioita liian lievinä, mikä on ehkä vähän outoa koska nykysäädösten mukaan toimeentulotukea voidaan leikata 40 % jos ihminen ei tottele viranomaisia.</p><p>Siniset ja Kokoomus <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005617023.html">kiirehtivät myös esittelemään </a>omia uudistusmallejaan, jotka muistuttivat kovasti sekä Saaren työryhmän, että Kristillisdemokraattien esityksiä. Keskusta on luvannut pian tuoda oman esityksensä keskusteluun.</p><p>Sosiaaliturvan uudistamiselle on tarvetta useista syistä. Innokkaimpien uudistusmielisten kannattaa kuitenkin muistella SATA-komiteaa, joka kahden vuoden ajan, vuosina 2007-09 pohti sosiaaliturvan kokonaisuudistusta hyvin samankaltaisten odotusten saattelemana kuin mitä nyt on kuultu. Sosiaaliturva on tilkkutäkkimäinen, ajastaan jäljessä eikä se kannusta työntekoon.</p><p>SATA-komitean esitykset olivat hieman yllättäviä ainakin niille, jotka odottivat eriarvoisuuden vähentämistä. Työnantajien Kela-maksu poistettiin, mikä ei varsinaisesti auttanut heikossa asemassa olevia ihmisiä. Uudistus on joka vuosi säästänyt työnantajilta 700 miljoonaa euroa. Liekö esimerkki <a href="http://yle.fi/uutiset/3-10133946?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social">suurten yritysten vaikutusvallasta poliittisessa päätöksenteossa</a>? Komitea myös&nbsp;ehdotti takuueläkettä ja etuuksien sitomista indekseihin.</p><p>SATA-komiteassa oli edustettuna samat kolme intressiryhmää, jotka edelleen hallitsevat keskustelua sosiaaliturvasta: työnantajat, työntekijät ja keskusta. Nämä intressiryhmät koostuvat poliitikoista, virkamiehistä, tutkijoista ja (etu)järjestöjen edustajista. Työntekijät puolustavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa, keskusta puolustaa perusturvaa ja työnantajat puolustavat yritysten intressejä. Sosiaaliturvaa ei uudisteta, elleivät kaikki ryhmät koe hyötyvänsä uudistuksesta. Jokaisella ryhmällä on valtaa kaataa (tai ainakin vesittää) kokonaisuudistus &ndash; jopa oppositiosta käsin.</p><p><strong>Keskustelu sosiaaliturvasta on tähän asti ollut hyvätasoista.</strong> On hienoa, että aktivointipolitiikasta on vihdoin ruvettu keskustelemaan asioiden oikeilla nimillä. Työttömien näkökulma on ensimmäistä kertaa esillä, kun he pääsevät kertomaan, että he <a href="http://areena.yle.fi/1-4273622">kokevat sanktiot rankaisuna työttömyydestä</a>. Tähän asti keskustelua on hallinnut työnantajien ja taloustieteilijöiden kehittämä epämääräinen retoriikka aktiivisesta ja passiivisesta sosiaaliturvasta. &nbsp;</p><p>Keskustelu pitäisi samalla jatkossa nostaa periaatteellisemmalle tasolle: teknisten mallien lisäksi meidän pitäisi keskustella työttömien ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista, sekä näiden välisestä tasapainosta. Mitkä ovat oikeudet toimeentuloon? Mitä velvollisuuksia työttömällä on ja kuka on vastuussa siitä, että velvollisuudet toteutuvat myös käytännössä? Huomionarvoista on, että oikeuksia ja velvollisuuksia ei ole kirjattu selkeästi nykyiseen lainsäädäntöön, joka keskittyy järjestelmän tekniseen kuvaukseen. Perustuslaissa toki on kansalaisoikeudet ja velvollisuudet yleisellä tasolla.</p><p>Keskustelua pitäisi myös käydä tuloeroista ja niiden kaventamisesta osana taistelua eriarvoistumista vastaan. Suomessa tuloerot kasvoivat nopeasti 1990-luvulta aina vuoden 2007 finanssikriisiin saakka. Keskustelussa harvoin tunnustetaan, että useat hallitukset myötävaikuttivat poliittisilla valinnoillaan tuloerojen kasvuun. Toisin sanoen, voimme poliittisilla päätöksillä vaikuttaa tuloeroihin: miten on tulevaisuudessa? Haluammeko kasvattaa vai kaventaa tuloeroja sosiaaliturvan ja verotuksen avulla? Tähän tarvittaisiin poliittisten puolueiden linjauksia sen lisäksi, että ne esittelevät teknisiä malleja. Viime vuonna Heikki Hiilamo esitteli ansiokkaasti <a href="http://sorsafoundation.fi/fi/heikki-hiilamo-15-reseptia-tuloerojen-kaventamiseksi/">konkreettisia keinoja tuloerojen kaventamiseksi</a>, vaikka esitystä seurannut julkinen keskustelu oli valitettavasti luokatonta.</p><p><strong>Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa pitäisi myös arvioida uudelleen riskin käsite.</strong> Tähän asti toimeentulon ja yrittämisen riskejä on hallinnoitu eri organisaatioissa. Sosiaalihallinto on hallinnoinut toimeentulon riskejä, kun taas elinkeinohallinto on hallinnut yrittämisen riskejä. Molemmat näkökulmat ovat ajankohtaisia, koska yritystukia on myös kritisoitu ja niitä halutaan karsia.</p><p>Toimeentulon ja yrittämisen riskin käsite pitäisi hahmottaa kokonaisuutena ja yksilön näkökulmasta käsin. Ihmisillä on ideoita, jos heille annetaan tilaa tuottaa niitä. Yhteiskunnallisten rakenteiden pitäisi tukea ihmisiä toteuttamaan heidän omia ideoitaan niin, etteivät toimeentulon ja yrittämisen riskit ole kohtuuttoman suuret. Yleensä ajattelemme, että markkinat palkitsevat riskin ottamisesta. Markkinat toimivat kuitenkin valtion ohjauksessa ja tätä ohjausta voi suunnitella niin että se palvelee ihmisten pyrkimyksiä toteuttaa itseään ja osallistua talouteen ja yhteiskuntaan.</p><p>Nyt kun sosiaaliturvan kokonaisuudistusta jälleen pohditaan saattaa löytyä tilaa uudenlaiselle ajattelulle joka voisi vähentää eriarvoisuutta ja luoda uskoa parempaan tulevaisuuteen ihmisille, jotka kamppailevat sosiaalisten ja henkilökohtaisten ongelmien parissa. Liian kauan keskustelua on hallinnut <a href="http://www.gaudeamus.fi/kilpailuvaltionkyydissa/">uusliberaali tavoite lisätä työvoiman tarjontaa </a>heikentämällä toimeentulon edellytyksiä ja siirtämällä yrittäjäriskiä työnantajilta työntekijöille. On aika suunnitella sosiaaliturva palvelemaan ihmistä niin, ettei ihmisten tarvitse kokea palvelevansa kasvotonta byrokraattista koneisto!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan säätämä työttömyysturvan aktiivimalli on herättänyt runsasta julkista keskustelua. Samalla paine uudistaa sosiaaliturvaa kasvaa. Tässä blogissa esitän, että sosiaaliturvan uudistamisen yhteydessä toimeentulon ja yrittämisen riskejä pitäisi miettiä kokonaisuutena niin että ihmiset voisivat paremmin osallistua talouteen ja yhteiskuntaan toteuttaakseen omia ideoitaan.

Tällä viikolla Aamulehti uutisoi, että noin puolet työttömän peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavista ihmisistä eivät ole täyttäneet aktiivimallin ehtoja ja joutuvat siksi tyytymään pienempään työttömyysturvaan.

Työllisyys- ja talouspolitiikan kokonaisuudessa aktiivimalli on pieni yksityiskohta, mutta siihen kulminoituva yhteiskunnallinen tyytymättömyys on merkittävää, koska tyytymättömyydessä piilee muutosvoima, jonka hallituskin joutuu ottamaan huomioon. Aktiivimalli on politisoitunut erityisesti sitä koskevan kansalaisaloitteen ansiosta ja tiedotusvälineet tulevat seuraamaan aktiivimallin toimeenpanoa ja nostamaan sitä säännöllisesti julkiseen keskusteluun. Voi olla, että hallitus joutuu vielä nopeastikin perääntymään ja tekemään työttömille myönnytyksiä vaimentaakseen tyytymättömyyttä.

Viime viikolla Juho Saaren johtama eriarvoisuustyöryhmä esitteli raporttinsa ja ehdotuksensa perusturvan uudistamiseksi. Työryhmä esittää toimeentulon ja useiden perusturvaetuuksien yhdistämistä ja tottelemattomuudesta tulevien sanktioiden lievennystä. Ehdotukset voidaan tulkita askeleeksi kohti vastikkeetonta perustuloa.

Aiemmin Kristillisdemokraattien Asmo Maanselkä esitti oman perusteellisen raporttinsa Iso-Britannian yleistuesta (universal credit) joka muistuttaa Saaren työryhmän esitystä. Maanselkä on julkisuudessa pitänyt toimeentulotuen sanktioita liian lievinä, mikä on ehkä vähän outoa koska nykysäädösten mukaan toimeentulotukea voidaan leikata 40 % jos ihminen ei tottele viranomaisia.

Siniset ja Kokoomus kiirehtivät myös esittelemään omia uudistusmallejaan, jotka muistuttivat kovasti sekä Saaren työryhmän, että Kristillisdemokraattien esityksiä. Keskusta on luvannut pian tuoda oman esityksensä keskusteluun.

Sosiaaliturvan uudistamiselle on tarvetta useista syistä. Innokkaimpien uudistusmielisten kannattaa kuitenkin muistella SATA-komiteaa, joka kahden vuoden ajan, vuosina 2007-09 pohti sosiaaliturvan kokonaisuudistusta hyvin samankaltaisten odotusten saattelemana kuin mitä nyt on kuultu. Sosiaaliturva on tilkkutäkkimäinen, ajastaan jäljessä eikä se kannusta työntekoon.

SATA-komitean esitykset olivat hieman yllättäviä ainakin niille, jotka odottivat eriarvoisuuden vähentämistä. Työnantajien Kela-maksu poistettiin, mikä ei varsinaisesti auttanut heikossa asemassa olevia ihmisiä. Uudistus on joka vuosi säästänyt työnantajilta 700 miljoonaa euroa. Liekö esimerkki suurten yritysten vaikutusvallasta poliittisessa päätöksenteossa? Komitea myös ehdotti takuueläkettä ja etuuksien sitomista indekseihin.

SATA-komiteassa oli edustettuna samat kolme intressiryhmää, jotka edelleen hallitsevat keskustelua sosiaaliturvasta: työnantajat, työntekijät ja keskusta. Nämä intressiryhmät koostuvat poliitikoista, virkamiehistä, tutkijoista ja (etu)järjestöjen edustajista. Työntekijät puolustavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa, keskusta puolustaa perusturvaa ja työnantajat puolustavat yritysten intressejä. Sosiaaliturvaa ei uudisteta, elleivät kaikki ryhmät koe hyötyvänsä uudistuksesta. Jokaisella ryhmällä on valtaa kaataa (tai ainakin vesittää) kokonaisuudistus – jopa oppositiosta käsin.

Keskustelu sosiaaliturvasta on tähän asti ollut hyvätasoista. On hienoa, että aktivointipolitiikasta on vihdoin ruvettu keskustelemaan asioiden oikeilla nimillä. Työttömien näkökulma on ensimmäistä kertaa esillä, kun he pääsevät kertomaan, että he kokevat sanktiot rankaisuna työttömyydestä. Tähän asti keskustelua on hallinnut työnantajien ja taloustieteilijöiden kehittämä epämääräinen retoriikka aktiivisesta ja passiivisesta sosiaaliturvasta.  

Keskustelu pitäisi samalla jatkossa nostaa periaatteellisemmalle tasolle: teknisten mallien lisäksi meidän pitäisi keskustella työttömien ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista, sekä näiden välisestä tasapainosta. Mitkä ovat oikeudet toimeentuloon? Mitä velvollisuuksia työttömällä on ja kuka on vastuussa siitä, että velvollisuudet toteutuvat myös käytännössä? Huomionarvoista on, että oikeuksia ja velvollisuuksia ei ole kirjattu selkeästi nykyiseen lainsäädäntöön, joka keskittyy järjestelmän tekniseen kuvaukseen. Perustuslaissa toki on kansalaisoikeudet ja velvollisuudet yleisellä tasolla.

Keskustelua pitäisi myös käydä tuloeroista ja niiden kaventamisesta osana taistelua eriarvoistumista vastaan. Suomessa tuloerot kasvoivat nopeasti 1990-luvulta aina vuoden 2007 finanssikriisiin saakka. Keskustelussa harvoin tunnustetaan, että useat hallitukset myötävaikuttivat poliittisilla valinnoillaan tuloerojen kasvuun. Toisin sanoen, voimme poliittisilla päätöksillä vaikuttaa tuloeroihin: miten on tulevaisuudessa? Haluammeko kasvattaa vai kaventaa tuloeroja sosiaaliturvan ja verotuksen avulla? Tähän tarvittaisiin poliittisten puolueiden linjauksia sen lisäksi, että ne esittelevät teknisiä malleja. Viime vuonna Heikki Hiilamo esitteli ansiokkaasti konkreettisia keinoja tuloerojen kaventamiseksi, vaikka esitystä seurannut julkinen keskustelu oli valitettavasti luokatonta.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa pitäisi myös arvioida uudelleen riskin käsite. Tähän asti toimeentulon ja yrittämisen riskejä on hallinnoitu eri organisaatioissa. Sosiaalihallinto on hallinnoinut toimeentulon riskejä, kun taas elinkeinohallinto on hallinnut yrittämisen riskejä. Molemmat näkökulmat ovat ajankohtaisia, koska yritystukia on myös kritisoitu ja niitä halutaan karsia.

Toimeentulon ja yrittämisen riskin käsite pitäisi hahmottaa kokonaisuutena ja yksilön näkökulmasta käsin. Ihmisillä on ideoita, jos heille annetaan tilaa tuottaa niitä. Yhteiskunnallisten rakenteiden pitäisi tukea ihmisiä toteuttamaan heidän omia ideoitaan niin, etteivät toimeentulon ja yrittämisen riskit ole kohtuuttoman suuret. Yleensä ajattelemme, että markkinat palkitsevat riskin ottamisesta. Markkinat toimivat kuitenkin valtion ohjauksessa ja tätä ohjausta voi suunnitella niin että se palvelee ihmisten pyrkimyksiä toteuttaa itseään ja osallistua talouteen ja yhteiskuntaan.

Nyt kun sosiaaliturvan kokonaisuudistusta jälleen pohditaan saattaa löytyä tilaa uudenlaiselle ajattelulle joka voisi vähentää eriarvoisuutta ja luoda uskoa parempaan tulevaisuuteen ihmisille, jotka kamppailevat sosiaalisten ja henkilökohtaisten ongelmien parissa. Liian kauan keskustelua on hallinnut uusliberaali tavoite lisätä työvoiman tarjontaa heikentämällä toimeentulon edellytyksiä ja siirtämällä yrittäjäriskiä työnantajilta työntekijöille. On aika suunnitella sosiaaliturva palvelemaan ihmistä niin, ettei ihmisten tarvitse kokea palvelevansa kasvotonta byrokraattista koneisto!

]]>
3 http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253040-tulevaisuuden-sosiaaliturva#comments Aktiivimalli Eriarvoisuus Hyvinvointivaltio Sosiaaliturva Tuloerot Thu, 29 Mar 2018 10:45:28 +0000 Johannes Kananen http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253040-tulevaisuuden-sosiaaliturva
Nytkö eriarvoisuus poistuu? http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252717-nytko-eriarvoisuus-poistuu <p>Poliitikoille &rdquo;eriarvoisuus&rdquo; on loppumaton innostuksen lähde: miten uutterasti he taistelevatkaan eriarvoisuuden kitkemiseksi ja tasa-arvon saavuttamiseksi. Avuksi kutsutaan jopa &rdquo;asiantuntijoita&rdquo;, ja luvataan panna asioihin vauhtia. Kerrankin asioille tehdään jotain!</p><p>Keskiviikkona julkaistun Juho Saaren johtaman &rdquo;eriarovisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti&rdquo; tarjoaa kymmeniä ranskalaisia viivoja, joihin voi viitata mahdollisina toimenpiteinä, joilla eriarvoisuus saadaan poistettua Suomesta. Vai saadaanko?</p><p>En oikein usko. En edes ole päässyt selville, mitä eriarvoisuuden vastakohta, tasa-arvoisuus poliitikkojen ja sosiologien mielestä konkreettisesti tarkoittaa. Sitäkö, että kaikilla on samat tulot, sama koulutus ja sama onnellisuuden taso? Ovatko nämä tavoitteet riippumatta omista ponnistuksista ja pyrkimyksistä? Luulisi, että jos tavoitteena todella on eriarvoisuuden kitkeminen, ainakin tavoite jotenkin täsmennettäisiin.</p><p>Mutta ehkä sitä on turha vaatia. Mutta palataan itse asiaan. Mitä meille on tarjolla tässä eriarvoisuusraportissa?</p><p>Hieman hämmentävää on se, että raportissa puhutaan paljon tuloloukuista (ei kannata mennä töihin tehdä töitä koska tuet ovat suuremmat) ja siitä, että maahanmuuttajat eivät &rdquo;kotoudu&rdquo; ja pääse kunnolla työelämään. Samanaikaisesti kuitenkin poliitikot pitävät suurta ääntä siitä, että työvoimasta on kova pula ja työlle ei löydy tekijää. Tällaisessa tilanteessa tulee ensimmäiseksi mieleen, että ehkä tuet ovat liian suuria, eikä suinkaan se että tuet ovat liian pieniä tai julkisen vallan panostus on liian pientä.</p><p>Toki on järkevää yrittää poistaa tuloloukkuihin liittyviä kakkien absurdeimpia piirteitä (niitä joissa marginaalivero hipoo, tai jopa ylittää 100 prosenttia). Mutta tuloloukkuongelma on paljon suurempi kuin muutaman kymmenen euron lisän kuukausituloihin kuukaudessa (mitä ehdotetut muutokset itse asiassa edustavat). Perusongelmahan tuloloukuissa on se, että etuudet ovat liian suuria suhteessa palkkoihin ja verotus on ylipäätään liian kireää. Näihin ongelmiin ei ole mitään muuta ratkaisua kuin julkisten menojen supistaminen. Jos julkisten menojen BKT &ndash;suhde lähentelee 60 prosenttia, tuloloukuista ei millään järjestelmällä päästä eroon. Loukut vain siirtyvät paikasta toiseen.</p><p>Kuitenkin kaikki raportin suositukset noudattavat jo tutuksi tullutta perusideologiaa, jossa valtio on se pelastava enkeli. Se tehostaa, kehittää, parantaa, edistää&hellip;&hellip;.&nbsp; Esimerkiksi: &rdquo;siirrytään porrastetusti koko ikäluokan kattavaan 5-vuotiaana alkavaan varhaiskasvatukseen&rdquo;. Maksaa vain 100 miljoonaa euroa. Kuluu hieman kategoriaan kuin kaikille ilmaiset sähköpyörät ja ilmainen ehkäisy. Koska yhteiskunnan tukien (tulonsiirtojen) anominen koetaan alentavana ja koska tukien vajaakäyttö suuri ongelma, on tukien saaminen tehtävä mahdollisimman helpoksi (yksi anomus, yksi luukku). Kaikilla asioilla vaan on yleensä se toinen puoli. Luulisi jotain opittavan siitä menokehityksestä, joka liittyi toimeentulotuen perusosan maksamisen siirtymiseen KELAlle. En tiedä, onko niin ylentävää maksattaa suomalaisen hyvinvointivaltion kustannuksia ulkomaisella velkarahalla.</p><p>Aika ymmilläni olen myös asuntopolitiikkaa koskevista suosituksista, joiden mottona on &ldquo;Lisätään kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja hillitään asumiskustannuksia&rdquo;. Suositus tosin sisältää vain tuttua liirum laarumia tyyliin: &ldquo;Yhteistyössä suurten kaupunkiseutujen kuntien ja valtiovallan kanssa ryhdytään laatimaan vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan tasapainottavaa pitkäjänteistä strategiaa, johon sisällytetään alue- ja veropoliittiset välineet, infra-investoinnit, MAL-sopimukset, kaupunkiseutujen yleiskaavallinen yhteistyö sekä sosiaalista kestävyyttä lisäävät toimenpiteet. Korkotuetun hankintalainoituksen ehtoja muutetaan siten, että valtion tukemia yksittäisiä vuokra-asuntoja voidaan hankkia omistusasuntojen muodostamista isommista uusista talo- tai korttelikohteista&rdquo;. Suomeksi tämä varmaan tarkoitta sitä, että valtio laittaa taas rahaa peliin, valtio taikoo jostain halpoja asuntoja. Miten se on mahdollista. Missä maassa sellainen on onnistunut?</p><p>Sosiologien ratkaisu eriarvoistumiseen on kautta aikojen ollut yksinkertainen: kiristetään verotusta ja annetaan rahaa köyhille. Kun annetaan riittävästi rahaa, niin köyhyys poistuu. Ajatuksena on, että verotuksen ja julkisten menojen tasolla ei ole mitään vaikutusta hyvinvoinnin kasvuun (verotukseen ei liity mitään hyvinvointitappioita &ndash; oli verotus miten kireää tahansa). Yhteiskunnan tulot ovat nollasummapeliä, josta löytyy aina markkinaratkaisua parempia lopputulemia. &nbsp;</p><p>Kun poliitikoilta tivaa vastausta siihen, miten talous saadaan kasvamaan tai työllisyys paranemaan, vastus on yleensä aina se sama: lisätään koulutusta. Miten viisas vastaus se onkaan &ndash; eikä tarvitse astua Hakanimen, pääomapiirien ja muiden lobbareiden varpaille! Mutta koskaan ei presisoida, mitä koulutusta pitäisi lisätä. Media-alaa, naistutkimusta, teatterialaa, elokuvaohjausta, arkeologiaa, vai onko sillä mitään väliä! Koulutuksesta lisäämisestä tulee aina ensimmäisenä mieleen perhetuttavani Antti (nimi muutettu), joka on kohta 35-vuotias, eikä ole koskaan ollut päivääkään töissä (kertoo olevansa hyvinvointivaltion &ldquo;uhri&rdquo;). Koulussa hän kävi vain syömässä. Yritän kuvitella, mitä Juho Saaren johtaman työryhmän suositukset muuttaisivat hänen tilannettaan? Pari kouluvuotta lisää olisivat varmaan sopineet hänelle ihan hyvin; itse asiassa hän olisi varmaan suostunut vaikka 50 lisävuoteen, ainakin niin kauan, kuin koulussa olisi ollut ilmainen ruokailu. Köyhähän hän on, mutta ei tilanne muutu siitä miksikään, vaikka hän saisi 35 euroa lisää rahaa menemällä töihin. Tuskin hän menisi vaikka saisi 3500 euroaja tuskin mitkään strategiapaperit muuttavat hänen tilannettaan.</p><p>Köyhiä on paljon. Se tarkoittaa suurta äänestäjien määrää. Rikkaita sen sijaan on vähän, heihin kannattaa pitää (tai ainakin teeskennellä pitävänsä) etäisyyttä). Mutta ehkä sittenkin kannattaisi pohtia, mikä pitkässä juoksussa on suurin riski Suomen tapauksella pienelle taloudelle. Mitäpä jos hyvätuloiset jonain päivänä kyllästyvät hyvinvointivaltion maksumiehen rooliin. Eikö se ole vain hyvä? Silloinhan me päästään tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Sellaiseen, jossa kaikilla on yhtä vähän rahaa. Pötypuhetta, mutta ehkä oheinen kuva kertoo, että ei sittenkään.</p><p><a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160706/01_2018_Eriarvoisuutta%20kasittelevan%20tryn%20loppuraportti_kansilla_netti.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y" title="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160706/01_2018_Eriarvoisuutta%20kasittelevan%20tryn%20loppuraportti_kansilla_netti.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160706/01_2018...</a></p><p>&nbsp;</p> Poliitikoille ”eriarvoisuus” on loppumaton innostuksen lähde: miten uutterasti he taistelevatkaan eriarvoisuuden kitkemiseksi ja tasa-arvon saavuttamiseksi. Avuksi kutsutaan jopa ”asiantuntijoita”, ja luvataan panna asioihin vauhtia. Kerrankin asioille tehdään jotain!

Keskiviikkona julkaistun Juho Saaren johtaman ”eriarovisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti” tarjoaa kymmeniä ranskalaisia viivoja, joihin voi viitata mahdollisina toimenpiteinä, joilla eriarvoisuus saadaan poistettua Suomesta. Vai saadaanko?

En oikein usko. En edes ole päässyt selville, mitä eriarvoisuuden vastakohta, tasa-arvoisuus poliitikkojen ja sosiologien mielestä konkreettisesti tarkoittaa. Sitäkö, että kaikilla on samat tulot, sama koulutus ja sama onnellisuuden taso? Ovatko nämä tavoitteet riippumatta omista ponnistuksista ja pyrkimyksistä? Luulisi, että jos tavoitteena todella on eriarvoisuuden kitkeminen, ainakin tavoite jotenkin täsmennettäisiin.

Mutta ehkä sitä on turha vaatia. Mutta palataan itse asiaan. Mitä meille on tarjolla tässä eriarvoisuusraportissa?

Hieman hämmentävää on se, että raportissa puhutaan paljon tuloloukuista (ei kannata mennä töihin tehdä töitä koska tuet ovat suuremmat) ja siitä, että maahanmuuttajat eivät ”kotoudu” ja pääse kunnolla työelämään. Samanaikaisesti kuitenkin poliitikot pitävät suurta ääntä siitä, että työvoimasta on kova pula ja työlle ei löydy tekijää. Tällaisessa tilanteessa tulee ensimmäiseksi mieleen, että ehkä tuet ovat liian suuria, eikä suinkaan se että tuet ovat liian pieniä tai julkisen vallan panostus on liian pientä.

Toki on järkevää yrittää poistaa tuloloukkuihin liittyviä kakkien absurdeimpia piirteitä (niitä joissa marginaalivero hipoo, tai jopa ylittää 100 prosenttia). Mutta tuloloukkuongelma on paljon suurempi kuin muutaman kymmenen euron lisän kuukausituloihin kuukaudessa (mitä ehdotetut muutokset itse asiassa edustavat). Perusongelmahan tuloloukuissa on se, että etuudet ovat liian suuria suhteessa palkkoihin ja verotus on ylipäätään liian kireää. Näihin ongelmiin ei ole mitään muuta ratkaisua kuin julkisten menojen supistaminen. Jos julkisten menojen BKT –suhde lähentelee 60 prosenttia, tuloloukuista ei millään järjestelmällä päästä eroon. Loukut vain siirtyvät paikasta toiseen.

Kuitenkin kaikki raportin suositukset noudattavat jo tutuksi tullutta perusideologiaa, jossa valtio on se pelastava enkeli. Se tehostaa, kehittää, parantaa, edistää…….  Esimerkiksi: ”siirrytään porrastetusti koko ikäluokan kattavaan 5-vuotiaana alkavaan varhaiskasvatukseen”. Maksaa vain 100 miljoonaa euroa. Kuluu hieman kategoriaan kuin kaikille ilmaiset sähköpyörät ja ilmainen ehkäisy. Koska yhteiskunnan tukien (tulonsiirtojen) anominen koetaan alentavana ja koska tukien vajaakäyttö suuri ongelma, on tukien saaminen tehtävä mahdollisimman helpoksi (yksi anomus, yksi luukku). Kaikilla asioilla vaan on yleensä se toinen puoli. Luulisi jotain opittavan siitä menokehityksestä, joka liittyi toimeentulotuen perusosan maksamisen siirtymiseen KELAlle. En tiedä, onko niin ylentävää maksattaa suomalaisen hyvinvointivaltion kustannuksia ulkomaisella velkarahalla.

Aika ymmilläni olen myös asuntopolitiikkaa koskevista suosituksista, joiden mottona on “Lisätään kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja hillitään asumiskustannuksia”. Suositus tosin sisältää vain tuttua liirum laarumia tyyliin: “Yhteistyössä suurten kaupunkiseutujen kuntien ja valtiovallan kanssa ryhdytään laatimaan vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan tasapainottavaa pitkäjänteistä strategiaa, johon sisällytetään alue- ja veropoliittiset välineet, infra-investoinnit, MAL-sopimukset, kaupunkiseutujen yleiskaavallinen yhteistyö sekä sosiaalista kestävyyttä lisäävät toimenpiteet. Korkotuetun hankintalainoituksen ehtoja muutetaan siten, että valtion tukemia yksittäisiä vuokra-asuntoja voidaan hankkia omistusasuntojen muodostamista isommista uusista talo- tai korttelikohteista”. Suomeksi tämä varmaan tarkoitta sitä, että valtio laittaa taas rahaa peliin, valtio taikoo jostain halpoja asuntoja. Miten se on mahdollista. Missä maassa sellainen on onnistunut?

Sosiologien ratkaisu eriarvoistumiseen on kautta aikojen ollut yksinkertainen: kiristetään verotusta ja annetaan rahaa köyhille. Kun annetaan riittävästi rahaa, niin köyhyys poistuu. Ajatuksena on, että verotuksen ja julkisten menojen tasolla ei ole mitään vaikutusta hyvinvoinnin kasvuun (verotukseen ei liity mitään hyvinvointitappioita – oli verotus miten kireää tahansa). Yhteiskunnan tulot ovat nollasummapeliä, josta löytyy aina markkinaratkaisua parempia lopputulemia.  

Kun poliitikoilta tivaa vastausta siihen, miten talous saadaan kasvamaan tai työllisyys paranemaan, vastus on yleensä aina se sama: lisätään koulutusta. Miten viisas vastaus se onkaan – eikä tarvitse astua Hakanimen, pääomapiirien ja muiden lobbareiden varpaille! Mutta koskaan ei presisoida, mitä koulutusta pitäisi lisätä. Media-alaa, naistutkimusta, teatterialaa, elokuvaohjausta, arkeologiaa, vai onko sillä mitään väliä! Koulutuksesta lisäämisestä tulee aina ensimmäisenä mieleen perhetuttavani Antti (nimi muutettu), joka on kohta 35-vuotias, eikä ole koskaan ollut päivääkään töissä (kertoo olevansa hyvinvointivaltion “uhri”). Koulussa hän kävi vain syömässä. Yritän kuvitella, mitä Juho Saaren johtaman työryhmän suositukset muuttaisivat hänen tilannettaan? Pari kouluvuotta lisää olisivat varmaan sopineet hänelle ihan hyvin; itse asiassa hän olisi varmaan suostunut vaikka 50 lisävuoteen, ainakin niin kauan, kuin koulussa olisi ollut ilmainen ruokailu. Köyhähän hän on, mutta ei tilanne muutu siitä miksikään, vaikka hän saisi 35 euroa lisää rahaa menemällä töihin. Tuskin hän menisi vaikka saisi 3500 euroaja tuskin mitkään strategiapaperit muuttavat hänen tilannettaan.

Köyhiä on paljon. Se tarkoittaa suurta äänestäjien määrää. Rikkaita sen sijaan on vähän, heihin kannattaa pitää (tai ainakin teeskennellä pitävänsä) etäisyyttä). Mutta ehkä sittenkin kannattaisi pohtia, mikä pitkässä juoksussa on suurin riski Suomen tapauksella pienelle taloudelle. Mitäpä jos hyvätuloiset jonain päivänä kyllästyvät hyvinvointivaltion maksumiehen rooliin. Eikö se ole vain hyvä? Silloinhan me päästään tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Sellaiseen, jossa kaikilla on yhtä vähän rahaa. Pötypuhetta, mutta ehkä oheinen kuva kertoo, että ei sittenkään.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160706/01_2018_Eriarvoisuutta%20kasittelevan%20tryn%20loppuraportti_kansilla_netti.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

]]>
58 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252717-nytko-eriarvoisuus-poistuu#comments Kotimaa Asuntotuotanto Tasa-arvo Tuloerot Valtion menot Thu, 22 Mar 2018 19:27:37 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252717-nytko-eriarvoisuus-poistuu
Näkökulma: Vain kuolleen ruumiini ylitse, eikä silloinkaan http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252603-nakokulma-vain-kuolleen-ruumiini-ylitse-eika-silloinkaan <p>Perintö- ja lahjaveron poistamista <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2665">vaativa kansalaisaloite</a> rikkoi maanantaina 50 000 allekirjoittajan rajan, jonka myötä se jatkaa matkaansa eduskunnan käsiteltäväksi.</p><p>Kansalaisaloitteen taustalla on vaasalainen kauppatieteiden opiskelija ja RKP:n aktiivi <strong>Christian Pundars</strong>. Hän pitää perintö- ja lahjaveroa moraalittomana&quot; ja haitallisena verona, jonka kautta valtio rankaisee lähiomaisensa menettänyttä henkilöä vaatimalla veroa tämän jättämästä perinnöstä.&nbsp;</p><p>Pundars ei kuitenkaan ole ainoa, joka kokee 20 000 euron kokoisista tai sitä suuremmista ja sukulaissuhteeseen sidotuista perinnöistä maksettavan veron epäoikeudenmukaiseksi.</p><p>Perheyritysten liitto on käynyt aktiivista keskustelua veron poistamisen puolesta jo vuosien ajan, koska sen uskotaan vaikeuttavan yritysten sukupolvenvaihdoksia ja tätä kautta myös Suomen talouskasvua.</p><p>Talousasiantuntijat tosin ovat asiasta täysin eri mieltä.</p><p><strong>PERINTÖ- JA LAHJAVERO</strong> on tiedettävästi yksi maailman vanhimmista ja vihatuimmista verotusmuodoista. Jo muinaiset roomalaiset olivat raivoissaan keisari Augustuksen asettamasta viiden prosentin perintöverosta. Samaan aikaan perintöveroa voidaan kuitenkin huoletta kutsua yhdeksi reiluimmista verotuksen muodoista, koska se koskee pääsääntöisesti pelkkiä ansiottomia tuottoja.&nbsp;</p><p>Perillinen harvoin osallistunut saamansa varallisuuden kerryttämiseen, tai tehnyt mitään muutakaan perintönsä eteen.&nbsp;He vain sattuivat pompsahtamaan ulos oikeasta kohdusta, ja ennen kaikkea oikean siittiön siittämänä, sillä kaikkihan teistä tietävät, että murskaava enemmistö maailman varakkaimmista ihmisistä on miehiä. Todella vanhoja miehiä.</p><p>Tyypillisesti kapitalistinen logiikka nojaa ajatukseen, jonka mukaan ihmisen tulotaso ja hänen yhteiskuntaluokkansa määräytyy henkilökohtaisen työpanoksen kautta, mutta millä ihmeen ajatuskaarella tästä päästään siihen lopputulemaan, jossa oikeaan perheeseen syntyminen on sinun omaa ansiotasi? Kysehän on puhtaasta sattumasta, josta saatava hyöty heijastuu koko elinkaareen.&nbsp;</p><p>Ulkomaiset yliopistot, yksityiskoulut, tuhansien eurojen preppauskurssit, mukava kasvuympäristö, vanhempien sosiaaliset verkostot, heidän maksama tai takaama asunto, autokortti, isän järjestämä työpaikka ja rapujuhlat, eikö tässä muka ole tarpeeksi etumatkaa ihmiseen nähden joka on syntynyt neljän lapsen yksinhuoltajaperheeseen?&nbsp;</p><p>Onko 7 - 33 prosentin perintöverostakin pakko vääntää vielä erikseen kättä?</p><p><strong>KANSAINVÄLISTÄ TALOUTTA </strong>tutkivan Peterson-instituutin <a href="https://piie.com/publications/wp/wp16-1.pdf">mukaan lähes puolet</a> Länsi-Euroopan miljardööreistä on perinyt heidän omaisuutensa ja määrä on ollut kaiken aikaa kasvussa. Instituutin muutama vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että yli 20 prosenttia Euroopan perityistä rikkauksista on vähintään neljä sukupolvea vanhaa. Yleisintä miljardiomaisuuksien <a href="https://www.economist.com/news/leaders/21731626-case-taxing-inherited-assets-strong-hated-tax-fair-one">periminen oli</a> Saksassa, jossa jopa 65 prosenttia maan varakkaimmista ihmisistä oli perinyt omaisuutensa.&nbsp;</p><p>Italian keskuspankin vuonna 2016 <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2016-08-23/how-to-stay-rich-in-europe-inherit-money-for-700-years">tekemä tutkimus</a> tukee Peterson-instituutin käsitystä. Keskuspankin tutkimuksesta kävi ilmi, että Firenzen vauraimmat perheet olivat säilyttäneet asemansa perimällä omaisuutta yli 600 vuoden ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että heidän vaurautensa on lähtöisin noin 21 sukupolven päästä. Samassa tutkimuksessa kävi myös ilmi, että yhteensä noin kolmasosa Italian varakkaimmista ihmisistä oli perinyt omaisuutensa.</p><p>Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD <a href="http://www.oecd.org/els/soc/Focus-Inequality-and-Growth-2014.pdf">puolestaan kertoi</a>&nbsp;vuoden 2014 raportissaan, että tuloerojen kasvu ei ole pulma pelkästään sosiaalisen eriarvoisuuden vuoksi, vaan myös talouskasvun kannalta. Tuloerojen kasvu hidastaa OECD:n mukaan talouskasvua.&nbsp;</p><p>Talouskasvun heikentävä vaikutus johtuu järjestön mielestä siitä, että heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tiedot ja taidot heikkenevät tuloerojen kasvaessa, kun taas vastaavasti paremmassa asemassa olevien ihmisten tietoihin ja taitoihin tulee vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta. Tätä myöten yhteiskunta jättää huomattavan osan jäsentensä potentiaalia hyödyntämättä ja menettää tätä kautta talouskasvuaan.</p><p>OECD:n näkemys on voimakkaasti ristiriidassa usein toistetun väitteen kanssa, jonka mukaan tuloerojen kasvun pitäisi nimenomaan vahvistaa talouskasvua. Tuloerojen kasvu on raportin mukaan ollut kovinta Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Israelissa ja Uudessa-Seelannissa. OECD laskee tuloerojen kasvun leikanneen jopa 9 prosenttiyksikkö Suomen talouskasvusta 1980-luvun jälkeen.&nbsp;</p><p>Perinnön verottaminen on myös suomalaisten talousasiantuntijoiden mukaan&nbsp;<a href="https://www.salkunrakentaja.fi/2017/11/taloustieteilijat-perintovero-muita-veroja-vahemman-haitallinen-talouskasvulle/">vähiten haitallinen</a>&nbsp;vero talouskasvulle, jos yleisenä mittapuuna pidetään verotuksen talouskasvulle aiheuttamia haittoja. Tämä selvisi Ekonomistikone-sivuston&nbsp;<a href="http://www.ekonomistikone.fi/">järjestämästä kyselystä</a>, johon oli kutsuttu akateemisten meriittien perusteella 90 johtavaa suomalaista taloustieteilijää.&nbsp;</p><p><strong>PERINTÖ- JA LAHJAVERO ON TUOTTANUT</strong> viime vuosina noin puolesta miljardista vajaaseen miljardiin euroon verotuloja. Viime vuonna summa oli runsaat 900 miljoonaa euroa, joka oli poikkeuksellisen paljon. Edellä mainittujen tutkimusten ja kyselyjen valossa on täysin perusteltua olettaa, että jos perintö- ja lahjaverosta luovuttaisiin, se kiristäisi ennen kaikkea työn verotusta. Todennäköisesti myös myyntivoitoista kerättävää veroa jouduttaisiin nostamaan, jotta puntit saataisiin tasan.</p><p>Perintöverosta luopuminen hyödyttäisi näin ikään vain kaikista rikkainta väestönosaa, koska heidän kohdallaan omaisuus seuraa perässä läpi sukupolvien ja vuosisatojen. Tavallisten ihmiset tapauksessa, joiden kohdalla perittävä varallisuus koostuu pääasiassa omistusasunnosta, vanhasta autosta ja pienestä tilkusta viljelymaata, he joutuisivat maksamaan senkin edestä veroa perintöä myydessään.&nbsp;&nbsp;Puhumattakaan siitä, miten menetetyt verotulot revittäisiin suoraan palkansaajien selkänahasta, koska hyvinvointiyhteiskunnan verokirstuun jäisi 500 - 900 miljoonan euron vaje.</p><p>Onko tämä jonkun mielestä kannatettava ehdotus?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Perintö- ja lahjaveron poistamista vaativa kansalaisaloite rikkoi maanantaina 50 000 allekirjoittajan rajan, jonka myötä se jatkaa matkaansa eduskunnan käsiteltäväksi.

Kansalaisaloitteen taustalla on vaasalainen kauppatieteiden opiskelija ja RKP:n aktiivi Christian Pundars. Hän pitää perintö- ja lahjaveroa moraalittomana" ja haitallisena verona, jonka kautta valtio rankaisee lähiomaisensa menettänyttä henkilöä vaatimalla veroa tämän jättämästä perinnöstä. 

Pundars ei kuitenkaan ole ainoa, joka kokee 20 000 euron kokoisista tai sitä suuremmista ja sukulaissuhteeseen sidotuista perinnöistä maksettavan veron epäoikeudenmukaiseksi.

Perheyritysten liitto on käynyt aktiivista keskustelua veron poistamisen puolesta jo vuosien ajan, koska sen uskotaan vaikeuttavan yritysten sukupolvenvaihdoksia ja tätä kautta myös Suomen talouskasvua.

Talousasiantuntijat tosin ovat asiasta täysin eri mieltä.

PERINTÖ- JA LAHJAVERO on tiedettävästi yksi maailman vanhimmista ja vihatuimmista verotusmuodoista. Jo muinaiset roomalaiset olivat raivoissaan keisari Augustuksen asettamasta viiden prosentin perintöverosta. Samaan aikaan perintöveroa voidaan kuitenkin huoletta kutsua yhdeksi reiluimmista verotuksen muodoista, koska se koskee pääsääntöisesti pelkkiä ansiottomia tuottoja. 

Perillinen harvoin osallistunut saamansa varallisuuden kerryttämiseen, tai tehnyt mitään muutakaan perintönsä eteen. He vain sattuivat pompsahtamaan ulos oikeasta kohdusta, ja ennen kaikkea oikean siittiön siittämänä, sillä kaikkihan teistä tietävät, että murskaava enemmistö maailman varakkaimmista ihmisistä on miehiä. Todella vanhoja miehiä.

Tyypillisesti kapitalistinen logiikka nojaa ajatukseen, jonka mukaan ihmisen tulotaso ja hänen yhteiskuntaluokkansa määräytyy henkilökohtaisen työpanoksen kautta, mutta millä ihmeen ajatuskaarella tästä päästään siihen lopputulemaan, jossa oikeaan perheeseen syntyminen on sinun omaa ansiotasi? Kysehän on puhtaasta sattumasta, josta saatava hyöty heijastuu koko elinkaareen. 

Ulkomaiset yliopistot, yksityiskoulut, tuhansien eurojen preppauskurssit, mukava kasvuympäristö, vanhempien sosiaaliset verkostot, heidän maksama tai takaama asunto, autokortti, isän järjestämä työpaikka ja rapujuhlat, eikö tässä muka ole tarpeeksi etumatkaa ihmiseen nähden joka on syntynyt neljän lapsen yksinhuoltajaperheeseen? 

Onko 7 - 33 prosentin perintöverostakin pakko vääntää vielä erikseen kättä?

KANSAINVÄLISTÄ TALOUTTA tutkivan Peterson-instituutin mukaan lähes puolet Länsi-Euroopan miljardööreistä on perinyt heidän omaisuutensa ja määrä on ollut kaiken aikaa kasvussa. Instituutin muutama vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että yli 20 prosenttia Euroopan perityistä rikkauksista on vähintään neljä sukupolvea vanhaa. Yleisintä miljardiomaisuuksien periminen oli Saksassa, jossa jopa 65 prosenttia maan varakkaimmista ihmisistä oli perinyt omaisuutensa. 

Italian keskuspankin vuonna 2016 tekemä tutkimus tukee Peterson-instituutin käsitystä. Keskuspankin tutkimuksesta kävi ilmi, että Firenzen vauraimmat perheet olivat säilyttäneet asemansa perimällä omaisuutta yli 600 vuoden ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että heidän vaurautensa on lähtöisin noin 21 sukupolven päästä. Samassa tutkimuksessa kävi myös ilmi, että yhteensä noin kolmasosa Italian varakkaimmista ihmisistä oli perinyt omaisuutensa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD puolestaan kertoi vuoden 2014 raportissaan, että tuloerojen kasvu ei ole pulma pelkästään sosiaalisen eriarvoisuuden vuoksi, vaan myös talouskasvun kannalta. Tuloerojen kasvu hidastaa OECD:n mukaan talouskasvua. 

Talouskasvun heikentävä vaikutus johtuu järjestön mielestä siitä, että heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tiedot ja taidot heikkenevät tuloerojen kasvaessa, kun taas vastaavasti paremmassa asemassa olevien ihmisten tietoihin ja taitoihin tulee vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta. Tätä myöten yhteiskunta jättää huomattavan osan jäsentensä potentiaalia hyödyntämättä ja menettää tätä kautta talouskasvuaan.

OECD:n näkemys on voimakkaasti ristiriidassa usein toistetun väitteen kanssa, jonka mukaan tuloerojen kasvun pitäisi nimenomaan vahvistaa talouskasvua. Tuloerojen kasvu on raportin mukaan ollut kovinta Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Israelissa ja Uudessa-Seelannissa. OECD laskee tuloerojen kasvun leikanneen jopa 9 prosenttiyksikkö Suomen talouskasvusta 1980-luvun jälkeen. 

Perinnön verottaminen on myös suomalaisten talousasiantuntijoiden mukaan vähiten haitallinen vero talouskasvulle, jos yleisenä mittapuuna pidetään verotuksen talouskasvulle aiheuttamia haittoja. Tämä selvisi Ekonomistikone-sivuston järjestämästä kyselystä, johon oli kutsuttu akateemisten meriittien perusteella 90 johtavaa suomalaista taloustieteilijää. 

PERINTÖ- JA LAHJAVERO ON TUOTTANUT viime vuosina noin puolesta miljardista vajaaseen miljardiin euroon verotuloja. Viime vuonna summa oli runsaat 900 miljoonaa euroa, joka oli poikkeuksellisen paljon. Edellä mainittujen tutkimusten ja kyselyjen valossa on täysin perusteltua olettaa, että jos perintö- ja lahjaverosta luovuttaisiin, se kiristäisi ennen kaikkea työn verotusta. Todennäköisesti myös myyntivoitoista kerättävää veroa jouduttaisiin nostamaan, jotta puntit saataisiin tasan.

Perintöverosta luopuminen hyödyttäisi näin ikään vain kaikista rikkainta väestönosaa, koska heidän kohdallaan omaisuus seuraa perässä läpi sukupolvien ja vuosisatojen. Tavallisten ihmiset tapauksessa, joiden kohdalla perittävä varallisuus koostuu pääasiassa omistusasunnosta, vanhasta autosta ja pienestä tilkusta viljelymaata, he joutuisivat maksamaan senkin edestä veroa perintöä myydessään.  Puhumattakaan siitä, miten menetetyt verotulot revittäisiin suoraan palkansaajien selkänahasta, koska hyvinvointiyhteiskunnan verokirstuun jäisi 500 - 900 miljoonan euron vaje.

Onko tämä jonkun mielestä kannatettava ehdotus? 

 

]]>
209 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252603-nakokulma-vain-kuolleen-ruumiini-ylitse-eika-silloinkaan#comments Kotimaa Christian Pundars Perintö- ja lahjaverotus Talouskasvu Tuloerot Tue, 20 Mar 2018 13:57:49 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252603-nakokulma-vain-kuolleen-ruumiini-ylitse-eika-silloinkaan
Pörssiyhtiöiden ennätysosingot jakoon http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251167-porsiyhtioiden-ennatysosingot-jakoon <p>&nbsp;</p><p>Pörssiyhtiöillä menee lujaa. Ennätystuloksia julkistetaan solkenaan. Suomen taloudessa on saavutettu vuoden 2008 taso , vasta nyt. Yhteenlaskettu pörssiyhtiöiden tulos on 22.4 mrd euroa vuodelta 2017. Jaetut osingot ovat myös ennätykselliset 11.4 mdr euroa. Tähän päälle vielä pörssissä listaamattomien yritysten joukko.</p><p>Melkoinen osuus tulos-ja osinkojuhlaan johtunee Euroopan keskuspankin EKP:n vuonna 2015 aloittamalla elvytyksellä. Tuolloin EKP alkoi ostaa 60 mrd eurolla kuukaudessa valtioiden obligaatioita. Markkinolle virranut halpakorkoinen elvytysraha ei kuitenkaan lisännyt merkittävästi inflaatiota ei myöskään&nbsp; investointeja.</p><p>Elvytysrahalla yritykset , etenkin suuryritykset, paransivat tuloksiaan ja johtajien bonukset lähtivät lentoon tulosten parantuessa. Pörssikurssikäyrät sojottavat&nbsp; reippaasti yläviistoon.</p><p>Ketkä hyötyvät? Yritysjohtajat, osakkeiden omistajat, työpaikkansa säilyttäneet työntekijät sekä tietenkin valtio ja ne kunnat, joihin menestyneet yritykset maksavat kasvavia veroja. Tietenkin myös kasvukeskusten asunto- ja liikekeskusrakentajat. Uusi asuntoja tarvitaan siellä missä työtä on ja tottakai uusia ostoskeskuksia pitää myös rakentaa.</p><p>Ketkä sitten menettävät? Ainakin työpaikkansa menettäneet työntekijät. Yritysten tuloksethan nopeiten kohenevat&nbsp; vähentämällä väkeä ja jakamalla työt jäljelle jääneiden kesken.</p><p>Kehitysalueiden kunnat ovat myös menettäjiä. Sieltä ihmiset muuttavat työn perässä etelän liikekeskuksiin.</p><p>Myös köyhien määrä on kasvanut. Heitä Suomessa on joidenkin laskelmien mukaan lähes miljoona henkilöä, riippuen tietenkin laskutavasta.</p><p>Kansallinen häpeämme leipäjonot ovat jatkuvasti kasvaneet.</p><p>Näyttää siltä , että kansan kahtiajoko lisääntyy. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Vieläpä kiihtyvällä nopeudella. Tuloerot ovat kääntyneet ripeään kasvuun. Silti puhutaan vieläkin hyvinvoitivaltiosta.</p><p>Olemmeko matkalla jälleen&nbsp; kohti luokkayhteiskuntaa ? Huolestuttava kehitys yhteiskuntarauhan kannalta.</p><p>Myös pörssiromahduksen uhka on ilmassa. Toisena uhkana&nbsp; häämöttää korkotason nousu.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Pörssiyhtiöillä menee lujaa. Ennätystuloksia julkistetaan solkenaan. Suomen taloudessa on saavutettu vuoden 2008 taso , vasta nyt. Yhteenlaskettu pörssiyhtiöiden tulos on 22.4 mrd euroa vuodelta 2017. Jaetut osingot ovat myös ennätykselliset 11.4 mdr euroa. Tähän päälle vielä pörssissä listaamattomien yritysten joukko.

Melkoinen osuus tulos-ja osinkojuhlaan johtunee Euroopan keskuspankin EKP:n vuonna 2015 aloittamalla elvytyksellä. Tuolloin EKP alkoi ostaa 60 mrd eurolla kuukaudessa valtioiden obligaatioita. Markkinolle virranut halpakorkoinen elvytysraha ei kuitenkaan lisännyt merkittävästi inflaatiota ei myöskään  investointeja.

Elvytysrahalla yritykset , etenkin suuryritykset, paransivat tuloksiaan ja johtajien bonukset lähtivät lentoon tulosten parantuessa. Pörssikurssikäyrät sojottavat  reippaasti yläviistoon.

Ketkä hyötyvät? Yritysjohtajat, osakkeiden omistajat, työpaikkansa säilyttäneet työntekijät sekä tietenkin valtio ja ne kunnat, joihin menestyneet yritykset maksavat kasvavia veroja. Tietenkin myös kasvukeskusten asunto- ja liikekeskusrakentajat. Uusi asuntoja tarvitaan siellä missä työtä on ja tottakai uusia ostoskeskuksia pitää myös rakentaa.

Ketkä sitten menettävät? Ainakin työpaikkansa menettäneet työntekijät. Yritysten tuloksethan nopeiten kohenevat  vähentämällä väkeä ja jakamalla työt jäljelle jääneiden kesken.

Kehitysalueiden kunnat ovat myös menettäjiä. Sieltä ihmiset muuttavat työn perässä etelän liikekeskuksiin.

Myös köyhien määrä on kasvanut. Heitä Suomessa on joidenkin laskelmien mukaan lähes miljoona henkilöä, riippuen tietenkin laskutavasta.

Kansallinen häpeämme leipäjonot ovat jatkuvasti kasvaneet.

Näyttää siltä , että kansan kahtiajoko lisääntyy. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Vieläpä kiihtyvällä nopeudella. Tuloerot ovat kääntyneet ripeään kasvuun. Silti puhutaan vieläkin hyvinvoitivaltiosta.

Olemmeko matkalla jälleen  kohti luokkayhteiskuntaa ? Huolestuttava kehitys yhteiskuntarauhan kannalta.

Myös pörssiromahduksen uhka on ilmassa. Toisena uhkana  häämöttää korkotason nousu. 

 

]]>
14 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251167-porsiyhtioiden-ennatysosingot-jakoon#comments Investoinnit Osinko Osinkoverotus Tuloerot Tue, 20 Feb 2018 07:44:10 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251167-porsiyhtioiden-ennatysosingot-jakoon
Ansaittu kärsimys - moraalipoliisit hyvinvointivaltiossa http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa <p>Suomessa kaikkia autetaan. Jos vain osaa apua hakea ja suostuu sitä ottamaan vastaan.</p><p>Kuulostaako tutulta? Tämähän on se tyyli, jolla ongelmat on tapana sinnikkäästi kiistää.</p><p>Onhan meillä hyvinvointivaltio...</p><p>Paskat on. Ei kukaan enää edes puhu hyvinvointi<em>valtiosta</em>, ellei tarkoituksena ole syyllistää köyhiä heidän tilanteestaan. Puhutaan hyvinvointi<em>yhteiskunnasta</em>, johon sisältyy ajatus, ettei valtion niin kovasti tarvitse osallistua kansalaisista huolehtimiseen.</p><p>Vallalla on oppi, jonka eräs toimittelija tiivisti sanomalla, että valtio on rooli on olla ennemminkin &quot;solakka mahdollistaja&quot; kuin &quot;potrea huolehtija&quot;. Valtion roolin vähenemisestä on runsaasti esimerkkejä: lastensairaala rahoitettiin kansalaiskeräyksellä; samoin Hurstin leipäjonot, jolle ei valtiolta rahaa herunut.</p><p>Onneksi sentään kansalaiset avasivat kukkaronnyörinsä. Tein niin itsekin.</p><p>Kun ihmisen kanssa keskustelee leipäjonoista, leikkauksista ja kyykyttämisestä, kohtaa usein väitteen, että Suomessa on <em>niin hyvä</em> sosiaaliturva, että jos joku on Suomessa köyhä, se on <em>omaa syytä.</em> Asunnottomatkin kuulemma saisivat asunnon, <em>jos vain haluaisivat.</em></p><p>Eihän Suomessa ketään kadulle jätetä.</p><p>Eihän?</p><p>Kun näille väitteille kysyy perusteluja ja pyytää esimerkkejä, <em>mistä</em> köyhä voi hakea sitä lihavaa sosiaaliturvaa tai asunnoton saada asunnon, vastaukseksi kohautetaan olkapäitä. Mutta se ei poista olkapäidensä kohauttelijan täyttä varmuutta siitä, että ongelmia ei ole, koska Kela ja sossu.</p><p>Parhaimmillaan tällä tavoin täyden välinpitämättömyytensä heikommista avoimesti paljastava kertoo, että hän on kyllä nähnyt miten se ja se sukulainen tai tuttu on saanut niin ja niin paljon sossulta / Kelalta rahaa, joten tietää mistä puhuu. Ja kuulemma esimerkkitapauksen ongelmat ovat olleet <em>ihan itse aiheutettuja</em>.&nbsp;</p><p>Valitettavasti nykyisessä syyperusteisessa tilkkutäkkisosiaaliturvassa yhtä tapausta ei voi yleistää &quot;sossun ja Kelan&quot; suuremmaksi linjaksi. On monia tilanteita, joissa ei vain ole sellaista etuutta, jota ihmiselle lain mukaan voitaisiin myöntää. Sori siitä; yksilön vastuu.</p><p>Näin jokin aika sitten Myllypurossa, kun leipäjonossa seisojia laskettiin naksutettavalla laskurilla kuin eläimiä (näin tiedetään miten moneen osaan ruoka täytyy jakaa). Pakkasta oli yli 15 astetta.</p><p>Vanha mies tuli paikalle rollaattorilla, kädet kylmyydestä täristen. Kello oli viittä yli puoli kymmenen.</p><p>Miestä kehotettiin poistumaan. Vanhus oli myöhästynyt viisi minuuttia laskennasta, eivätkä tämän vetoomukset saada ruokaa auttaneet. Häntä neuvottiin tulemaan ensi viikolla uudestaan.</p><p>Viikko on pitkä aika ilman ruokaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa kaikkia autetaan. Jos vain osaa apua hakea ja suostuu sitä ottamaan vastaan.

Kuulostaako tutulta? Tämähän on se tyyli, jolla ongelmat on tapana sinnikkäästi kiistää.

Onhan meillä hyvinvointivaltio...

Paskat on. Ei kukaan enää edes puhu hyvinvointivaltiosta, ellei tarkoituksena ole syyllistää köyhiä heidän tilanteestaan. Puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta, johon sisältyy ajatus, ettei valtion niin kovasti tarvitse osallistua kansalaisista huolehtimiseen.

Vallalla on oppi, jonka eräs toimittelija tiivisti sanomalla, että valtio on rooli on olla ennemminkin "solakka mahdollistaja" kuin "potrea huolehtija". Valtion roolin vähenemisestä on runsaasti esimerkkejä: lastensairaala rahoitettiin kansalaiskeräyksellä; samoin Hurstin leipäjonot, jolle ei valtiolta rahaa herunut.

Onneksi sentään kansalaiset avasivat kukkaronnyörinsä. Tein niin itsekin.

Kun ihmisen kanssa keskustelee leipäjonoista, leikkauksista ja kyykyttämisestä, kohtaa usein väitteen, että Suomessa on niin hyvä sosiaaliturva, että jos joku on Suomessa köyhä, se on omaa syytä. Asunnottomatkin kuulemma saisivat asunnon, jos vain haluaisivat.

Eihän Suomessa ketään kadulle jätetä.

Eihän?

Kun näille väitteille kysyy perusteluja ja pyytää esimerkkejä, mistä köyhä voi hakea sitä lihavaa sosiaaliturvaa tai asunnoton saada asunnon, vastaukseksi kohautetaan olkapäitä. Mutta se ei poista olkapäidensä kohauttelijan täyttä varmuutta siitä, että ongelmia ei ole, koska Kela ja sossu.

Parhaimmillaan tällä tavoin täyden välinpitämättömyytensä heikommista avoimesti paljastava kertoo, että hän on kyllä nähnyt miten se ja se sukulainen tai tuttu on saanut niin ja niin paljon sossulta / Kelalta rahaa, joten tietää mistä puhuu. Ja kuulemma esimerkkitapauksen ongelmat ovat olleet ihan itse aiheutettuja

Valitettavasti nykyisessä syyperusteisessa tilkkutäkkisosiaaliturvassa yhtä tapausta ei voi yleistää "sossun ja Kelan" suuremmaksi linjaksi. On monia tilanteita, joissa ei vain ole sellaista etuutta, jota ihmiselle lain mukaan voitaisiin myöntää. Sori siitä; yksilön vastuu.

Näin jokin aika sitten Myllypurossa, kun leipäjonossa seisojia laskettiin naksutettavalla laskurilla kuin eläimiä (näin tiedetään miten moneen osaan ruoka täytyy jakaa). Pakkasta oli yli 15 astetta.

Vanha mies tuli paikalle rollaattorilla, kädet kylmyydestä täristen. Kello oli viittä yli puoli kymmenen.

Miestä kehotettiin poistumaan. Vanhus oli myöhästynyt viisi minuuttia laskennasta, eivätkä tämän vetoomukset saada ruokaa auttaneet. Häntä neuvottiin tulemaan ensi viikolla uudestaan.

Viikko on pitkä aika ilman ruokaa.

]]>
3 http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa#comments Köyhyys Suomessa Perustulo Sosiaaliturva Talous Tuloerot Fri, 16 Feb 2018 14:41:07 +0000 Milko Aikio http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa
Inflaatio tuloluokkien välillä 2012-2017 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249816-inflaatio-tuloluokkien-valilla-2012-2017 <p>Laskin inflaatioiden eroa eri tuloluokkien välillä sen mukaan jos ryhmien kulutuskäyttäytyminen pysyisi identtisenä <a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__ktutk/statfin_ktutk_pxt_007.px/?rxid=5a1e4e4f-bdf8-4251-8a38-b3732738c558">2012 vuoden tutkimukseen</a> nähden. Täysin identtistä jaottelua hyödykeryhmittäin en löytänyt <a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__hin__khi/statfin_khi_pxt_004.px/?rxid=42f21db2-69bd-4056-8b5c-e01cad5faff3">kuluttajahintaindeksistä</a>, mutta yritin ainakin mahdollisimman tarkkaan katsoa vastaavat.</p><p>&nbsp;</p><p>Lyhykäisyydessään katsoin &quot;Kotitalouksien kulutusmenot tuloviidenneksittäin&quot;-taulukoista vuoden 2012 tiedot. Sitten jaoin tuoreimman, 2017 joulukuun kuluttajahintaindeksin luvun vuoden 2012 keskiarvolla. Sitten vielä tällä kertoimella kerroin 2012 kulutusmenon lukeman kulutusyksikköä kohden.</p><p>Siis esimerkkitaloudet kuluttivat yhtä paljon mm ruokaa, alkoholia ja asuivat identtisessä talossa käyttäen yhtä paljon sähköä ja vettä 2017 joulukuussa mitä 2012 keskimäärin. Laskelmani inflaatiosta ovat kuvassa 1.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikissa tuloluokissa eniten inflaatiota hidastivat:</p><p>1. Omistusasuminen</p><p>2. AV-laitteet ja tietokoneet</p><p>3. Tietoliikenne</p><p>&nbsp;</p><p>Sen sijaan inflaatiota kasvattivat eri kulutusryhmät tuloluokista riippuen, jotka ovat kuvassa 2.</p><p>&nbsp;</p><p>Siitä minulla ei ole niin mitään havaintoa, että miksi sain lasketuksi paljon pienemmän inflaation tuolle ajanjaksolle (+2,1%) mitä virallisesti olisi ollut kuluttajahintaindeksin (+3,9%) mukaan. Omaa elämäänsähän kuluttahintaindeksi vetää verrattuna ihmisten kulutustutkimuksiin, eikä huomioi erilaisia kotitalousryhmiä tai kaikkea kuluttamista. Jos joku osaa kertoa missä kohtaa menin pöpelikköön, niin kertokoot.</p><p>&nbsp;</p><p>Koska erot olivat suuret, niin lopuissa kuvissa vielä erottelu eniten tuloryhmien inflaatioon vaikuttaneista tuoteryhmistä. Kuten niistä näkyy, niin inflaation suurin osatekijä on asumismuoto, siitä ei pääse yli eikä ympäri.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Laskin inflaatioiden eroa eri tuloluokkien välillä sen mukaan jos ryhmien kulutuskäyttäytyminen pysyisi identtisenä 2012 vuoden tutkimukseen nähden. Täysin identtistä jaottelua hyödykeryhmittäin en löytänyt kuluttajahintaindeksistä, mutta yritin ainakin mahdollisimman tarkkaan katsoa vastaavat.

 

Lyhykäisyydessään katsoin "Kotitalouksien kulutusmenot tuloviidenneksittäin"-taulukoista vuoden 2012 tiedot. Sitten jaoin tuoreimman, 2017 joulukuun kuluttajahintaindeksin luvun vuoden 2012 keskiarvolla. Sitten vielä tällä kertoimella kerroin 2012 kulutusmenon lukeman kulutusyksikköä kohden.

Siis esimerkkitaloudet kuluttivat yhtä paljon mm ruokaa, alkoholia ja asuivat identtisessä talossa käyttäen yhtä paljon sähköä ja vettä 2017 joulukuussa mitä 2012 keskimäärin. Laskelmani inflaatiosta ovat kuvassa 1.

 

Kaikissa tuloluokissa eniten inflaatiota hidastivat:

1. Omistusasuminen

2. AV-laitteet ja tietokoneet

3. Tietoliikenne

 

Sen sijaan inflaatiota kasvattivat eri kulutusryhmät tuloluokista riippuen, jotka ovat kuvassa 2.

 

Siitä minulla ei ole niin mitään havaintoa, että miksi sain lasketuksi paljon pienemmän inflaation tuolle ajanjaksolle (+2,1%) mitä virallisesti olisi ollut kuluttajahintaindeksin (+3,9%) mukaan. Omaa elämäänsähän kuluttahintaindeksi vetää verrattuna ihmisten kulutustutkimuksiin, eikä huomioi erilaisia kotitalousryhmiä tai kaikkea kuluttamista. Jos joku osaa kertoa missä kohtaa menin pöpelikköön, niin kertokoot.

 

Koska erot olivat suuret, niin lopuissa kuvissa vielä erottelu eniten tuloryhmien inflaatioon vaikuttaneista tuoteryhmistä. Kuten niistä näkyy, niin inflaation suurin osatekijä on asumismuoto, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

]]>
1 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249816-inflaatio-tuloluokkien-valilla-2012-2017#comments Inflaatio Tuloerot Fri, 26 Jan 2018 08:27:44 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249816-inflaatio-tuloluokkien-valilla-2012-2017